Kos (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kos
Κως
Kosin kaupunki Neratzián linnasta nähtynä.
Kosin kaupunki Neratzián linnasta nähtynä.
Kunnallisyksikön sijainti
Kunnallisyksikön sijainti

Kos

Koordinaatit: 36°51′N, 27°14′E

Valtio Kreikka Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Egea
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Kos
Kunta Kos
Hallinto
 – Asutustyyppi kunnallisyksikkö,
entinen kunta,
kaupunki
 – Kallikrates-koodi 640101
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 287,2 km²
Väkiluku (2011) 19 432[1]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 853 xx
Suuntanumero(t) 22420
Rekisterikilpi ΚΧ, ΡΟ, PK











Kos (kreik. Κως) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Kosin kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Κω, Dimotikí Enótita Ko) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Kosin saarella, Kosin alueyksikössä Etelä-Egean saarten alueella. Kaupungin ja kunnallisyksikön väkiluku on 19 432 (vuonna 2011). Kosin kaupunki on Kosin saaren pääkaupunki sekä Kosin kunnan kuntakeskus.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosin kaupunki sijaitsee rannikolla saaren koilliskärjessä, josta avautuu näkymä Turkin puolen rannikolle. Se on saaren kaupallinen ja hallinnollinen keskus ja pääsatama. Kaupungista on laivayhteydet Pireukseen sekä muun muassa Kálymnokselle ja Ródokselle. Kaupunki on myös saaren turismin keskus, ja sen ranta-alueilla on lukuisia suuria hotelleja.[3] Kosin kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 22 kilometrin päässä kaupungista saaren keskiosissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Kosin gymnasionin raunioita niin kutsutulla Läntisellä arkeologisella alueella.
Eleftherías-aukio, kunnallinen agora (Dimotikí Agorá) eli kauppahalli sekä moskeija.

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Kos

Kosin kaupungin paikalla on ollut asutusta jo mykeneläisellä kaudella. Antiikin aikana kaupungin paikalla sijaitsi alun perin Kos Meropiksen kaupunki. Saaren pääpaikka oli tuohon aikaan toisaalla Astypalaian kaupungissa. Vuonna 366 eaa. Kos Meropiksen paikalle perustettiin saaren uudeksi keskukseksi uusi Kosin kaupunki ja kaupunkivaltio (polis), joka on nykyisen kaupungin suora edeltäjä. Kaupunki kukoisti hellenistisellä ja roomalaisella kaudella ja vielä varhaiskristillisellä kaudella. Se tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 469 ja 554.[4][5][6]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki taantui keskiajaksi. Johanniittain ritarikunta rakennutti kaupungin sataman edustalle Neratzián linnana tunnetun linnan 1300-luvulla. Osmanivallan aikana linna oli turkkilaisten keskus kaupungissa, eikä kristityillä ollut oikeutta astua sinne. 1800-luvun puolessa välissä kaupungissa oli noin 8 000 asukasta.[6][7]

Italialaiset rakennuttivat Kosin kaupungin pitkälti uudelleen Dodekanesian italialaisvallan aikana maailmansotien välillä, erityisesti kaupunkia tuhonneen vuoden 1933 suuren maanjäristyksen jälkeen.[3] Tämän vuoksi kaupunki on kreikkalaiseksi kaupungiksi poikkeuksellisen modernin oloinen leveine katuineen. Kaupungissa on nykyisin myös varsin paljon jalankulkijoille erotettuja alueita. Italialaiset suorittivat kaupungissa myös laajoja arkeologisia kaivauksia ja entistyksiä.[3]

Kos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä uudeksi Kosin kunnaksi yhdessä Díkaioksen ja Irakleídeen kanssa, jolloin se muuttui yhdeksi uuden kunnan kunnallisyksiköistä.[8] Kaupunki kärsi vaurioita maanjäristyksessä 21. heinäkuuta 2017.[9]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosin kaupungin keskustassa on paljon antiikin aikaisia raunioita erityisesti roomalaiselta kaudelta. Näihin lukeutuvat muun muassa Kosin agoran, stadionin sekä roomalaisaikaisen odeionin arkeologiset alueet, niin kutsuttu Läntinen arkeologinen alue sekä Roomalaisena talona (Casa Romana) tunnettu uudelleenrakennettu roomalaisaikainen yksityistalo. Keskiaikainen Neratzián linna sijaitsee kaupungin rannassa. Sen lähellä sijaitsee Hippokrateen puuksi kutsuttu vanha plataanipuu. Kaupungissa toimii Kosin arkeologinen museo.[10]

Kaupungin tärkein kirkko on omistettu Pyhälle Paraskevalle (Agía Paraskeví).[11] Osmanivallan ajalta kaupungissa on muutamia moskeijoita, joissa myös minareetit ovat jäljellä. Perinteisenä ostospaikkana toimii italialaisvallan aikana rakennettu kauppahalli eli kunnallinen agora (Dimotikí Agorá). Asklepieion eli parantajajumala Asklepioksen pyhäkköalue sijaitsee kaupungin ulkopuolella noin 3,5 kilometrin päässä.

Kosin kunnantalo ja Neratzián linna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  3. a b c ”Kos”, Greek Island Hopping 2008, s. 388–401. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”497 Kos, 499 Kōs Meropis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  5. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Smith, William: ”Cos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  7. Castle of Neratzia Kos.gr. Viitattu 15.10.2018.
  8. Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  9. Paakkanen, Mikko & Hänninen, Anna-Mari: Voimakas maanjäristys Egeanmerellä Helsingin Sanomat. 21.7.2017. Viitattu 31.8.2017.
  10. Kos (Town) Kos.gr. Viitattu 15.10.2018.
  11. Kos Churches Greeka.com. Viitattu 15.10.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]