Mannila (Jyväskylä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mannila
29. kaupunginosa
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kantakaupunki
Väkiluku 1 148
Osa-alueet Rantue, Mannisenmäki
Postinumero(t) 40200, 40270
Lähialueet Mannisenmäki, Taulumäki

Mannila on Jyväskylän 29. kaupunginosa, joka sijoittuu Palokan ja Lohikosken sekä Tuomiojärven ja Palokkajärven väliselle alueelle. Asutus koostuu pääosin omakoti- ja rivitaloista. Viime vuosina alueelle on rakennettu kerrostaloja vanhan omakotialueen ja nelostien väliselle alueelle[1] sekä Mannisenmäen uudelle alueelle. Matkaa Mannilaan on kaupungin keskustasta noin neljä kilometriä. Palokankeskukseen, jossa lähimmät palvelut sijaitsevat, on Mannilasta matkaa noin kaksi kilometriä.

Varsinaisen Mannilan lisäksi kaupunginosaan kuuluu myös Rantueen ja Mannisenmäen asuinalueet. Nimestään huolimatta Mannisenmäen asuinalue ei kuulu Mannisenmäen kaupunginosaan.[2] Varsinaista Mannilaa voidaan kutsua myös Ylä-Mannilaksi, Rantueen rinnakkaisnimiä ovat puolestaan Mankola ja Ala-Mannila.[3]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Mannilan alue kuului Palokan rekisterikylään, jonka alkuperäinen ydinalue oli nykyisen kaupunginosan itäpuolella, Palokkajärveen pistävällä Kaijalanniemellä. Varhaisin tieto asutuksesta on vuodelta 1539, jolloin Palokassa oli kaksi taloa, Rutala ja Mankola. Talojen perustajat olivat lähtöisin Saarioisten pitäjästä. Myös Mannilan, Kaijolan ja Mikkolan talot perustettiin Kaijalanniemelle eli silloiselle Palokanniemelle.[4] Niemellä olleet talot siirrettiin kauemmaksi toisistaan isonjaon aikana 1700-luvun loppupuolella.[5]

Rantueen asuinalue syntyi 1940-luvulla, kun alueelle asettui enimmäkseen Sortavalan maalaiskunnasta Jyväskylään sijoitettua siirtoväkeä. Asuinalueen nimi viittaa Sortavalan maalaiskunnan Riekkalansaarella sijainneeseen Rantueeseen.[6] Vuoteen 1947 asti Rantueella toimi myös ylistarolaisen Juho Kustaa Mikkilän omistama tiilitehdas. Viimeisinä vuosinaan tiilitehdas oli Keskimaan vuokraama.[7]

Mannilan alue siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.[2] Alueesta käytettiin 1980-luvun alkuun asti virallisesti nimitystä Etu-Palokka.[8][9] 1980-luvun alussa Mannilalle laadittiin uusi asuinalueen laajentumisen mahdollistava asemakaava. Mannisenmäen rakennuttaminen tuli suunnitteille 1990-luvun lopussa.[10] Mannisenmäen kerros- ja pientaloalueen asemakaava otettiin käyttöön vuonna 2013.[11]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 toiminnan aloittanut Mankolan yhtenäiskoulu sijaitsee Mannilassa ja siellä opiskelee noin 700 oppilastalähde?. Koulun ympäristössä sijaitsee myös vuonna 1932 rakennettu Keski-Suomen emäntäkoulun päärakennus. [12][13]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kerrostalo Mannilan pohjoisosassa.
    Kerrostalo Mannilan pohjoisosassa.
  • Vuonna 2017 valmistunut kerrostalo Mannisenrinteellä.
    Vuonna 2017 valmistunut kerrostalo Mannisenrinteellä.
  • Mankolan entinen sotilasvirkatalo. Talo on Jyväskylän seudun vanhimpia säilyneitä rakennuksia.
    Mankolan entinen sotilasvirkatalo. Talo on Jyväskylän seudun vanhimpia säilyneitä rakennuksia.
  • Mankolan koulu
    Mankolan koulu

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Könönen, Janne: Palokka: Kaskimaista kaupunginosaksi. Jyväskylä: Palokka-Seura ry, 2015. ISBN 978-952-93-6096-3

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mannila - Jyväskylä.fi jyvaskyla.fi. Viitattu 1.10.2023.
  2. ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu (kts. Aluejaot > Kaupunginosat, Kuntaliitosalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 1.10.2023.
  3. ↑ Palokka: Kaskimaista kaupunginosaksi, s. 114.
  4. ↑ Palokka: Kaskimaista kaupunginosaksi, s. 17-18.
  5. ↑ Palokka: Kaskimaista kaupunginosaksi, s. 23-25.
  6. ↑ Palokka: Kaskimaista kaupunginosaksi, s. 90.
  7. ↑ Palokka: Kaskimaista kaupunginosaksi, s. 92.
  8. ↑ Jyväskylän historia 1965-2008, s. 22 (verkkoversiossa s. 14).
  9. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 05 Jyväskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.10.2023)
  10. ↑ Jyväskylän historia 1965-2008, s. 240-241 (verkkoversiossa s. 125-126).
  11. ↑ Mari Raekallio: 29 / Mannisenmäki, asemakaava Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 16.7.2024. Viitattu 1.10.2023.
  12. ↑ Jyväskylä: Asuinalueet: Mannila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 12.8.2016.
  13. ↑ Mankolan yhtenäiskoulu - Hyvä tietää peda.net. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 12.8.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki (Köhniöntaus)

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mannila_(Jyväskylä)&oldid=22681050”