Ismo Kallio
Ismo Kallio | |
---|---|
Ismo Kallio huhtikuussa 2010. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Ismo Olavi Kallio |
Syntynyt | 16. joulukuuta 1935 Turku |
Kuollut | 2. helmikuuta 2019 (83 vuotta) Helsinki |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1954–2015 |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Ismo Olavi Kallio (16. joulukuuta 1935 Turku – 2. helmikuuta 2019 Helsinki)[2] oli suomalainen näyttelijä. Hän teki merkittävän uran teatterissa, muun muassa Suomen Kansallisteatterissa vuosina 1955–2013, ja esiintyi myös useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.[1][3]
Kallio muistetaan presidentti Mauno Koivistoa muistuttaneesta ulkonäöstään ja muun muassa tämän kauden presidentti-imitaatioistaan, jotka toivat hänelle lempinimen ”Vara-Manu”[4]. Hän näytteli presidentti Koivistoa myös neljässä komediaelokuvassa 1984–1992.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näyttelijänuransa Ismo Kallio aloitti jo 10-vuotiaana Turun lapsiteatterissa 1946. Hän kävi 1954–1957 Suomen teatterikoulun, mistä valmistuttuaan siirtyi neljäksi vuodeksi Turun kaupunginteatteriin. Vuonna 1961 hän aloitti näyttelijänä Helsingin kansanteatterissa, joka yhdistyi Helsingin kaupunginteatteriin neljä vuotta myöhemmin. Kallio jatkoi kaupunginteatterissa aina vuoteen 1979 asti.[5]
Suomen Kansallisteatterissa Kallio näytteli ensimmäisen kerran jo teatterikoululaisena 1955. Hänellä oli kiinnitys tälle kansallisnäyttämölle vuosina 1979–2004. Viimeisen roolinsa Kansallisteatteriin hän teki vuonna 2013 Anton Tšehovin Kirsikkapuistossa lakeija Firsinä.[1][6]
Kallio kykeni sekä traagisiin että koomisiin rooleihin. Esimerkiksi hänen roolinsa Shakespearen Myrskyn Prosperona keräsi ihailua. Pitkällä näyttelijänurallaan Kallio sai vastanäyttelijöikseen muun muassa Ansa Ikosen, Tea Istan ja Tiina Rinteen.[2]
Teatterityön ohessa Kallio esiintyi useissa elokuvissa, alkaen avustavasta roolista Aarne Tarkaksen filmissä Olemme kaikki syyllisiä (1954). Ensimmäinen suuri elokuvatyö oli komisario Susikosken rooli Yrjö Norran filmissä Kolmas laukaus (1959), joka perustuu Mauri Sariolan poliisiromaaniin. Myöhemmin Kallio näytteli muun muassa Risto Jarvan, Edvin Laineen ja Matti Kassilan ohjaustöissä. Renny Harlinin pitkässä esikoiselokuvassa Jäätävä polte (1986) Kallio esitti vankilan komentajaa Anatoli Zarkovia.[5] Vielä vuonna 2015 hän näytteli kauppiasta Timo Koivusalon lastenelokuvassa Risto Räppääjä ja Sevillan saituri.
Kallio näytteli myös monissa televisionäytelmissä ja -sarjoissa, esimerkiksi Teatterituokion useissa tuotannoissa vuodesta 1963 lähtien, Vasikantanssissa (2003–2004) sekä Salatuissa elämissä, jossa hän esitti Erik Ekholmia 2000–2001 kaikkiaan 42 jaksossa. Ääninäyttelijänä hän toimi muun muassa Kung Fu Panda -sarjan kolmessa animaatioelokuvassa 2008–2016 mestari Shifuna.
