Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 61

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kannabiksen lobbaus[muokkaa wikitekstiä]

Tässä on hyvä kommentti: Keskustelu:Kannabis#Kannabiksen lobbaus. Tähän kannattaisi varmaan mahdollisimman monen tutustua ja arvioida siinä esitettyjä näkökantoja.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 18.17 (EEST)[vastaa]

Stratfor lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Onko mielipeteitä yhdysvaltalaisen Stratfor-tiedusteluyhtiön analyysien käytöstä geopoliittisten artikkelien lähteenä? Palvelu on pääsoin maksumuurin takana, mutta tämä kai ei sinällään ole ongelma - mikä on vallitseva käytäntö? Stratforin analyysit ja raportit ovat sinällään IMHO merkittävän neutraaleja ja olisivat siksi mielestäni hyviä lähteitä. --Caygill (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 11.54 (EEST)4[vastaa]

20-20 Vision - Challenge Walesista[muokkaa wikitekstiä]

Left

Olemme listanneet 20 keskeistä artikkelia, joiden uskomme täydentävän ja parantavan suomenkielistä Wikipediaa. Voit osallistua luomalla tai laajentamalla artikkeleita walesiläisistä paikoista, ihmisistä, ja joistain asioista, jotka saavat sydämemme sykkimään

Olisi ihanaa saada sinut mukaan. :-)

Diolch yn fawr! - suuret kiitokset! Odotamme näkevämme sinut! - Llywelyn2000 (keskustelu) 24. toukokuuta 2014 kello 14.28 (EEST)[vastaa]

Monet kiitokset liittyä puolue! Olen erittäin iloinen voidessani ilmoittaa, että yli 80 artikkelia kirjoitettu viimeisen 24 tunnin aikana! Tähän mennessä olet luonut 2. Kiitos liittymällä hauskaa! Sydämeni laulaa Finlandia ja aurinko tanssii keinuun! Llywelyn2000 (keskustelu) 25. toukokuuta 2014 kello 20.01 (EEST)[vastaa]


Useita artikkeleita kirjoitettu 20 päivän jälkeen: - Results after 10 days...
ga cy eu es no ca fi
Galego Cymraeg Euskara Español Norsk
(Bokmål)
Català suomi
20 20 14 16 12 14 3

Maassa maan tavalla! Llywelyn2000 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 09.34 (EEST)[vastaa]

Wikimedia Suomen kevätkokous (13.6. klo 16:00. )[muokkaa wikitekstiä]

Tämän vuoden kevätkokous joudutaan pitämään poikkeuksellisesti kesäkuussa, 13.6. klo 16:00. Pidämme sen Lasipalatsin Kaupunkiverstaassa osoitteessa Mannerheimintie 22-24. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Ohessa linkki Hangout-etäosallistumiseen https://plus.google.com/hangouts/_/calendar/NjQ4NGh2aDVhM2h2OXN1b3VkdmczZG8xc3NAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ.vhoi93ma59cmuan2a1bsqg8fuo. Kevätkokous pidetään toistamiseen, koska ensimmäisellä kerralla kaikkia dokumentteja ei saatu kokoukseen mennessä valmiiksi ja, koska kuten kävi ilmi niin kokouskutsu tavoitti ainoastaan yhdistyksen tiedotuslistalla olleet eivätkä kaikki jäsenet olleet sille (lista oli opt-in). Kokous ei siis tästä syystä kelvannut viralliseksi kevätkokoukseksi.

Ohjelmassa on

  • esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto ja hyväksytään ne.
  • projektien esittelyä ja tulevien juttujen suunnittelua. Tärkeimpinä Wikimaps ja syksyn GLAM-tapahtumat.

Kokouskutsu löytyy täältä. Kokous on kaikille avoin. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 14.50 (EEST)[vastaa]

Pidettiinkö kokous? Onko pöytäkirjaa saatavilla? --avanninen (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 11.37 (EEST)[vastaa]
Siirsin pöytäkirjan wikiimme. Sieltä voi katsoa myös toiminnantarkastajan lausunnon: https://fi.wikimedia.org/wiki/Kev%C3%A4tkokous_2014_2 . Hyvää juhannusta!--Tommikovala (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 14.34 (EEST)[vastaa]

Neutraalia vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Kokeneempien käyttäjien mielipiteitä kaivattaisiin Sivuventtiilimoottori-artikkelin neutraaliudesta. --Pitke (keskustelu) 13. kesäkuuta 2014 kello 20.13 (EEST)[vastaa]

En kuulu kokeneisiin käyttäjiin, enkä autonmoottoreiden ymmärtäjiin, mutta artikkeli haisee kilometrien päähän tekstimainostamiselle. D-motor –firma ja sen väitteet ei voine ainakaan olla wikin tarkoittama luotettava lähde? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 10.12 (EEST)[vastaa]
Heh, Sivuventtiilimoottorit ovat kova juttu vanhoissa autoissa, maamoottoreissa ja nykyään ruohonleikkureissa. Artikkeli varmaan kaipaisi hieman kontekstia rinnalleen, mutta varsinaisesta mainostamisesta tuossa tuskin on kyse vaan varmaan lähinnä kirjoittajan tyylistä kirjoittaa asioista innostuneesti. --Zache (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 10.22 (EEST)[vastaa]
Vanhoilla lättäpääkaseilla on harrastajia kyllä muutenkin.-Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 12.03 (EEST)[vastaa]

Suomen linnat, linnoitukset ja linnoitteet[muokkaa wikitekstiä]

Muokkasin mallinetta Suomen linnat ja aloitan keskustelun täällä, kun tuota ei ole meikäläisen lisäksi kukaan muokannut seitsemään vuoteen. Elikkäs, pitäisikö mallineeseen sisällyttää myös pienempiä varustuksia, kuten Kyrön, Utajärven ja Lieksan skanssit? Entäs itsenäisyyden ajan rannikkotykistölinnakkeet ym.? --Joe K. (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 16.48 (EEST)[vastaa]

