Tverin suuriruhtinaskunta

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Tverin ruhtinaskunta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tverin suuriruhtinaskunta
1247–1485

Valtiomuoto Ruhtinaskunta

Pääkaupunki Tver

Uskonnot ortodoksisuus

Edeltäjä(t) Vladimirin ruhtinaskunta

Seuraaja(t) Moskovan ruhtinaskunta

Tverin suuriruhtinaskunta (ven. Великое княжество Тверское, Velikoje knjažestvo Tverskoje) oli Volgan yläjuoksulla 1200–1400-luvuilla sijainnut muinaisvenäläinen feodaalivaltio. Sen keskuksena toimi Tverin kaupunki. Muita kaupunkeja olivat Kašin, Ksnjatin, Zubtsov, Staritsa, Holm, Mikulin ja Dorogobuž.[1]

Vladimirin suuriruhtinas Jaroslav Vsevolodovitš lahjoitti Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskuntaan kuuluneen alueen pojalleen Aleksanteri Nevskille 1230–1240-luvun vaihteessa. Vuonna 1247 se siirtyi Jaroslavlin toisella pojalle Jaroslav Jaroslavitšille, jonka jälkeläiset siitä lähtien hallitsivat aluetta. Perustamisvaiheessa ruhtinaskunta käsitti 25 000 neliövirstan laajuisen alueen, jolla asui noin 700 000–800 000 henkeä. Tverin ruhtinaskunta oli suojassa mongolien ja liettualaisten hyökkäyksiltä, ja siksi sinne siirtyi paljon väkeä Suzdalista ja Länsi-Venäjältä.[2]

Ruhtinaskunnan poliittinen merkitys kasvoi nopeasti 1200-luvun loppupuolella. Vladimirin suuriruhtinaskunnan 1260-luvulla haltuunsa saanut Jaroslav Jaroslavitš ajoi Venäjän yhdistämispolitiikkaa, jota jatkoi hänen poikansa Mihail Jaroslavitš. Tverin ruhtinaskunnan vahvistuminen herätti huolta Kultaisessa ordassa, joka ryhtyi tukemaan kilpailevia Moskovan ruhtinaita.[1] Moskovan ruhtinaan Juri Danilovitšin aloittamat sotatoimet päättyivät Mihail Jaroslavitšin ja hänen seuraajiensa mestaukseen 1300-luvun alussa. Vuonna 1327 Tverin ruhtinaskunnassa puhkesi kapina, jonka Kultainen orda tukahdutti Moskovan ruhtinaan Iivana Kalitan avulla. Hävityksen jälkeen Tverin ruhtinaskunta ei enää toipunut entiselleen. 1300-luvun loppupuolella siitä irtautuivat Kašinin, Holmin, Mikulinin ja Dorogobužin ruhtinaskunnat, joista kolme jälkimmäistä hajosi vielä pienemmiksi osiksi.[2]

1370-luvulla Tverin ruhtinas Mihail Aleksandrovitš yritti heikentää Moskovan ruhtinaskuntaa Kultaisen ordan avulla, mutta joutui samalla kilpailemaan Moskovan tukeman Kašinin kanssa. Ruhtinas Ivan Mihailovitš onnistui nujertamaan Kašinin vastarinnan 1400-luvun alussa. Tverin ruhtinaskunnan vaikutusvalta kasvoi 1430–1360-luvuilla Moskovan ruhtinaiden keskinäisen taistelun aikana. Sen jälkeen ruhtinaskunta alkoi jälleen heiketä. Tverin ruhtinas Mihail Borisovitš joutui solmimaan epäedullisia sopimuksia Moskovan suuriruhtinaan Iivana III:n kanssa. Yritys tukeutua Liettuaan johti Moskovan hyökkäykseen. Sen joukot valtasivat Tverin vuonna 1485, jolloin ruhtinaskunta lakkasi olemasta.[2]

Ruhtinaskunnalla oli huomattava merkitys venäläisen kulttuurin ja taiteen kehityksessä. Tverissä kirjoitettiin kronikoita ja muita historiallisia teoksia. Siellä vaikutti myös omaperäinen ikonimaalauskoulukunta. Tveriläinen kauppias Afanasi Nikitin kävi ensimmäisenä venäläisenä Intiassa ja laati matkastaan värikkään kuvauksen.[1] Tverin hiippakunta oli 1200–1300-luvuilla yksi Venäjän ortodoksisen kirkon vaikutusvaltaisimmista keskuksista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 329. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
  2. a b c d Boguslavski, V.V.: Slavjanskaja entsiklopedija. Kijevskaja Rus – Moskovija, tom 2, s. 475–477. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tverin suuriruhtinaskunta.