Liisamaija Hautsalo
Liisamaija Hautsalo (s. 1964) on suomalainen musiikkitieteilijä, musiikkikriitikko ja Helsingin yliopiston dosentti.[1] Hän on tutkimuksissaan käsitellyt erityisesti suomalaista oopperaa.[2]
Työura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautsalo valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008.[2] Hänen väitöskirjansa Kaukainen rakkaus. Saavuttamattomuuden semantiikka Kaija Saariahon oopperassa käsitteli Kaija Saariahon oopperan musiikkiin sisältyviä semanttisia merkityksiä.[3] Hautsalo nimitettiin Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentiksi vuonna 2016.[2]
Tieteellisellä urallaan Hautsalo on toiminut erityisesti Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sekä laulumusiikin aineryhmän ja oopperakoulutuksen tiedollisten aineiden vastuuopettajana että tutkijana useissa tutkimushankkeissa.[2][4] Hautsalo on toiminut muun muassa akatemiatutkijana suomalaista oopperaa suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon näkökulmasta tarkastelevassa tutkimushankkeessa "Politics of Equality in Finnish Opera" (2017–2022).[5]
Tieteellisen työn lisäksi Hautsalo on työskennellyt vapaana toimittajana ja kriitikkona eri medioissa.[2][6]
Tärkeimmät vertaisarvioidut julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hautsalo, Liisamaija & Osmo Pekonen 2017 Émilie, an Opera about Love, Death, and Mathematics. Bridges 2017 Conference Proceedings. Artikkelin verkkoversio.
- Hautsalo, Liisamaija & Saijaleena Rantanen 2016. Suomen laulusta Pohjan neitiin. Strateginen nationalismi musiikillisen kasvatuksen käyttövoimana Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa] Musiikkikasvatus-lehti, vol. 18 no 2. Artikkelin PDF-verkkoversio[vanhentunut linkki].
- Hautsalo, Liisamaija 2016. Strategic Nationalism toward the Imagined Community: The Rise and Success Story of Finnish Opera. In Derek B. Scott & Anastasia Belinda Johnson (eds.): The Business of Opera. Ashgate Publishing. 175–194.
- Hautsalo, Liisamaija 2013b. Fennomania, Suomi-neito ja Oskar Merikannon oopperoiden naishahmot. Musiikki 3–4: 29–60.
- Hautsalo, Liisamaija 2013a. Lappologinen orientti Launiksen Aslak Hetassa. Musiikki 1: 8–32.
- Hautsalo, Liisamaija 2012. Toiset oopperassa Kaarle-kuninkaan metsästys – Postkolonialistinen analyysi markkinakohtauksen juutalaisrepresentaatiosta. Musiikki 3–4: 48–87.
- Hautsalo, Liisamaija 2011. Whispers from the Past: Musical Topics in Saariaho’s L’amour de loin. Kaija Saariaho: Visions, Narratives, Dialogues. In Tim Howell with Jon Hargreaves & Michael Rofe (eds.). York, UK: Ashgate Publishing. 107–129.
- Hautsalo, Liisamaija 2010. Kehtolaulutopos neljässä suomalaisessa oopperassa. Etnomusikologian vuosikirja vol. 22: 83–107. Latautuva PDF-tiedosto.
- Hautsalo, Liisamaija 2008. Kaukainen rakkaus – Saavuttamattomuuden semantiikka Kaija Saariahon oopperassa. Suomen Musiikkitieteellisen Seuran julkaisuja. Helsinki: Yliopistopaino. Artikkelin verkkoversio
- Arvio Hautsalon väitöskirjasta: Richardson, John. 2008. Ansiokas tutkimus Kaija Saariahon Kaukaisesta rakkaudesta. Musiikki 2: 87–95. Artikkelin verkkoversio
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liisamaija Hautsalo, Curriculum vitae Viitattu 29.6.2018.
- ↑ a b c d e [1] Taideyliopisto. Viitattu 24.3.2022
- ↑ Hautsalo, Liisamaija: Kaukainen rakkaus. Saavuttamattomuuden semantiikka Kaija Saariahon oopperassa, s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19456/kaukaine.pdf?sequence=.++Suomen Musiikkitieteellinen Seura, 2008.
- ↑ ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Liisamaija Hautsalo Viitattu 2.7.2018.
- ↑ Politics of Equality in Finnish Opera Taideyliopisto. 13.2.2020. Viitattu 24.3.2022.
- ↑ Oopperassa, oopperasta, oopperaan... Taideyliopisto – Uniarts.fi. Viitattu 27.8.2018.
| ||||||||||||||