Kun mallineen rajauksena on "linnat, linnoitukset ja linnoitteet", näyttää linkkien yhteismäärä jäävän kohtalaiseksi (alle 50 kpl). Henkilökohtainen äärimmäisen epäsivistynyt maatiaismielipiteeni rajaisi kuitenkin linnat ja linnoitukset (sekä muut kohtuumassiiviset linnoitejärjestelmät) erilleen linnoitteista ja muista heppoisemmista laitoksista. --Pitke (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 01.53 (EEST)[vastaa]

Yhtyeen jäsenet-taulukko[muokkaa wikitekstiä]

Millaisella mallineella kannattaa tehdä taulukko yhtyeen jäsenistä? Tarkoitan siis yhtyettä, jossa jäsenet vaihtelevat levyittäin. --188.67.196.43 17. kesäkuuta 2014 kello 22.50 (EEST)[vastaa]

Onkohan fiwikissä merkittävyyskriteerejä musiikille. Onko jo fiwikimerkittävä, jos on tehnyt juutubevideon vai onko jotain muita reunaehtoja. Riittäkö merkittävyyteen olla esim. jollain soittolistalla missä tahansa maailman radioyhtiössä? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Muokkaajan Magnum-esimerkki ainakin Lordi-muusikkona täyttää helposti mitkä tahansa kriteerit, pääsarjapelaaja urheiluanalogialla. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Bändiopas / merkittävyys --91.153.55.85 18. kesäkuuta 2014 kello 10.57 (EEST)[vastaa]
Ovatko oman levy-yhtiön kautta julkaisevat bändit myös "omakustanne"-artisteja? Oliko esimerkiksi Jukka Poika ja Jenkkarekka omakustannebändi, kun se julkaisi oman Jenkkisäänite-lafkan kautta? Entä Apulanta, joka on julkaissut vuodesta 2007 Apulanta Oy:n kautta? Tai Maj Karma, joka julkaisi ensimmäiset levynsä oman Blomster Recordsin kautta? Nämä esimerkit ovat toki merkittäviä muillakin perusteilla, mutta jos eivät olisi, riittäisikö oma levylafka merkittävyyteen? --178.55.34.213 18. kesäkuuta 2014 kello 12.31 (EEST)[vastaa]
Noissa voi aina palata merkittävyyden yleisohjeeseen. "laajasti käsitelty riippumattomissa lähteissä". Jukka Pojasta ja Apulannasta ovat lehdet kirjoittaneet metrikaupalla. --Tappinen (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 16.19 (EEST)[vastaa]
Myöhempi toiminta ei voi vähentää aiemmin saavutettua merkittävyyttä. Artisteilla ja yhtyeillä julkaisut ja julkaisijat eivät ole suinkaan ainoa merkittävyyskriteeri. --Pitke (keskustelu) 20. kesäkuuta 2014 kello 23.04 (EEST)[vastaa]
Bändiopas hyvin tehty ohje, vastaavia pitäisi olla monista muistakin artikkelikokonaisuuksista. Onko niitä? Tietyn tason merkittävyyden portinvartijana vähintäinkin joku muu kuin itse. Mielestäni levy-yhtiönkään ei pitäisi riittää, on mielestäni lähtohtaisesti tekstimainontaa, vrt. maailman tsiljoonat epäonnistumiset arvata edes kaupalllista potentiaalia jopa höystettyinä massiivisin lisämainoskampanjoin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 16.13 (EEST)[vastaa]

Saako kännissä (humalassa) muokata wikipediaa? T: --88.112.37.19 19. kesäkuuta 2014 kello 22.57 (EEST)[vastaa]

Tulokset puhukoon puolestaan. Minä ainakin nautin usein olutta muokkauksen lomassa. Nytkin. --Gwafton (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 23.22 (EEST)[vastaa]
Joo kyllähän sitä saa olutta aina nauttia, mutta mitä jos on ottanut vähän vahvempaa juomaa? Omko wikipediassa yleistä käytäntöä kännimuokkaamiseen? --88.112.37.19 19. kesäkuuta 2014 kello 23.51 (EEST)[vastaa]
Samat säännöt pätevät kuin selvänäkin, sillä ei ole mitään keinoa todeta mitä joku on ottanut. --Harriv (keskustelu) 20. kesäkuuta 2014 kello 01.42 (EEST)[vastaa]
Emme voi tietää, kuka, mikä, tai missä tilassa kukin muokkaa. Ainoastaan muokkausten jäljellä on väliä. --Pitke (keskustelu) 20. kesäkuuta 2014 kello 23.16 (EEST)[vastaa]

Vapaita kuvia Yle arkisto[muokkaa wikitekstiä]

Yle arkisto laittoi vapaita kuvia jakoon. katsokaa löytyykö vielä jotain joista voi olla hyötyä meille.--Musamies (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 21.02 (EEST)[vastaa]

Zache mainitsi asiasta jo kahvihuoneiden uutisosastossa. --PtG (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 21.30 (EEST)[vastaa]
Kiitos vihjeestä, hyvää matskua! Palosirkka (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 22.12 (EEST)[vastaa]

Medical translations[muokkaa wikitekstiä]

We over at en:WP:MED are working hard to bring high quality medical articles to different language Wikipedias. As a test we have translated the Finnish article on en:African trypanosomiasis - Unitauti, and I have uploaded the translated version here. Currently the old article is still there. The old article did not have any sources, while the translated one is fully sourced. If anyone is willing to help out with the article I would be very glad.

Also i would like comments on how this translations is percieved. What is good, what could be better? Is anyone willing to take on a role as integrator of translated articles?

