Alavuden rautatieasema
Alavus | |
---|---|
Perustiedot | |
Lyhenne | Alv |
Rataosa | Haapamäki–Seinäjoki |
Ratakilometri | 373+445 |
Sijainti | |
Osoite | Asematie 13, 63400 Alavus as |
Kunta | Alavus |
Etäisyydet |
Seinäjoki 44,5 km Tuuri 6,5 km Haapamäki 73,3 km |
Avattu | 29. syyskuuta 1883 |
Liikenne | |
Käyttäjiä | 20 002 (v. 2009)[1] |
Liikennöitsijä(t) | VR Group |
Taajamajunat | Jyväskylä–Seinäjoki, Tampere-Haapamäki–Seinäjoki (yksi vuoropari) |
Tavaraliikenne | Puutavaraliikennettä Seinäjoelle noin kerran viikossa |
Matkustajalaituri(t) | |
Korkeus | 26,5 cm[2] |
Lyhin ja pisin pituus | 80 m; 203 m[2] |
Pinnoite | Hiekka ja sora |
Laiturikatokset | 1 kpl |
Asemarakennus | |
Tyyppi | Pohjanmaan radan IV-luokan asemarakennus |
Materiaali | puu |
Rakennettu | 1881–1883 |
Lipunmyynti | ei, lopetettu 31. joulukuuta 1999 |
Ratapiha | |
Raiteisto |
2 laituriraidetta 2 sivuraidetta |
Aiheesta muualla | |
Aseman tiedot | |
Aseman ratapihaa. |
|
|
Alavuden rautatieasema (lyh. Alv) on rautatieliikennepaikka Alavuden kaupungissa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen Haapamäki–Seinäjoki-radan varrella. Asema avattiin 29. syyskuuta 1883, ja se on suunniteltu Pohjanmaan radan IV-luokan asemarakennuksen piirustusten mukaan. Rakennus rakennettiin vuosina 1881–1883. Sen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä, mutta sisätilat on uusittu.[3] Alavuden asemalla on ollut aiemmin myös vesitorni sekä veturitalli, joka purettiin vuonna 1991. Alavuden asemarakennus on samanlainen kuin Vilppulan asemalla.[4]
Aseman miehitys ja lipunmyynti lopetettiin 31. joulukuuta 1999.[4]
Alavuden liikennepaikka toimii vielä nykyäänkin puutavarajunien lastauspaikkana. Junia lähtee asemalta Seinäjoelle noin kerran viikossa, mutta joskus niitä ajetaan useamminkin.
Museovirasto on luokitellut poikkeuksellisen hyvin säilyneen Alavuden rautatieaseman Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iltanen, Jussi: ”15. Vanha Pohjanmaan rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 195. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys, s. 14. Oulu: Liidea Oy, 2010. EPO YLY Liityntäliikenteen palvelutasomääritys 2010 Verkkoversio (PDF) (viitattu 29.6.2012).[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 15 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857–1920, s. 49. Museovirasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6
- ↑ a b c Iltanen 2009, s. 195
- ↑ Alavuden rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alavuden rautatieasema Wikimedia Commonsissa
|