Kulttuurinen lainaaminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kulttuurinen lainaaminen tarkoittaa toisen kulttuurin elementtien käyttämistä. Kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio tai kulttuurinen varastaminen[1] on Helsingin Sanomien käyttämä nimitys kulttuuriselle lainaamiselle. Ilmiö nousi puheenaiheeksi Suomessa vuoden 2016 kevään aikana.

Jotkut[2] pitävät kulttuurista omimista arveluttavana ja katsovat sen, kun enemmistökulttuuri omaksuu vähemmistökulttuurin elementtejä, olevan vähemmistön sortoa tai sen identiteetin tai älyllisen omaisuuden riistämistä.[3][4][5][6] Joskus käytetään termiä "kulttuurinen väärinkäyttö".[3][6]

Toiset pitävät kulttuurillista omimista väistämättömänä asiana ja keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta.[7] Tässä voidaan erotella suoranainen kulttuurinen varkaus tai eksoottisten stereotyyppien luominen hyväntahtoisemmasta lainaamisesta tai arvostamisesta. Kannattajat näkevät kulttuurisen lainaamisen myönteisenä asiana.[8][9] Termiä "omiminen" ("appropriaatio") arvostellaan harhaanjohtavaksi, varkauteen viittaavaksi, vaikka kulttuuria ei yleensä pidetä loppuvana resurssina.[8]

Esimerkiksi Elviksen sanotaan varastaneen rockin Yhdysvaltain tummaihoiselta väestöltä ja Eminem ei voi olla "aito" räppäri, koska hän on valkoinen.[8] Rap-musiikin lisäksi esimerkeiksi ilmiöitä joiden kulttuuriset juuret ovat länsimaisille epäselvät ovat mm. tatuoinnit ja rastat.[10] Myös jooga on nähty ongelmallisena; joogasaleilla toistetut mantrat ovat sanskritinkielisiä rukouksia ja usein esillä olevat patsaat esittävät hindulaisia jumalia.[1]

Venäläissyntyinen kirjailija Cathy Young (Jekaterina Jung) hämmästelee, ovatko kulttuurista riistoa myös Picasson ja Matissen työt, joita afrikkalainen taide inspiroi, tai Puccinin itämaiset oopperat Madame Butterfly ja Turandot. Hän kertoo pitäneensä Catherynne Valenten satukirjan venäläissatuvaikutteista ja hämmästelevänsä niiden syyttämistä kulttuuriseksi omimiseksi. Hänestä näyttää, että "kulttuuripoliisit" hyökkäävät pienimmänkin asian kimppuun.[11][7]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-jemeninjuutalainen Koko Hubara syytti Laura Lindstedtin Oneiron-kirjaa kulttuurisesta omimisesta: "yksi kulttuurinen ryhmä, yleensä länsimainen ja valkoinen, ottaa haltuun jonkun toisen ryhmän tapoja, käsityksiä ja tuotteita – ja pönkittää niillä omaa valta-asemaansa ja myös taloudellista etumatkaansa ilman, että joutuu koskaan kärsimään asiaan liitetystä sorrosta." [12] Hubaran mielestä Lindstedt ei anna hänen kaltaistensa naisten itse määritellä, millaisia he ovat.[13] Hubara myös syytti valkoista kulttuurieliittiä siitä, että he puolustavat Linstedtin kannanottoja rasismia vastaan mutteivät rodullistettua naista, joka arvostelee tämän kirjaa, vaan arvostelivat tätä.[14][15]

Taiteilijat Outi Pieski ja Marja Helander näkivät ongelmia Jenni Hiltusen videoteoksessa Grind, jonka Kiasma hankki kokoelmiinsa vuonna 2012. Teoksessa naisesiintyjät twerkkaavat saamenpuvuissa, jotka ovat saamelaistaiteilijoiden mukaan teoksessa vain eksotiikkaa luomassa, ja näin hyväksikäyttävät kulttuurisesti alkuperäiskansoja.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rasistit omivat siniristilipun, länsimaiset joogaajat mantrat – milloin vuorovaikutus muuttuu muiden kulttuurien omimiseksi? HS.fi. 21. elokuuta 2016. Viitattu 4. elokuuta 2016.
  2. What’s Wrong with Cultural Appropriation? These 9 Answers Reveal Its Harm en-US
  3. a b Fourmile, Henrietta (1996) "Making things work: Aboriginal and Torres Strait Islander Involvement in Bioregional Planning" in Approaches to bioregional planning. Part 2. Background Papers to the conference; 30 October – 1 November 1995, Melbourne; Department of the Environment, Sport and Territories. Canberra. pp. 268–269: "The [western] intellectual property rights system and the (mis)appropriation of Indigenous knowledge without the prior knowledge and consent of Indigenous peoples evoke feelings of anger, or being cheated"
  4. Working Group on Indigenous Populations, accepted by the United Nations General Assembly, Declaration on the Rights of Indigenous Peoples; UN Headquarters; New York City (13 September 2007). Malline:Wayback
  5. Rainforest Aboriginal Network (1993) Julayinbul: Aboriginal Intellectual and Cultural Property Definitions, Ownership and Strategies for Protection. Rainforest Aboriginal Network. Cairns. Page 65
  6. a b Metcalfe, Jessica, "Native Americans know that cultural misappropriation is a land of darkness". For The Guardian. 18 May 2012. Accessed 24 Nov 2015.
  7. a b To the New Culture Cops, Everything is Appropriation The Washington Post. August 21, 2015. Viitattu December 6, 2015.
  8. a b c You Can't 'Steal' A Culture: In Defense of Cultural Appropriation Viitattu October 20, 2014.
  9. Three cheers for cultural appropriation The Boston Globe. December 1, 2015. Viitattu December 6, 2015.
  10. Kiasman twerkkaajat valesaamenpuvuissa kuumentavat tunteita – ”teoksessa ei ole kyse saamelaisuudesta” HS.fi. 10. toukokuuta 2016. Viitattu 4. elokuuta 2016.
  11. Cultural appropriation: Are Picasso, Katy Perry and Turandot really problematic?, Cathy Young, The Independent, 24 August 2015.
  12. Othe(i)ron, Koko Hubara, Ruskeat Tytöt, 8.2.2016.
  13. Kuka saa kirjoittaa vähemmistöistä ja mitä? Netissä puhkesi riita Finlandia-voittajan naiskuvasta, Taika Dahlbom, Helsingin Sanomat 12.2.2016.
  14. Farssi nimeltä kulttuurikeskustelu, Sarastus, 15.2.2016.
  15. Othe(i)ron II, Koko Hubara, Ruskeat Tytöt, 10.2.2016.
  16. Kiasman twerkkaajat valesaamenpuvuissa kuumentavat tunteita – ”teoksessa ei ole kyse saamelaisuudesta” HS.fi. 10. toukokuuta 2016. Viitattu 4. elokuuta 2016.