Thanks, -- CFCF (keskustelu) 13. kesäkuuta 2014 kello 14.14 (EEST)[vastaa]

I'm not an expert on medicine, but I can give a few personal thoughts. Overall translating (and copying sources without checking them) has been quite controversial here in the Finnish Wikipedia, probably moreso than in other Wikis. People have expressed a lot of concern related to the accuracy of sourcing and possible translation errors. Personally I feel that a project like this could be beneficial if a) the translated articles have been thoroughly vetted for errors and inaccuracies, including in sourcing, and b) the translator has expert-level knowledge of the vocabulary, which I presume is especially important in medicine-related articles. Also, it's good if the point of view of the articles is not too US-centric, for example – things might be done differently in Europe and in Finland. You probably have a good idea on what the process is like in the project.
Can't really comment much on the content of the translated article itself (seems much better than the unsourced version, at least). Did you just translate the lede or the rest as well? There is a broken infobox, broken source and a lot of broken wikilinks – the other two are easy to fix, but hunting for the source could be painful, so I would definitely avoid using en-wiki specific templates and such when translating. --Epiq (keskustelu) 13. kesäkuuta 2014 kello 15.53 (EEST)[vastaa]
Here is some suggestions to be forwarded to translator, os that the result is easier to fix. "Jos jotakin on kaarisulkujen välissä {{siis näin}} jätä yleensä pois. Ainoa poikkeus: jos siellä on lähdeviite<ref>{{kaarisulkuhässäkkä}}</ref> koeta löytää sieltä joko verkko-osoite tai kirjan nimi ja tekijä ja jätä ne noiden ref-rakenteiden väliin. Jos joku on kaksinkertaisissa kulmasuluissa, [[siis näin]] se on linkki wikipedian sisällä, joka toimii vain jos sana on perusmuodossaan. Jos ei ole, voi keplotella pystyviivan avulla: [[käsi|kättä]]." Yst.terv. --Tappinen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 17.46 (EEST)[vastaa]
This was the first medical article to be translated into Finnish, and as you say, only the lede has been translated. To answer your questions, all the articles have passed a number of stops before being translated, and the one who accepts an article for translating is a medical doctor. Translations of full articles also require these articles to at least have passed a .
The articles/languages being translated in full can be found here: en:Wikipedia:WikiProject_Medicine/Translation_task_force/RTT, while the simplified project can be found here: en:Wikipedia:WikiProject_Medicine/Translation_task_force/RTT(Simplified) (the one which Finnish currently belongs in).
If this project is successful it is possible to also translate full articles to Finnish as well. What we need for this to work is for integrators who are willing to work with the articles after they have been translated into Finnish. Would either of you be interested Epiq or Tappinen, or maybe User:RicHard-59 (who was active copy-editing the article) in taking on such a role? -- Thanks, CFCF (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 02.35 (EEST)[vastaa]
P.S. As for the suggestions to the translators: there is a document with an in-depth guide of how to translate, and what not to translate. Unfortunately it is hard to enforce the use of this at all times, but we try our best.
Sorry for my slow reply. Overall, that sounds pretty good, I guess. I'm really not an expert on medicine, and the time I have available for Wikipedia varies pretty greatly, so I don't think I can promise anything. But I can try to help with some of the integrating, if and when you manage to translate more articles. --Epiq (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 19.39 (EEST)[vastaa]

Heinäkuun lähdetalkoot[muokkaa wikitekstiä]

Vieläkö porukalla riittää intoa perinteisiin lähdetalkoisiin?-Henswick 16. kesäkuuta 2014 kello 18.37 (EEST)[vastaa]

Minä voisin koettaa osallistua ekaa kertaa elämässäni, kun muuton jäljiltä kirjat on helposti laatikoissa käsillä. Siis jos joku panee pystyyn. Iivarius (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 19.53 (EEST)[vastaa]
Intoa voisi olla, aikaa sen sijaan on paljon vähemmän. --PtG (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 20.32 (EEST)[vastaa]
Pidetään vaan, eipä niistä haittaakaan voi olla. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 17. kesäkuuta 2014 kello 12.13 (EEST)[vastaa]
Vapaa-aika on kortilla täälläkin, mutta osallistun ilman muuta. --Jukka Kolppanen 17. kesäkuuta 2014 kello 23.55 (EEST)[vastaa]
Totta kai, perinteitä on ylläpidettävä. Jos vielä heinäkuun kelit ovat yhtä huonot kuin kesäkuun, niin se auttaa näitä talkoita. --ML (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 23.33 (EEST)[vastaa]
Tämän vuoden projektisivu on nyt luotu (kiitokset Samoasambialle) ja ilmoittautuminen on käynnissä.-Henswick 22. kesäkuuta 2014 kello 22.01 (EEST)[vastaa]

Yhtyeen jäsenet-taulukko[muokkaa wikitekstiä]

Millaisella mallineella kannattaa tehdä taulukko yhtyeen jäsenistä? Tarkoitan siis yhtyettä, jossa jäsenet vaihtelevat levyittäin. --178.55.63.62 25. kesäkuuta 2014 kello 22.02 (EEST)[vastaa]

Malline:Prettytable. --Tappinen (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 22.20 (EEST)[vastaa]

Tämän hetken luetuin artikkeli, Pienlaina?[muokkaa wikitekstiä]

Keksiikö joku miksi pienlaina on ollut koko kesäkuun varsin paljon ladattu artikkeli? --Harriv (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 18.32 (EEST)[vastaa]

