Ihmistiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.[1] Ihmistieteillä tarkoitetaan ihmistä kulttuurioliona tutkivia tieteitä: yhteiskuntatieteitä, taidetieteitä, dokumenttitieteitä, kasvatustieteitä, politiikan tieteitä sekä auttamiseen ja terapiaan tähtääviä tieteitä.[2]


Ihmistieteiden luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarmo Kunnas on todennut, että humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteiden tulisi tavoitella tietoa, jossa inhimillisen todellisuuden luonnollinen moniselitteisyys säilyisi. Ihmistä tutkivien tieteiden tulisi ottaa lähtökohdakseen, että kaikkea ilmiökenttää ei voi puristaa matemaattiseen tai loogiseen malliin.[3] Juha Varto kärjistää, etteivät luonnontieteellisen perinteen tiedekäsitys, siinä käytetyt tutkimusmenetelmät ja päämäärät missään kohdassa eivätkä miltään osin sovi tieteisiin, jotka tarkastelevat ihmistä kulttuurioliona.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b Varto, Juha: Laadullisen tutkimuksen metodologia, s. 7. Hygieia: terveyden- ja sairaanhoitajan kirjasto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-26-3784-7.
  3. Viitala, Taneli & Lehtonen, Jere: Kun tieteet kohtaavat. Tiedonjyvä, 2009, nro 4, s. 20.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raatikainen, Panu: Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-898-2.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.