Mikulin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1500-luvulla rakennettu arkkienkeli Mikaelin katedraali Mikulinossa

Mikulin (ven. Мику́лин, Мику́линское кня́жество, Mikulinskoje knjažestvo) oli muinaisvenäläinen kaupunki ja ruhtinaskunta. Se sijaitsi Šošajoen rannalla[1] nykyisen Moskovan alueen Lotošinon piirissä. Nykyään paikalla on Mikulinon kylä.[2]

Tverin ruhtinaan Aleksandr Mihailovitšin poika Mihail sai Lobin ja Šošan rannoilla sijainneen alueen läänityksekseen vuoden 1341 tienoilla.[3] Mikulinin kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1370.[2] Linnoituksen yhteydessä sijaitsi esikaupunki, kauppias- ja käsityöläisasutuksia sekä useita luostareita.[1] 1400-luvun alussa Mikulinin ruhtinaskunnasta erosi pieni Teljatevon lääniruhtinaskunta. Moskovan valloitettua Tverin vuonna 1485 Mikulinin viimeinen ruhtinas Andrei Borisovitš alistui Iivana III:n määräysvaltaan ja sai läänityksekseen Dmitrovin kaupungin.[3]

1600-luvun alkuun mennessä Mikulin muuttui Mikulino Gorodištšen kyläksi. Sen nykyinen nimi vakiintui 1950-luvun jälkeen.[2] Muinaisesta kaupungista on säilynyt pyöreä maavallitus, jonka keskellä on 1500-luvun tiilikirkko.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Boguslavski, V.V.: Slavjanskaja entsiklopedija. Kijevskaja Rus – Moskovija, tom 2, s. 715. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7.
  2. a b c Pospelov, Je.M.: Geografitšeskije nazvanija Moskovskoi oblasti, s. 363. Moskva: AST, Astrel, 2008. ISBN 978-5-17-042560-0.
  3. a b Boguslavski, V.V.: Slavjanskaja entsiklopedija. Kijevskaja Rus – Moskovija, tom 2, s. 716. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7.