Sinänsä vaikuttaa todella hämmentävältä, toukokuussa artikkelia on luettu päivässä 10–90 kertaa, kun kesäkuussa lukukerrat ovat käytännössä 15000–100000 kertaa päivässä. --PtG (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
167- tai jopa 10.000-kertaistuminen on todella merkittävä muutos. Jotenkin vielä ymmärtäisi tuon juhannuksen aikaan sijoittuvan "sesongin", kun on ihmisten täytynyt ostaa viinaa, kaljaa ja makkaraa sekä saapua kavereiden tai perheen luokse juhannusta viettämään, vaikka ei olisi varaa tankilliseen bensaa. Kaikkein oudoin on 6.6. yksittäinen erottuva piikki, joka on lähes 100.000/vrk. Selitys tuolle 6.6. piikille taitaa olla Sosiaalitoimiston/KELA:n etuuksien maksupäivä... --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 19.33 (EEST)[vastaa]
Johtuisiko siitä, että pienlainabisnes on mennyt tai menossa perusteellisesti uusiksi, kun kännykkälainat on kielletty tai rajoitettu. Ja ihmiset etsivät siksi tietoa. –Kotivalo (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 19.53 (EEST)[vastaa]
Enpä uska että tässä mittakaavassa. Tällä hetkellä sivua on ladattu viimeisen vuorokauden aikana 44100 kertaa, kun seuraava artikkeli listalla on Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014 3886 latauksella, joka on kuitenkin selkeästi ajankohtaisempi aihe. --Harriv (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 21.31 (EEST)[vastaa]
Pienlainojen etsimisessä ovat edustettuina molemmat sukupuolet -- jalkapallossa vain lähinnä miehet? Tuo vain tuplaisi latauskerrat ja oltaisiin vasta noin viidesosassa. Kymmenkertainen ero seuraavaan on hurja. Jotenkin tuntuu, että jokin botti voisi olla asialla ja ladata sivua tuhansia kertoja päivässä, mutta miksipä sellainen olisi touhuamassa? Ja kun latausmäärät vaihtelevat suurestikin vuorokaudesta toiseen, niin ei niitä mikään botti voi mekaanisesti tuottaa. Toisaalta en kuitenkaan uskoisi, että suomalaisten rahatilanne on niin huono, kun ei ole mikään erityinen silakan syömisen aika? Sivulataukset syntyvät varmaankin hakukonetulosten kautta (Google), sillä uudelleenohjausta Pikavippi on ladattu suhteessa äärimmäisen vähän: http://stats.grok.se/fi/201406/pikavippi. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Vielä lisäyksenä aikaisempaan kommenttiini, että vuokranmaksupäivä varmaankin myös vaikuttaa 6.6. piikkiin. Joko vuokra maksetaan pienlainalla tai sitten vuokranmaksun jälkeen käytetään pienlainaa muihin menoihin. Lisäksi täytyy huomioida, että opiskelijat pääsevät kesälomalle kesäkuun alussa ja KELAn opintotukea ei makseta kesäkuussa (toukokuussa maksetaan). --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 22.01 (EEST)[vastaa]
Vaikea uskoa että noin moni suomalainen olisi yht'äkkiä innostunut vierailemaan kyseisellä sivulla (paitsi jos Kelalla on joku uusi käytäntö, ettei saa työkkäristä rahaa ennen kuin on käynyt lukemassa sitä tms.) Paras arvaukseni: sana/nimi "Pienlaina" tarkoittaa jossain muussa kielessä jotain ihan muuta ja liittyy johonkin hiljattain esiin ponnahtaneeseen kansainvälisen julkisuuden ilmiöön (voisiko tuo olla vaikka jonkun jostain maasta X olevan julkkiksen suku-/etunimi tms.). Ihmiset päätyvät sitten googlen kautta suomenkieliseen wikipediaan, jos aiheesta ei löydy vielä muuta tietoa netistä. Tai sitten joku yksittäinen netin käyttäjä on värkännyt itselleen ohjelman, joka syystä tai toisesta käy "lukemassa" tiettyä nettisivua tuhansia kertoja päivässä. --Risukarhi (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 22.18 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoisia ajatuksia nuokin! Selitykseni olisi pääasiassa opiskelijoiden (erit. ammattikoulu, ammattikorkeakoulu) siirtyminen kesälomalle ja KELAn opintotuen maksamisen loppuminen toukokuusta kesäkuuhun siirryttäessä, mikä on "pakottanut" monet ottamaan pienlainaa vuokranmaksuun tai sen jälkeisten menojen kattamiseen. Perjantaina 6.6. on pitänyt päästä bilettämään vailla säästöjä. Kesäkuun muut sivulatausmäärät seuraavat tästä ja erityisesti kesäkuun lopussa alkavat rahat taas loppumaan ja pienlainojen tarve kasvamaan. Tästä ilmiöstähän kannattaisi kysyä pikavippifirmoilta, että onko kesäkuu jokin erityinen sesonki ja ovatko asiakkaat opiskelijoita. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 22.20 (EEST)[vastaa]
Ehkä "Pien Laina" on jonkun kiinalaisen tai thaimaalaisen nimi? :D Oma selitykseni kai ontuu, kun katselin vuoden takaista tilastoa http://stats.grok.se/fi/201306/pienlaina -- pitäisihän opiskelijailmiön olla vuodesta toiseen, eikä vasta tänä vuonna yllättäen... --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 22.37 (EEST)[vastaa]
Vai vaikuttaako pienlainojen suosioon sitten vuosi sitten voimaanastunut korkokatto: http://yle.fi/uutiset/pikavippien_korkokatto_voimaan_alkukesaan_mennessa/6485842? Tällöin vuodet eivät olisi vertailukelpoisia keskenään. Tavallaanhan opiskelija voi ottaa pienlainoja nyt kesällä suht huolettomasti ja maksaa ne pois ensi lukuvuoden opintolainoilla. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 22.43 (EEST)[vastaa]
Olisiko jokin suosittu sivusto upottanut wikipedian pienlaina-sivun omaan iframeensa tai framesettiinsä, ja se aiheuttaisi sivulatauksen joka kerta kun joku tulee sen sivuston etusivulle? --Savir (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 22.53 (EEST)[vastaa]
Teknisesti toki mahdollista, mutta miksi? --Harriv (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 23.19 (EEST)[vastaa]
Jos pienlaina/pikavippi on suunnilleen netin suosituin hakusana, niin joku saattaisi ansaita rahaa omalla nettisivulaan ko. aiheesta, jonka sisältö olisi suoraan Wikipediasta iframen avulla, oma palvelin ei rasittuisi juuri lainkaan ja iframen ympärillä olisi koko joukko mainoksia, jotka tuottaisivat rahaa. Taitaa se sivusto saada esim. 15.000-95.000 sivunäyttöä vuorokaudesa, niin CPM 1 usd = 15-95 usd per vrk selvää rahaa omaan taskuun. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 23.30 (EEST)[vastaa]
Ainakaan hakemalla "pikavippi" ei löydy Googlella mitään tähän viittaavaa ensimmäisen 10 tuloksen joukosta. --Harriv (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 23.34 (EEST)[vastaa]
Vielä yksi mahdollinen olisi sellainen linkin lyhennyspalvelu tai vastaava, joka uudelleenohjaa linkkiä klikkaamalla ja näyttää samalla hetken aikaa mainosta. Linkkiä klikkaava ei kuitenkaan tiedä mihin linkki oikeasti uudelleenohjaa. Mainos tuottaisi rahaa ja noita linkkejä voisi spämmätä kaikkialle. En tiedä leviäisikö tehokkaasti Facebookin tai sähköpostin kautta. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 23.45 (EEST)[vastaa]
Tai sitten Wikipedian artikkelia ei ole upotettu suosittuun nettisivustoon, vaan johonkin suosittuun mobiilisovellukseen. En tiedä, mutta saattaa myös Javascript-skripti hakea jollakin nettisivustolla Pienlaina-artikkelin... ja esimerkiksi näyttää siitä vain alun/esikatselun. Esimerkiksi jos vie kursorin linkin päälle. --Hartz (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 00.01 (EEST)[vastaa]

