Presentismi
Presentismi on menneisyyden tulkitsemista ja selittämistä tarkasteluhetken tilanteen kautta. Presentistisestä näkökulmasta totta on se, mikä asioiden ja ilmiöiden tarkasteluhetkellä on olemassa ja tiedossa. Presentismi on ihmistieteiden alaan kuuluva ja poliittis-yhteiskunnallnen ilmiö. Presentismi voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin.[1]
Julkisissa keskusteluissa presentismi esiintyy useimmiten ”tämähän oli selvää alusta lähtien” -tyyppisinä kertomuksina, joissa edeltävää kehitystä kuvataan lopputuloksesta käsin lopputulokseen vääjäämättömästi johtaneena tapahtumien sarjana. Tutkimuksen piirissä, jossa on aina myös esiintynyt presentismiä, kyse on eräänlaisesta tieteen kaapuun puetusta jälkiviisaudesta. Tutkimuksissa presentismi esiintyykin yleensä pyrkimyksenä osoittaa tutkimushetkellä vallitsevat olosuhteet, poliittiset käsitykset tai valtasuhteet oikeiksi esittämällä ne vääjäämättömän historiallisen kehityksen tuotoksina tai historiallisesti ainutlaatuisina.[1]
Toinen yleisesti esiintyvä presentismin muoto on arvioida menneisyyden tapahtumia nykyhetken moraalisen koodiston kautta. Näin asiat, jotka tapahtumahetkellään olivat oman aikansa moraalin mukaisia, näyttäytyvät moraalisesti arveluttavina, jopa tuomittavina. Presentismiä esiintyykin poliittisen kamppailun yhteydessä.[1]
Myös teleologiset selitykset, joissa nykyhetki esitetään vääjäämättömän kehityksen tuloksena, voidaan katsoa presentistisiksi, koska näissä tulkinnoissa kielletään historialliseen kehitykseen kiinteästi liittyvä mahdollisuus tehdä tai valita toisin.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kirjoittajakutsu Ennen&Nyt-lehden agricolaverkko.fi. Viitattu 4.9.2023.