1960-luvun alussa Kallio levytti toistakymmentä huumoripitoista kappaletta, joista mainittakoon ”Arabi Ahab”, ”Seiska”, ”Kesälesken blues” ja ”Jäkäti jäk”. Vuonna 2011 ilmestyi EP-levy Hiihtäjän hyräily, jossa hän esittää neljä Kaj Chydeniuksen säveltämää kappaletta. Levyn nimikkokappale "Hiihtäjän hyräily" on Eino Leinon runo.[7] Lisäksi Kallio vieraili Chydeniuksen julkaisuilla Tule aurinko kaunis ja Kaj Chydeniuksen sävellyksiä vuosilta 1969–1999.[8]
Kallio esiintyi myös The Jade -yhtyeen musiikkivideolla ”It’s a Sin” vuonna 2009[9] ja Nightwish-yhtyeen musiikkivideolla ”Èlan” vuonna 2015.[10]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ismo Kalliolla oli vaimonsa Leenan kanssa kaksi lasta[3]. Ihmisenä häntä leimasi tunnollisuus sekä työssään että yksityishenkilönä. Hän perehtyi roolihenkilöihinsä huolellisesti.[2]
Vuonna 1988 Kallio toimi presidentin valitsijamiehenä[11]. Hänelle myönnettiin Ida Aalberg -palkinto 1983 ja Pro Finlandia -mitali 1999[1]. Uransa alkupuolella Kallio voitti Elokuva-Aitan suosikkiäänestyksen vuosina 1963–1964[5].
Kallio jäi eläkkeelle Kansallisteatterista vuoden 2004 alussa, ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen muistelmateoksensa Kaikkea alaan kuuluvaa, jonka toimitti Solja Kievari. Kallio jatkoi kuitenkin näyttelijäntyötään eläkkeelle jäätyäänkin.[4] Hän kuoli 83-vuotiaana pitkän sairastamisen jälkeen.[3] Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[12] Myös Kallion isoisä Hemmo Kallio (1863–1940) oli näyttelijä.
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Elokuva | Rooli |
---|---|---|
1954 | Olemme kaikki syyllisiä | koulutoveri |
1957 | Musta rakkaus | mies tansseissa |
Nummisuutarit | 1. häävieras | |
1959 | Kolmas laukaus | Keskusrikospoliisin komisario Susikoski |
1960 | Kankkulan kaivolla | Lauri |
Iloinen Linnanmäki | Pimuxin mainospäällikkö Airo | |
1961 | Autotie länteen | amerikkalainen lehtimies |
1962 | ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli | seppä Ilmari Ilonen |
Hän varasti elämän | etsivä Kallio | |
Tie pimeään | Reino Alonen | |
Yö vai päivä | Mr. Lang | |
1963 | Turkasen tenava! | lääkäri Veikko Laakso |
1964 | Juokse kuin varas | pankinjohtajan hovimestari |
1966 | Johan nyt on markkinat! | toinen konstaapeli |
1969 | Kustaa Vaasa | Göran Persson |
Punatukka | Olli | |
1970 | Akseli ja Elina | Lauri Kivioja |
1973 | Pohjantähti | Lauri Kivioja |
1976 | Luottamus | mies Castrénin kutsuilla |
1978 | Runoilija ja muusa | maalaiskirjailija |
1984 | Niskavuori | Matti Niskavuori |
Uuno Turhapuro armeijan leivissä | presidentti | |
1985 | Jäätävä polte | Anatoli Zarkov |
1986 | Akallinen mies | Liukkonen |
1990 | Kiljusen herrasväen uudet seikkailut | tasavallan presidentti |
1992 | Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti | Manu, ex-presidentti |
Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät | presidentti | |
1996 | Isältä pojalle | Raimo Yliniemi |
1997 | Peilikirkas päivä | Joonatan |
1998 | Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies | presidentinlinnan vahtimestari |
2004 | Pelikaanimies | vahtimestari |
2005 | Pappa | Pappa |
2008 | Blackout | Ismo Valinto |
Sauna | kylänvanhin | |
Stondis | Jorma | |
2010 | Paha perhe | Jaan |
2011 | Vares – Huhtikuun tytöt | Gunnar Anttila |
2013 | Tumman veden päällä | Pappa |
2015 | Risto Räppääjä ja Sevillan saituri | kauppias |
Dubbaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Televisiosarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Sarja | Rooli |
---|---|---|
1989–1990 | Rivitaloelämää | Ilpo |
1991 | Pakanamaan kartta | presidentti |
1993–1994 | Puhtaat valkeat lakanat | Reino Paavola |