Roolilistaukset animaatiosarjoissa.[muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (vuoden 2012 animaatiosarja) joutuu sabotaasin kohteeksi. Jotkut rekisteröittymättömät käyttäjät poistavat osan siinä olevista nimistä. En oikein usko, että kyse olisi siitä, että joidenkin roolien luettelu olisi turhaa. Jopa useammassa kuin yhdessä jaksossa esiintyneidenkin ääninäyttelijöiden nimiä poistetaan listasta ja jopa sellaisten, jotka on lähteistetty. --CAJH (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 15.25 (EEST)[vastaa]

Vastauksia ei siis tule. Joko kirjoitin tämän väärälle palstalle kahvihuoneessa tai sitten asia ei ole mielestänne riittävän vakava. Sanon tämän vain kerran: jatkuva muokkausten kumoaminen ei ole ratkaisu. Koska jokainen sabotaasikerta on edellistä pahempi ja niin monessa osassa tehty, että korjaamisesta tulee entistä vaikeampaa. En mahda tälle asialle yksin mitään. CAJH (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 09.26 (EEST)[vastaa]
Kun ulkomaisten elokuvienkaan näyttelijäluetteloihin ei laiteta kuin merkittävimmät (voivat Imdb:ssä olla aika pitkiä listoja), tuskin animaatioiden äänetkään ovat kaikki aivan tarpeellisia. Mutta uskon että tämän kommenttini jälkeen kannatuskommentteja näkemyksellesi alkaa ilmaantua. --Abc10 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 10.02 (EEST)[vastaa]
Jos vandalismi ei muutaman kumouksen jälkeen taltu, artikkelille voi pyytää suojausta ylläpitäjien ilmoitustaululla. – Kuohatti 9. heinäkuuta 2014 kello 10.01 (EEST)[vastaa]
Ei vaikuta vandalismille, vaan erimielisyydelle artikkelin sisällöstä. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 11.30 (EEST)[vastaa]
Niin minäkin aluksi luulin, mutta kuten sanoin, nyt he poistavat yhä enemmän nimiä listasta. Jopa sellaisia, joiden esiintymiset sijoittuvat useampaankin jaksoon. Tosin hahmoista tärkeimmät ovat yhä listassa. Ja mitä listojen pituuteen tulee, olen toki itse jättänyt jotain pois. Tosin vuoden 2003 animaatiosarjan roolilistakin on aika iso, mutta siitä en ole itse vastuussa. Mikään ei auttaisi asioita niin paljon kuin IP-käyttäjien todellisten motiivien paljastuminen, mutta täysin odotettavaa on, etteivät vastaa kommentteihin. Minun lisäkseni kumouksia sivulle tekee myös Griffelkin. CAJH (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 16.26 (EEST)[vastaa]
Muutama ajatus siitä miksi tuon tyyppinen muuttelu pääsee aika helposti seulonnasta läpi (esimerkiksi Tanár Ejs-80 taisi hyväksyä muutoksen). Nopeasti artikkelin historiaa tai koko artikkelitekstiä katsomatta muutos näyttää neutraalilta (se ei päällisin puolin näytä parantavan tai huonontavan artikkelia) jolloin se tulee aika helposti hyväksytyksi. Se mitä asialle voisi tehdä on, että seulontaa tekevälle käyttäjälle pitäisi jotenkin kyetä kertomaan, että artikkelin sisältämä tieto on ok eikä sitä pitäisi muuttaa ilman, että jotenkin perustelee muutoksen. Yksi tapa tähän on lähdeviitteet ja toinen voisi olla, että pistää html-kommentiksi sivun lähdekoodiin, että tieto on tarkistettu ja OK jolloin se näkyy diffissä, mutta ei itse artikkelisssa. Tällöin seulojat osaavat ottaa asian huomioon.
Jos hieman laajemmin pohditaan niitä ratkaisuja jotka eivät ole tällä hetkellä mahdollisia, mutta jotka olisivat fiwikissä toteutettavissa. Yksi mikä tulee mieleen olisi on, että seulonnassa jätetyt kommentit näkyisivät muutoksen arviointilaatikon yhteydessä tai vaihtoehtoisesti siinä näkyisi jokin muistiinpanot-tyyppinen laatikko jossa olisi huomioita kyseisen artikkelin arviointiin liittyvistä seikoista. Muistiinpanot-laatikon sisältö voisi olla esimerkiksi artikkelin keskustelusivulla muokattavissa. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 16.49 (EEST)[vastaa]
Suomenkielisissä äänissä ei ko. artikkelissa ole yhtään lähdettä. Miksi tämmöiseen keskusteluun yleensäkään tuhlataan tilaa ja aikaa? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 18.27 (EEST)[vastaa]
