Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
| Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Nationella centret för utbildningsutvärdering |
|
|---|---|
| Karvi | |
 |
|
 Karvin toimipaikka Helsingin Siltasaaressa. |
|
| Perustettu | 2014 |
| Tehtävä | koulutuksen arviointi |
| Ministeriö | Opetus- ja kulttuuriministeriö |
| Sijainti |
Hakaniemenrannan virastotalo Hakaniemenranta 6 Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Johtaja | Harri Peltoniemi[1] |
| Työntekijöitä | 50[2] |
| Hallinnonala | Opetushallitus |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (lyh. Karvi; ruots. Nationella centret för utbildningsutvärdering) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto, joka arvioi koulutusta sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen[2] ja tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten.[3] [4] Sen arviointimuotoja ovat laatujärjestelmien auditoinnit, oppimistulosten arvioinnit (esimerkiksi perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa) sekä teema- ja järjestelmäarvioinnit. Keskuksen tulee myös tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa ja kehittää koulutuksen arviointia. Arviointikeskuksen tehtävistä ja organisoinnista on säädetty laissa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014, kun Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistettiin.[2]
Esityksen mukaan Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus liitetään Opetushallituksen uuden viraston itsenäisiksi osiksi vuonna 2018.[5]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arviointikeskuksen organisaatioon kuuluu arviointineuvosto, korkeakoulujen arviointijaosto ja kolme osaamisyksikköä: yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, ammatillinen koulutus sekä korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö. Keskus työllistää noin 50 työntekijää.[2] Keskuksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Jyväskylässä.[4]
- Arviointineuvosto seuraa ja kehittää Karvin toimintaa ja laatii sille toiminnan strategiset linjaukset. Valtioneuvosto nimittää arviointineuvoston jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Arviointineuvosto tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen arviointisuunnitelmaksi, joka sisältää arvioitavat kohteet ja aikataulut arvioinneille. [6] [2]
- Korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätökset korkeakoulujen arviointien projektisuunnitelmista, suunnittelu- ja arviointiryhmistä sekä laatujärjestelmien auditointien lopputuloksista. Arviointikeskus voi myös asettaa neuvottelukuntia sekä muita jaostoja.[2]
Arviointituloksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkkejä Karvin tekemistä arvioinneista eri koulutusasteilla:
- Perusopetus:
- Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia tarkasteltaessa selvisi, että 9-luokkalaiset tytöt kirjoittavat parempia kesätyöhakemuksia kuin pojat.[7]
- Suomea toisena kielenä opiskelleista 9-luokkalaisista 87 prosenttia saavutti hyvän osaamistason, kun taas 13 prosenttia oppilaista hallitsi suomesta vain alkeet.[8]
- Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan arvioinneissa on eroja: yhtä hyvin arvioinnissa menestyneet oppilaat saivat eri kouluissa erilaisia arvosanoja, ja ero saattoi olla jopa kaksi numeroa.[9]
- Tytöt pärjäävät selvästi poikia paremmin kotitalous-oppiaineessa, sekä tiedoissa että taidoissa[10].
- Lukio-opetus
- Lukioiden matematiikkaa arvostellaan hyvin eri tavoin: vaativassa lukiossa arvosanan 5 saanut opiskelija voi olla samalla tasolla osaamisessaan kuin jossain toisessa lukiossa arvosanan 9 saanut opiskelija.[11]
- Ammatillinen koulutus:
- Datanomit pärjäävät erittäin hyvin tieto- ja viestintätekniikan ammattiosaamisen näytöissä, mutta heidän työllisyystilanteensa on heikentynyt, sillä nykyisin vaaditaan aiempaa erikoistuneempia taitoja.[12]
- Suomessa valmistuu erittäin osaavia tekstiilialan ammattilaisia, mutta alan työllisyystilanne on heikko. [13]
- Suurimmalla osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on toimiva laadunhallintajärjestelmä.[14]
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on Suomessa vastuussa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoaman koulutuksen arvioinnista. Kolme tärkeintä arviointityyppiä ovat korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit, koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit.[15] Karvin tekemän auditoinnin läpäisseet korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut saavat laatuleiman, joka osoittaa, että kyseisessä organisaatiossa käytetty laatujärjestelmä vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia ja täyttää myös kansalliset kriteerit korkeakoulujen laadunhallinnasta.[16] Laatuleima on voimassa kuusi vuotta sen myöntämisestä.[17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yhteystiedot Karvi. Viitattu 15.5.2017.
- ↑ a b c d e f g Karvi Karvi. Viitattu 15.5.2017.
- ↑ Koulutuksen arviointikeskusta esitetään Helsinkiin 7.11.2012. Yle. Viitattu 11.5.2017.
- ↑ a b Koulutuksen arviointikeskus Helsinkiin 4.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.5.2017.
- ↑ Opetushallitus ja CIMO yhdistyvät uudeksi virastoksi 5.10.2015. Yle. Viitattu 11.5.2017.
- ↑ Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 30.12.2013. Oikeusministeriö. Viitattu 15.5.2017.
- ↑ 9-luokkalaiset pojat tekivät heikkoja kesätyöhakemuksia - tytöt vahvoilla 7.5.2015. Karjalainen. Arkistoitu 19.5.2017. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Selvitys: Suomi luistaa ysiluokkalaisilta toisena kielenä – kaikilla kielitaito ei riitä kuitenkaan lukioon 5.4.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ Ysiluokkalaisten matematiikan osaaminen ei enää heikentynyt – moni ei silti osaa laskea, mitä maksaa 30 prosentin alennuksessa oleva paita 25.4.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.5.2017.
- ↑ Tyttöjen ja poikien erot kotitaloustaidoissa ovat suuret 24.3.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.5.2017.
- ↑ Lukion matematiikan arvosanoista paljastui hurjaa heittelyä: Arvosana 5 voi olla toisessa lukiossa 9 14.3.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 12.5.2017.
- ↑ Datanomit osaavat, mutta työllisyystilanne on heikentynyt 1.12.2016. Turun Sanomat. Viitattu 12.5.2017.
- ↑ Suomessa valmistuu osaavia ompelijoita - vain työpaikat puuttuvat karjalainen.fi. Arkistoitu 4.8.2017. Viitattu 26.5.2017.
- ↑ Selvitys: Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta toimii ts.fi. Viitattu 26.5.2017.
- ↑ Korkeakoulutus Karvi. Viitattu 17.5.2017.
- ↑ Metropolialle kiitosta tulevaisuuden ennakointiin liittyvästä kehittämistyöstä 27.2.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.5.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Auditointirekisteri 27.2.2017. Karvi. Arkistoitu 9.6.2017. Viitattu 16.5.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen kotisivut.
- Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=small}