2000 | Tuntematon kaupunki | |
2000–2001 | Salatut elämät | Erik Ekholm |
2002–2005 | Tie Eedeniin | Eino Eerola |
2003–2004 | Vasikantanssi | Veikko-eno |
2009 | Ihmebantu | useita rooleja |
2015 | Roba | Rytsölä |
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Singlet ja EP:t
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arabi Ahab/Vilma (1962)
- Alpo ja Liisi/Kesälesken blues (1963)
- Jäkäti jäk/Mimmi lukee dekkaria sängyssään (1963)
- Kivikova kohtalo/Reikäraudasta reiän saa (1963)
- Nainen – mies (1964)
- Urdjan ukko/Seiska (1965)
- Hiihtäjän hyräily (EP, 2010)
Vierailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylen oma tallenne (ääninauha, 1962), satunäytelmä Kultasuu
- Yö Vai Päivä – Day Or Night (1962), taustalaulu kappaleessa Puumala Calypso (Kesäisen Suomen Ylistys)
- Pieni ankanpoikainen (1962), taustalaulu kappaleessa Pieni ankanpoikainen
- Alpo ja Liisi (vinyyli-EP, 1963), laulu kappaleessa Alpo ja Liisi
- Meksikon pikajuna (EP, 2012), laulu levyn ensimmäisellä raidalla
- Nightwish: ”Élan” (musiikkivideo, 2015), näyttelee ”Élan”-kappaleen musiikkivideossa[13][14]
Mukana kokoelmilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Superhittiparaatti 1963 (1963)
- Suomalaista huumoria (1968)
- Suomalaista huumoria - valikoima suomal. humoristisia levytyksiä vuosilta 1938–1968 (1973)
- Superhittiparaatti 1962–1963 (1987)
- Iskelmäkaruselli - hittikokoelma 1950-luku & 1960-luku (1989)
- Suuret suomalaiset hupilaulut (1995)
- Kultainen 60-luku 2 – 20 listahittiä vuosilta 1962–1963 (1995)
- Musiikkia näytelmästä Kolmen pennin ooppera (1997)
- Huumorimiehiä – 20 suosikkia (1998)
- Muistojen 60-luku (1999)
- Toiveiskelmiä 3 – 20 suosikkia (1999)
- Kaj Chydenius: Kaj Chydeniuksen sävellyksiä vuosilta 1969–1999 (1999)
- Tule aurinko kaunis (2011)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Rakastettu näyttelijä Ismo Kallio on kuollut. Lehdistötiedote. Kansallisteatteri, 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ a b c Moring, Kirsikka: Ismo Kallio 1935–2019 Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 18.1.2022.
- ↑ a b c Ruohisto, Wilma ja Kolsi, Eeva-Kaarina: Näyttelijä Ismo Kallio on kuollut. IS.fi, 4.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ a b Viikon taiteilija: näyttelijä Ismo Kallio yle.fi. Yle Radio 1. Viitattu 9.8.2011.
- ↑ a b c Uusitalo, Kari: Biografia. Ismo Kallio. Elonet.fi, 6.1.2014, päivitetty 24.3.2016. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Viitaniemi, Tuula: Kirsikkapuisto murenee palasiksi. Teatteriarvostelu. Yle.fi, 20.9.2013. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Ismo Kallio ja Kaj Chydenius: Hiihtäjän hyräily texicalli.fi. Viitattu 18.1.2011.
- ↑ Kaj Chydenius – levyt ja nuotit kajchydenius.fi.
- ↑ Youtube (Kallio esiintyy The Jade yhtyeen musiikkivideolla It's a Sin vuonna 2009.) Youtube.
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1423796898270.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pääministerin Kirje Valtioneuvostolle tasavallan presidentti Mauno Koiviston valitsemisesta Tasavallan Presidentiksi FINLEX. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ Kimmo Rantanen: Ismo Kallio siunattiin haudan lepoon Ilta-Sanomat. 22.2.2019. Viitattu 22.2.2019.
- ↑ Melkoiset näyttelijälegendat tähdittävät Nightwishin uutta videota www.iltalehti.fi. Viitattu 7.2.2019.
- ↑ [1] ”Nightwish - Élan (OFFICIAL VIDEO)”. Nightwish (käsikirjoitus).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ismo Kallio Elonetissä.
- Ismo Kallio Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Ismo Kallion muistokirjoitus Helsingin Sanomissa