Varmaankin siksi, että CAJH ei ole ensimmäinen kuka kommentoi siitä, että ääninäyttelijöiden tietoja muutellaan satunnaisesti. Toiseksi siitä syystä, että tuon tyyppisten muutosten seuraaminen on aiheesta riippumatta nykyisellään hankalaa. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 18.52 (EEST)[vastaa]
Suomenkielisiin ääninäyttelijöihin ainut lähde on sarjan lopputekstit. Ovatko kaikki tyytyväisiä, jos asia jotenkin merkitään sinne? CAJH (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 19.35 (EEST)[vastaa]
Minusta juuri noin, on luotettavalta ja uskottavalta kuulostava lähde. Ja merkkaisisin ko. otsikon sisälle jotenkin ”tiedot perustuvat sarjojen cd(?)-versioiden (tälle lähteet) lopputeksteihin”. Tuommoiseen häiriköinti (muutokset) vaatii sitten jo perustellun perusteen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 20.55 (EEST)[vastaa]
Ongelma onkin ollut tässä siinä miten pystytään tunnistamaan hyödyllinen muutos hyödyttömästä. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)[vastaa]
Ja vastaus tuohon olisivatko kaikki tyytyväisiä, niin sarjan lopputekstit ovat kelpo lähde ääninäyttelijätiedoille ja olisi erinomainen asia mikäli tieto lähteestä merkittäisiin artikkeliin jotenkin. --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 09.47 (EEST)[vastaa]
Niin, no siitä muutoksen hyväksynnästä oli juttua keskustelusivullani. –Ejs-80 11. heinäkuuta 2014 kello 00.47 (EEST)[vastaa]
Mistä sellainen laatikko löytyy ja miten sitä käytetään? CAJH (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 18.19 (EEST)[vastaa]
Ei sellaista löytynyt tuota kirjoittaessa. Lisäsin moisen ominaisuuden ja nyt sitä voi testata Merkityt_versiot_-kokeilu/Testisivu_4 -sivulla. (eli infolaatikko näkyy silloin kun ollaan arvioimassa odottavia muutoksia) Keskustelusivullla sijaitsee itse malline jonka sisältöä muuttamalla tuo arviointisivulla näkyvän boksin sisältö muuttuu.
Ominaisuus on käytössä myös muilla artikkelisivuilla ja mikäli artikkelilla ei ole "Odottavien muutosten arvioijalle näytettävää viestiä", niin silloin näytetään "odottavien muutosten arviointi" -laatikossa linkki jota klikkaamalla viestin voi luoda jos artikkelilla ei ole keskustelusivua. Mikäli keskustelusivu on olemassa, niin linkkiä klikkaamalla tulee ainoastaan ohje siitä miten viesti luodaan ja arvioijan pitää tehdä mallineen lisääminen käsin. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)[vastaa]

Wikipedian pelillistäminen[muokkaa wikitekstiä]

Sain kuningasidean. Tehdään Wikipedian muokkaamisesta peli! Ryhdyin pohtimaan, että kun estäminen on myös tapa rangaista "väärin toimivia" käyttäjiä ("toimit väärin, nyt napsahti esto"), niin eihän tuo kepillä hakkaaminen ole pidemmän päälle mielekästä. Fiksumpaa olisi kehittää jokaiselle käyttäjälle henkilökohtainen pistesaldo, josta voitaisiin miinustaa väärinkäytöksistä ("sakottaa") ja tarjota myös porkkanaa oikeinkäytöksistä ("tee näin, niin saat +5 pistesaldoosi"). Pisteiden avulla kannustettaisiin positiiviseen toimintaan ja negatiivista toimintaa sanktioitaisiin. Pistesaldo lähtisi nollasta tai esimerkiksi viidestä tai kymmenestä ja muokkausten kertyessä saisi erilaisten etappien saavuttamisesta lisää pisteitä (esim. "ensimmäinen muokkaus +5 pistettä", "ensimmäinen artikkeli luotu +20 pistettä", "sata muokkausta plakkarissa +10 pistettä"). Pistesaldo voisi varmaan mennä miinuksellekin. Vain ylläpitäjät voisivat vähentää toisten pistesaldoja.

Pisteitä annettaisiin automaattisesti jonkin laskentakaavan mukaan muokkaamiseen kannustavasti ja lisäksi eri etappien saavuttamisista. Pistesaldo kuvastaisi tavallaan käyttäjän "paremmuutta" ja oikein toiminut aktiivinen muokkaaja voisi olla pistesaldoonsa tyytyväinen -- sen sijaan väärin toiminut vandaali näkisi pistesaldon osoittavan nollaa (tai miinusmerkkistä). Pisteitä voitaisiin antaa myös kiitä-toiminnon tyyppisesti eli toiset käyttäjät voisivat antaa pisteitä muille -- se varmaankin kannustaisi osallistumaan vertaisarviointeihin yms. Kuviteltavissa olisi myös sellainen, että "annan tämän artikkelin kielenhuollosta +10 pistettä ensimmäiselle ilmoittautuneelle" tai "tähän lähteen etsivä saa +5 pistettä". Ehkä saataisiin luotua jonkinlaista positiivista vaihdantaa pisteiden avulla?

