Kos
Kos (kreik. Κως, m.kreik. Κῶς, Κόως, turk. İstanköy, ital. Coo) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 290,27 km² ja asukasluku 33 388 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Kosin kuntaan, Kosin alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Kosin kaupunki.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kos sijaitsee Egeanmeren itäosassa alle 5 kilometrin päässä Turkin rannikosta. Kosin pohjoispuolella sijaitsevat saaret Kálymnos ja Psérimos, eteläpuolella Nísyros. Kosin koillispuolella on Turkin Bodrum ja sen niemimaa, kaakkoispuolella puolestaan Turkin puoleinen pitkä Datçan niemimaa. Kosin saari työntyy jonkin verran näiden kahden niemimaan väliseen pitkään Gökovanlahteen.
Saari on pitkä ja kapea koillis–lounaissuuntaisesti: pituutta sillä on noin 40 kilometriä ja leveyttä noin 8 kilometriä. Saaren pinta-ala on 290,27 neliökilometriä ja rannikon pituus 112 kilometriä.[2] Kooltaan saari on Dodekanesian saariryhmän kolmanneksi suurin saari ja Kreikan saarista 16. suurin. Kosin pohjoisrannikolla on alavaa tasankoa, mutta eteläosassa kohoaa korkea, saaren pituussuuntainen vuorijono, joka päättyy jyrkästi mereen saaren etelärannikolla. Vuoria on myös saaren länsipäässä. Korkein vuori on Díkaios (846 metriä).[3]
Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kosin kunta
Kos kuuluu hallinnollisesti Kosin kuntaan. Koko saari on ollut samaa kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Tätä ennen saari oli jaettu kolmeen kuntaan. Kosin kunta kuuluu Kosin alueyksikköön, johon kuuluu myös Nísyroksen saari. Kosin alueyksikkö kuuluu puolestaan muun Dodekanesian tavoin Etelä-Egean saarten alueeseen ja se Egean hajautetun hallinnon alueeseen.[1][4]
Saaren suurimmat asutukset ovat Kosin kaupunki (19 432 asukasta), joka sijaitsee saaren koillisrannikolla; sekä Zipári (3 227 asukasta), Pylí (2 469), Kéfalos (2 156), Antimácheia (2 068) ja Kardámaina (1 650).[1] (Katso myös: Luettelo Kosin kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kosin saaren varhaisia antiikin aikaisia nimiä olivat Meropis ja Nymfaia.[5] Pausaniaan mukaan Kosin asukkaat tulivat Peloponnesoksen Epidauroksesta.[6] Näitä kahta paikkaa yhdisti Asklepios-jumalan kultti, joka tuotiin emäkaupungista saarelle. Homeros kuvaa saarelaisten ottaneen osaa Troijan sotaan Feidippoksen ja Antifoksen johtamina[7] sekä taistelleen mannermaan kaarialaisia vastaan.[8]
Saaren varhaisimpana keskuksena toimi arkaaisella kaudella sekä klassisella kaudella aina vuoteen 366 eaa. saakka Astypalaia, myöhempi Isthmos, joka sijaitsi saaren länsiosissa. Saarella oli tuohon aikaan myös kaksi muuta polista eli kaupunkivaltiota, Kos Meropis ja Halasarna. Kosin polikset muodostivat jonkinlaisen yhteenliittymän, joka oli doorilaisen pentapoliin jäsen.[9][10] Se liittyi Deloksen meriliittoon vuonna 477 eaa. ja tuli Ateenan vallan alle.[11]
Myöhempi polis-keskus Kos perustettiin saaren varhaisempien kaupunkien yhteenliittymänä vuonna 366 eaa. Se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Kosin kaupunki. Saaren antiikin aikana tunnetuin kulttipaikka oli Asklepieion eli Asklepios-jumalan pyhäkkö ja siihen liittynyt parantola, joka sijaitsi (ja jonka arkeologinen alue edelleen sijaitsee) kaupungin lähellä. Siellä toimi kuuluisa Asklepiadien lääkärikoulukunta.[11][9]
