Tämä on lupaava artikkeli.

Afrikkalaisamerikkalainen englanti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Afrikkalaisamerikkalainen englanti
Oma nimi African-American Vernacular English (AAVE),
African-American English,
Afro-American English,
Black English Vernacular (BEV),
American Black English,
Black English,
Ebonics[1]
Tiedot
Alue Yhdysvallat
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
englannin kieli

Afrikkalaisamerikkalainen englanti on Yhdysvaltain mustan väestönosan käyttämä amerikanenglannin muoto. Se syntyi Etelävaltioihin tuotujen orjien kielenä, ja siinä on yhä joitain afrikkalaisia piirteitä. Kielimuoto eroaa yleisamerikanenglannista niin ääntämisen, kieliopin kuin sanastonkin suhteen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikkalaisamerikkalainen englanti perustuu valkoiseen amerikanenglantiin, Karibian kreoleihin ja afrikkalaisiin kieliin, jotka tulivat orjien mukana Yhdysvaltoihin 1600–1800-luvuilla.[2] Se syntyi Etelävaltioissa sinne tuotujen orjien kielenä. Kielessä säilyneitä afrikkalaisia piirteitä ovat esimerkiksi sananalkuinen [d] < th, olla-verbin poisjättäminen ja tietyt verbaalisen kaksintaistelun muodot puhekulttuurissa.[3][4] Alun perin kieli toimi myös amerikanafrikkalaisten välisenä salakielenä.[5] Kieli levisi mustan väestön muuttoliikkeen kautta myös pohjoisen suuriin kaupunkeihin.[6]

Jotkut Etelä-Carolinan, Georgian ja pohjoisen Floridan rannikolla sekä Sea Islands -saarilla asuvat afroamerikkalaiset puhuvat 1700-luvulla syntynyttä gullah-kreolikieltä, jossa on erityisen paljon afrikkalaisia ja karibialaisia vaikutteita.[6][7]

Asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat kielitieteilijät pitävät afrikkalaisamerikkalaista englantia amerikanenglannin murteena, mutta osa pitää sitä kokonaan omana kielenään.[2]

Selkeimmin amerikanenglannin yleiskielestä eroavaa afrikkalaisamerikkalaisen englannin muotoa käyttää mustan väestön vähiten koulutettu osa. Korkeammin koulutettujen mustien kieli muistuttaa enemmän yleiskieltä.[8] Yhdysvalloissa on viime aikoina usein keskusteltu siitä, tulisiko afrikkalaisamerikkalaista englantia käyttää kouluopetuksessa yhdessä amerikanenglannin yleiskielen kanssa, vai tulisiko sitä pitää pelkkänä slangina, joka ei kuulu kouluun. Käyttöönoton vastustajien mukaan afrikkalaisamerikkalaisen englannin käyttö estää yksilön sosioekonomisen nousun.[9]

Ominaispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R ei äänny vokaalin jälkeen (esimerkiksi car [ka:]). L jää joskus ääntymättä sanan lopussa (esimerkiksi hep < help, sef < self). Jotkin sananloppuiset konsonanttiyhtymät lyhenevät (esimerkiksi des < desk, col < cold, talk < talked). -in korvaa -ing:n (esimerkiksi comin < coming). Sananalkuinen th äännetään [d] (esimerkiksi dat < that). Sananloppuinen th äännetään [f] (esimerkiksi souf < south). Sanan ensimmäisen tavun paino voi korostua (esimerkiksi pólice < police).[10]

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltoa voidaan ilmaista moninkertaisella negaatiolla (esimerkiksi No girl can’t wear no platform shoes). It korvaa sanan there ilmaisussa It ain’t no < There is no. Sanat are ja will jätetään joskus pois (esimerkiksi We comin ja We be here). Monikon tunnus, omistusliite ja menneen ajan tunnus jätetään usein pois (esimerkiksi He got < He’s got, Dey talk all night < They talked all night). Apuverbiä do voidaan käyttää kieltoilmaisussa (esimerkiksi It don’t all be her fault). Apuverbiä be voidaan käyttää ilmaisemaan toistuvaa tekemistä (esimerkiksi Dey be fightin < They are always fighting). Painotettu been ilmaisee kaukaista menneisyyttä (esimerkiksi Ah been see dat movie < I saw that movie long ago). Aikomusta ilmaisee partikkeli a (esimerkiksi Ah’m a hep you < I’m going to help you). Steady kuvaa jatkuvaa tekemistä (esimerkiksi Dey steady be good < They are always good). Come toimii joskus puolittain apuverbinä (esimerkiksi He come tellin me some story < He told me a lie). Like tarkoittaa joskus ’melkein’ (esimerkiksi Ah like to die when she tol me dat < I almost died when she told me that).[11]

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikkalaisamerikkalaisessa englannissa on joitain afrikkalaisia lainasanoja, kuten yam (’bataatti’) ja tote (’kantaa’). Jotkin kieliopilliset muodot ovat myös peräisin Afrikasta, kuten toistuvaa tekemistä kuvaava be. Yleisiä etnistä yhteenkuuluvuutta kuvaavia tai pejoratiivisia sanoja ovat homeboy, brother, bloods, nigga ja honkie. Sanaa bad (’paha/huono’) käytetään merkityksessä ’hyvä’. Crib, hip ja dude tulevat myös afrikkalaisamerikkalaisesta englannista ja ovat levinneet yleiseen käyttöön.[12]

Puhekulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikkalaisamerikkalaiseen kielenkäyttöön kuuluu myös monia tyypillisiä puhetyylejä. Yksi näistä on räppäys, joka tarkoittaa riimien rytmikästä artikulointia, ja se on myös antanut nimensä rap-musiikkityylille. Toinen on jivin, sanoilla leikittely, jonka tarkoitus on usein hämätä ulkopuolista. Kolmas on soundin, sanallinen kaksintaistelu.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • McArthur, Tom: Oxford Guide to World English. Oxford: Oxford University Press, 2002. ISBN 019-860771-7.
  • Smitherman, Geneva: Talkin That Talk : Africian American Language and Culture. Lontoo: Routledge, 1999. ISBN 9780203065419.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. McArthur 2002, s. 189
  2. a b Smitherman 1999, s. 20
  3. Smitherman 1999, s. 20–21
  4. McArthur 2002, s. 190–191
  5. Smitherman 1999, s. 19
  6. a b McArthur 2002, s. 190–191
  7. Virginia Mixson Geraty: The Gullah Creole Language Charleston County Public Library. Viitattu 28.4.2013.
  8. McArthur 2002, s. 191–192
  9. McArthur 2002, s. 190
  10. McArthur 2002, s. 192
  11. McArthur 2002, s. 192–193
  12. McArthur 2002, s. 193
  13. McArthur 2002, s. 193–194