Viikon kilpailussa pisteiden saaminen vaikuttaa kannustavan, niin miksei konseptia laajenneta koskemaan koko Wikipediaa? Pistesaldoissa tapahtuneita muutoksia voitaisiin tilastoida varmastikin vrk-/viikko-/kuukausi-/vuositasolla, mikä voisi olla mielenkiintoista -- moni varmaankin haluaisi olla tilaston numero yksi. Edellyttäisi kylläkin muutoksia MediaWikiin. Toteutus voisi varmaan olla jokin yllättävän yksinkertainen MediaWikin lisäosa. --Hartz (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 22.44 (EEST)[vastaa]

Tosi loistoidea! Tällaisia kuningasideoita tarvitaan! Lisää kuningasideoita! Hyvä Hartz! --85.76.43.61 2. heinäkuuta 2014 kello 07.31 (EEST)[vastaa]
Minulle Wikipedian muokkaaminen ei ole mikään peli ja sen sisällön kannalta toivon, ettei muillekaan. --Esamatti1 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Itsekin vierastan ajatusta kilpailuhengen lisäämisestä puoliväkisin. Se on ihan mainiota, että halukkaat saavat kilpailla esimerkiksi viikon kilpailun puitteissa, mutta jo senkin yhteydessä olen ollut joskus huomaavinani asioiden vakavasti ottamisen tuottamaa kireyttä henkilöiden välillä. Keskinäinen paremmuuskilpailu, jossa kaikki ovat oletusarvoisesti mukana, toimisi varmaankin osalle käyttäjistä positiivisena kannustimena, mutta itse kokisin sen ensisijaisesti ahdistavana. –Ejs-80 2. heinäkuuta 2014 kello 21.56 (EEST)[vastaa]
En kannata. En ole yhtä mieltä siitä että pelkkä muokkausmäärä kuvastaisi käyttäjien paremmuutta toistensa suhteen. Esitys kiinnittäisi huomiota laadun sijasta määrään, mikä ei ole suositeltava kehityssuunta. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 00.18 (EEST)--[vastaa]
En nyt huvikseni ota kantaa ehdotuksen sisältöön vaan ainoastaan teknisiin ongelmiin. Viikon kilpailun vastaavana olen huomannut, miten paljon pisteitä täytyy korjata jälkikäteen, kun pisteidenlaskuun valjastettu botti tekee virheitä. Jos koko Wikipedia olisi yhtä suurta "teknisten pisteiden ja taiteellisen vaikutelman" laskemista, ohjelmisto varmaankin laskisi tuollaisia muokkauspisteitä automaattisten kaavojen avulla, jolloin laskuvirheitä tulisi takuuvarmasti useita kymmeniä päivässä. Luultavasti ylläpitäjien aika kuluisikin sitten mukavasti pisteiden korjailuun ja valitusten käsittelyyn. Pitäisi palkata parikymmentä "erotuomaria" käsittelemään pisteiden jakautumista. Kuinkahan monta käyttäjää kiinnostaisi tuollainen homma? Puhumattakaan siitä, että pitäisi varmaan perustaa välityslautakuntaan pistelaskujaosto käsittelemään pahimmat ongelmat. Hui sentään. --Pxos (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 15.49 (EEST)[vastaa]

Artikkelien laatuarviointi seisoo; mitä pitäisi tehdä?[muokkaa wikitekstiä]

Niin lupaavaksi ehdolla olevat kuin vertaisarvioitavatkin artikkelit ovat jo useita kuukausi olleet osallistumiseltaan todella hiljaisia. Tiedämme, että Wikipedian muokkaajamäärät noin yleensä ovat laskussa, mutta se on erittäin iso ongelma, jolle on vaikea tehdä jotakin tiettyä, joka vaikuttaisi. Sen sijaan periaatteessa nämä meidän itse kehittämämme laatuarviointityökalut saattaisivat olla hallittavissa oleva kokonaisuus, jotta niille ja niiden viimeaikaiselle suosion putoamiselle voisi tehdä jotakin. Mutta mitä? Iivarius (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 23.45 (EEST)[vastaa]