300-luvulta eaa. lähtien Kos oli merkittävä kauppamahti. Keisari Claudius antoi Kosille vapaavaltion oikeudet. Vuonna 142 Kosilla oli voimakas maanjäristys. Keisari Antoninus Pius rakennutti uudelleen järistyksen tuhoaman Kosin kaupungin.[5][12] Kaupunki kärsi maanjäristyksestä jälleen vuonna 469 ja uudelleen 554, jolloin koko kaupunki tuhoutui.[11]
Antiikin aikana Kos tunnettiin muun muassa viinistään, hyvin ohuesta koslaisesta silkistä, josta tehtiin suosittuja läpikuultavia naistenvaatteita (Coae vestes), sekä purppurakankaista. Kosilta olivat kotoisin lääketieteen isänä pidetty Hippokrates, komediakirjailija Epikharmos sekä maalari Apelles. Myös Ptolemaios II Filadelfos syntyi siellä.[5] Valtiomuodoltaan Kos vaikuttaa olleen antiikin aikana monarkia.[5][12]
Bysanttilaisena aikana Kosista tuli piispanistuin.[12] Johanniittain ritarikunta hallitsi saarta vuosina 1315–1522.[2] Tuolloin rakennettiin Kosin kaupungin Nerantzián linna.[12] Ristiretkeläiset käyttivät Kosista nimeä Lango. Tuon ajan perua saarta on kutsuttu myös nimellä Stanchio tai Stanko, mikä perustuu ilmaisuun es tan Ko (ἐς τὰν Κῶ, ”Kosille”).[5] Osmanien valtakunta valloitti saaren ja hallitsi sitä vuosina 1522–1912, minkä jälkeen se siirtyi Italialle vuosiksi 1912–1948. Toisen maailmansodan aikana saari oli myös saksalaisten ja sen jälkeen englantilaisten miehittämänä. Vuodesta 1948 lähtien saari on kuulunut Kreikkaan.[2][12]
Nähtävyydet ja turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kos on suosittu turistikohde. Turismi keskittyy Kosin kaupungin ympärille ja pohjoisrannikolle (mm. Tigkáki, Marmári), jossa on paljon suuria hotelleja ja rantoja. Myös Kardámaina ja Kéfalos ovat turisti- ja rantakohteita.
Saaren merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluvat Asklepieionin arkeologinen alue; Kosin kaupungin Nerantzián linna, arkeologiset alueet (mm. Kosin agora, Roomalainen odeion sekä Roomalainen talo) ja Kosin arkeologinen museo; sekä Antimácheian linna ja Palaió Pylín linnanrauniot.[13] Suosittuja vierailukohteita ovat myös läheiset saaret, kuten Nísyroksen tulivuorisaari, Kálymnos ja Psérimos, sekä Bodrum Turkin puolella.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kosin kaupungin satamasta on laivayhteydet Pireukseen sekä muun muassa Kálymnokselle ja Ródokselle. Kosin kansainvälinen lentoasema sijaitsee saaren keskiosissa Antimácheian lähellä, noin 22 kilometrin päässä Kosin kaupungista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c d Kos VisitGreece.gr. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ Mount Dikaios kos.gr. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Cos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus III.23.4.
- ↑ Homeros: Ilias 2.676.
- ↑ Homeros: Ilias 2.677, 2.867.
- ↑ a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 752–755. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Herodotos: Historiateos I.144.
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Andersson, Per J.: ”Kos”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 438. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.
- ↑ ”Kos”, Greek Island Hopping 2008, s. 388–401. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kos Wikimedia Commonsissa
- Kosinfo.gr. Kosin virallinen matkaopas. (englanniksi)
- Kos – greeka.com. Matkaopas Kosille. (englanniksi)
