Tverin alue

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kalininin alue)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tverin alue
Тверская область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Tverin alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Tverin alueen sijainti Venäjän federaatiossa

Koordinaatit: 56.8596°N, 35.9120°E

Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 29. tammikuuta 1935
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tver
 – suurin kaupunki Tver (403 606 as.)[1]
 – kuvernööri Igor Rudenja
Pinta-ala 84 586 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 1 353 392
 – väestötiheys 16,0 as./km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 218 643,6 milj. RUB[2]
 – asukasta kohti 161 552 RUB,
noin 3 958 EUR[3]
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Symbolit
 – lippu Tverin alueen lippu
 – vaakuna Tverin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 69
 – ISO 3166 RU-TVE
region.tver.ru

Tverin alue (ven. Тверска́я о́бласть, Tverskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista. Se rajoittuu pohjoisessa Novgorodin ja Vologdan alueisiin, idässä Jaroslavin alueeseen, kaakossa Vladimirin ja Moskovan alueisiin, etelässä Smolenskin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen. Vuosina 1935–1990 alueen nimi oli Kalininin alue neuvostojohtaja Mihail Kalininin mukaan.lähde?

Tverin alueen itäosa kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsiosa Valdain ylänköön. Tverin alueelta saavat alkunsa Kaspianmereen laskeva Volga ja Itämereen laskeva Väinäjoki. Alueella on kaikkiaan 500 järveä, joista suurin on Seliger. Alueen pinta-alasta noin 35 % on metsää.lähde?

Tverin alueen asukasluku oli 1 353 392 henkeä (vuonna 2010). Kaupunkiväestön osuus oli 74,7 %. Suurin kaupunki on alueen pääkaupunki, runsaan 400 000 asukkaan Tver.[1] Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä 92,5 % on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 1,0 % (14 600 henkeä) karjalaisia.[4]

Suurimmat kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa taulukossa on lueteltu Tverin alueen kymmenen suurinta kaupunkia asukaslukuineen (vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan). Tverin alueen kaupunkien, yli 10 000 asukkaan taajamien ja muiden piirikeskusten sijainti käy ilmi kartalta:[5]

Tverin alueen kartta
Kaupunki Venäläinen nimi,
kyrillinen
Väki-
luku
2010
Kunnallis-
piiri
Tver Тверь 403 726 Tverin kaupunkipiiri
Ržev Ржев 62 026 Rževin kaupunkipiiri
Vyšni Volotšok Вышний Волочек 52 326 Vyšni Volotšokin
kaupunkipiiri
Kimry Кимры 49 623 Kimryn kaupunkipiiri
Toržok Торжок 47 702 Toržokin kaupunkipiiri
Konakovo Конаково 41 303 Konakovon piiri
Udomlja Удомля 31 048 Udomljan piiri
Bežetsk Бежецк 24 517 Bežetskin piiri
Bologoje Бологое 23 499 Bologojen piiri
Nelidovo Нелидово 22 886 Nelidovon piiri

Muita Tverin alueen yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia olivat vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan:[5] Ostaškov (18 073 as.), Kašin (16 174 as.), Kaljazin (13 870), Toropets (13 018), Lihoslavl (12 259), Redkino (11 704), Ozjornyi (10 872) ja Kuvšinovo (10 008).lähde?

Tverinkarjalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella asuvat tverinkarjalaiset ovat toisen maailmansodan jälkeen venäläistyneet nopeasti. Vuonna 2002 vain 3 % karjalaisista oli lapsia, kun taas eläkeikäisiä oli 50 %. Karjalaisten keski-ikä oli 56,7 vuotta.[6]

Tverin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Tver. Alueen lainsäädäntöelin on lainsäädäntökokous. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernööri Igor Rudenja.[7]

Paikallista itsehallintoa varten Tverin alue on jaettu 36 piiriin, 5 kaupunkipiirikuntaan ja kahteen suljettuun alueeseen. Kaupunkikuntia alueella on 44 ja maalaiskuntia 318.[8]

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

Kaupunkipiirikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suljetut alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella on koneenrakennus-, kemian-, puunjalostus-, kirjapaino-, lasi-, posliini- ja kevyttä teollisuutta. Maataloudessa viljellään pellavaa, perunaa ja vihanneksia sekä kasvatetaan karjaa. lähde?

Tverin kaupunki perustettiin vuonna 1135. Tver oli itsenäinen ruhtinaskunta vuoteen 1485 asti, jolloin se liitettiin Moskovan Venäjään. Alueelle muutti 1600-luvulla Suomen itäosista karjalaista väestöä, joka oli paennut Ruotsin ankaraa verotusta ja luterilaistamista.lähde?

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  3. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  4. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii (xls) perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
  5. a b Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 15.3.2012. (venäjäksi)
  6. Naselenije otdelnyh natsionalnostei po vozrastnym gruppam i polu po subjektam Rossijskoi Federatsii (xls) perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
  7. http://xn--80aaccp4ajwpkgbl4lpb.xn--p1ai/sistema-organov-gosudarstvennoy-vlasti/gubernator-tverskoy-oblasti/index.php (Arkistoitu – Internet Archive)(viitattu 05.05.2015, (venäjäksi))
  8. Tverin alueen hallinnollinen jako region.tver.ru. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 8.3.2009. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]