Halasarna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Halasarna
Ἁλασάρνα
Halasarnan arkeologista aluetta.
Halasarnan arkeologista aluetta.
Sijainti

Halasarna
Koordinaatit 36°46′41″N, 27°08′16″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kardámaina, Kos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Eteläiset Sporadit

Halasarna (m.kreik. Ἁλασάρνα, myös Halasarne, Ἁλασάρνη tai Halisarna, Ἁλίσαρνα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kosin saarella Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Kardámainan kylän lähellä.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halasarna oli rakennettu saaren etelärannikolle nykyisen Kardámainan länsipuolelle lähelle niemeä, joka tunnettiin nimellä Laketer tai Laketerion (lat. Laceterium).[2][4] Kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Saarella oli samaan aikaan myös kaksi muuta polista, Astypalaia ja Kos Meropis (myöhempi Kos).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halasarna oli perustettu viimeistään arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Kaupungin arvioidaan olleen olemassa poliksena ainakin suurimman osan klassista kautta.[1] Se on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään tuon aikaisessa lähteessä.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Halasarnitas (Ἁλασαρνίτας).[2] Sen jälkeen kun Kosin polis perustettiin saaren keskukseksi vuonna 366 eaa., Halasarna oli sen alainen demos (δήμος Ἁλασαρνιτών, dēmos Halasarnitōn).[5]

Halasarnan raunioita.

Halasarnan paikalla on ollut asutus ainakin vielä varhaisella kristillisellä kaudella. Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1985, kun joitakin muinaisjäänteitä oli tullut esiin hotellin rakennustöiden yhteydessä.[6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halasarnan akropoliina toimi Kardámainan länsipuolella oleva kukkula (36°46′37″N, 27°07′43″E ), jolla on nykyisin pieni sotilastukikohta.[7] Kaupungin laajin arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Kardámainan länsilaidalla (36°46′41″N, 27°08′16″E ). Sen löytöihin kuuluu Apollon Pythaiokselle omistettu temppeli, joka oli rakennettu hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. Varhaiskristillisellä ajalla 400-luvulla jaa. sen paikalle rakennettiin Pyhän Theoteen (Agía Theótis) basilikakirkko. Kirkossa oli kolme laivaa ja länsipäässä nartheks ja baptisterion. Alueelta on löydetty myös varhaiskristillisen kauden asutuksen ja hautausmaan jäänteitä sekä toisen basilikakirkon rauniot.[1][8][5][7]

Halasarnassa oli Apollonin temppelin lisäksi pyhäköt myös muun muassa Afroditelle, Artemiille, Asklepiokselle, Hekate Stratialle ja Herakleelle.[1][5] Kaupungin paikalta on löydetty myös muun muassa kreikkalainen teatteri, joka oli rakennettu hellenistisellä kaudella. Sen katsomosta on säilynyt noin kolmen penkkirivin verran.[1][8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”500 Halasarna”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c Smith, William: ”Halisarna”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Halasarna Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. Strabon: Geografia 14.
  5. a b c Ιστορικά Στοιχεία Δήμος Ηρακλειδών. Viitattu 15.10.2018.
  6. Excavations in ancient Halasarna (present-day Kardamaina) on Kos: The Hellenistic Sanctuary of Apollo and the Early Christian Settlement National and Kapodistrian University of Athens. Viitattu 15.10.2018.
  7. a b Halasarna (Kos) Kardamaina ToposText. Viitattu 15.10.2018.
  8. a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  9. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, P. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georgiadis, Mercourios: Kos in the Neolithic and Early Bronze Age: The Halasarna Finds and the Aegean Settlement Pattern. Prehistory monographs 38. INSTAP Academic Press, 2012. ISBN 1931534683.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]