Ongelma on pääasiassa siinä, että viimeisen viiden vuoden ajan keskimäärin samat viisi henkilöä ovat pitäneet vertaisarviointeja ja lupaava artikkeli -keskusteluita pystyssä. Kyllä täällä on tarpeeksi käyttäjiä laatuarviointia varten, mutta aika harvaa nuo vaikuttaisivat kiinnostavan. Toki juuri tällä hetkellähän vertaisarvioinnissa on melko vilkasta keskustelua. Seisovat arviot voi ihan vapaasti todeta päättyneeksi ja arkistoida. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 00.22 (EEST)[vastaa]
Voi ehdottaa artikkeleita lupaaviksi artikkeleiksi, voi viedä artikkeleita vertaisarviointiin, voi ehdottaa artikkeleita hyviksi artikkeleiksi ja suositelluiksi artikkeleiksi. Lisäksi voi osallistua kaikkiin em. sekä työstää artikkeleita itse niin, että niitä voidaan viedä em. Vaikea on ihmisiä pakottaa osallistumaan mihinkään. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 08.03 (EEST)[vastaa]
No, minä olen varmaan yksi niistä viidestä henkilöstä, jotka PtG mainitsi :) vaikka on meitä nyt sentään ollut vähän enemmän kuin viisi. Jokaisella on tietysti omat syynsä, miksi muokkaa tai jättää muokkaamatta, mutta omalla kohdallani vaikuttaa muutosten tarkastaminen. Laatuarviointiahan sekin on. Minulla on ainakin tapana ensimmäiseksi tarkastaa odottavia muutoksia, ja siinä se wikipediaan käytettävä aika helposti sitten meneekin.--Tanár 3. heinäkuuta 2014 kello 21.31 (EEST)[vastaa]
Jossakin määrin asiaan tai asian viereen liittyen: Olen miettinyt, että meillä saisi olla sellainen listasivu, jolla voisi vinkata muille muokkaajille artikkeleja, jotka olisivat työstettävissä (ainakin) lupaaviksi mutta joihin itsellä ei syystä tai toisesta ole mielenkiintoa – jollakulla muulla ehkä olisi. 350 000 artikkelin heinäsuovassa käy melko suurella todennäköisyydellä niin, että jos yksi käyttäjä ei tee kerralla "valmista", kukaan ei ota koppia ja artikkeli jää kenties vuosiksi sille tolalleen. Vertaisarviointiin tai lupaavuusehdokkaaksi viemisessä ei oikein ole mieltä, jos kuvittelee jo tietävänsä millaisia kehitysehdotuksia muilla on ja jos ei ole mielenkiintoa niitä ruveta täyttämään. Omista tekeleistäni esimerkiksi Fairytale of New York ja Taivaalliset olennot voisivat mielestäni olla kohtalaisen lähellä lupaavaa tasoa, mutta (ainakin) vastaanotosta pitäisi vielä kirjoittaa eikä itseäni ole toistaiseksi innostanut. Fairytalen osalta joku musiikkiartikkeleihin perehtynyt muokkaaja varmasti myös tietäisi paremmin lähteet ja vakiintuneet muotoilut listasijoituksille. – Haltiamieli 4. heinäkuuta 2014 kello 06.00 (EEST)[vastaa]
"Luettelo lähes lupaavista artikkeleista" voisi olla hyvä juttu. Tässä on luettelontynkää, jota olen tosin tehnyt omista mielenkiinnon kohteistani käsin, mutta ehkä siitä on hyötyä muillekin. Jonkin verran niitä voi kalastella refcountin avulla etsimällä artikkeleja, joissa on paljon viitteitä, mutta siinäkin tulee aika paljon huteja. Toinen konsti on etsiä artikkeleita, jotka ovat olleet ehdolla lupaavaksi mutta jääneet sitten valitsematta syystä tai toisesta. Nuo hiekkalaatikon 100 viimeistä, numeroitua artikkelia ovat juuri sellaisia. (Zache pyöräytti listan joskus.) --Tanár 4. heinäkuuta 2014 kello 10.33 (EEST)[vastaa]
Juu, jotakin sellaista. Juuri kuten tuossa sinunkin listasi "manuaalisessa" osiossa, että kustakin artikkelista lueteltaisiin tiedostettuja puutteita (miksei vahvuuksiakin). Ehkä listan voisi vielä lajitella karkeasti aihepiireihin, niin olisi helpompi löytää siltä itseä kiinnostavia aiheita. – Haltiamieli 4. heinäkuuta 2014 kello 18.32 (EEST)[vastaa]
Lupaavien artikkeleiden tekijöiksi pitäisi houkutella uusia ja kokemattomia käyttäjiä. Uuden käyttäjän tervetulotoivotukseen voisi laittaa kehotuksen värkätä ensi töikseen lupaava artikkeli jostain itseä kiinnostavasta aiheesta. Samalla lupaavien artikkelien arvioinnissa voisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muotoseikkoihin (lähteistys ym.) kuin pituuteen. Lyhytkin artikkeli kelpaisi lupaavaksi kunhan siinä on perusasiat lähteistettynä ja hyvällä suomella. Itsekin mielummin opastaisin jotain uutta ja innokasta käyttäjää kuin jakelisin lisää sulkia vanhojen käyttäjien hattuihin. --Savir (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 18.00 (EEST)[vastaa]

Hartzin ratkaisu[muokkaa wikitekstiä]

  1. Luovutaan lupaavista artikkeleista kokonaan -- kipataan koko konsepti kaatopaikalle
  2. Luovutaan myös hyvä artikkeli -äänestyksistä, hyvä artikkeli -status kun on "turha hopeasija", ikään kuin "liian huono suositelluksi"
  3. Jätetään jäljelle näistä arviointijutuista vain suositellut artikkelit ja hyvä artikkeli olkoon ajatuksissamme sellainen, joka hävisi suositeltu artikkeli -äänestyksessä -- hopeasijan saa näinkin toteutettua ja yksinkertaisemmin
  4. Siirretään vertaisarvioinnit artikkeleiden keskustelusivuille, niin ne korvaavat lupaava artikkeli -keskustelut; vertaisarvioinnin voisi pyöräyttää milloin tahansa käyntiin artikkelin keskustelusivulla -- ei erillistä arkistointia leikkaa ja liimaa -tyyppisesti
  5. Painellaan merkityt versiot -systeemin nappuloita ja yritetään saada artikkelit vihreiksi -- lisäksi artikkeleita voi viedä suositeltu artikkeli -äänestyksiin, kuten nykyäänkin. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Kannatan Hartzin ehdotusta. Minusta nämä artikkelien laatuarvosanat ovat melkein yhtä turhia kuin tynkämerkinnät: lukija näkee mikä on perusteellinen ja paljon lähdeviitteitä sisältävä artikkeli, mikä ei. Ja mikä artikkeli esim. yhdestä asiasta tunnetusta henkilöstä tai helposti selitettävästä ilmiöstä on napakka ja tyhjentävä vaikka olisi lyhytkin ja vain pariin lähteeseen tukeutuva. Lukija tuskin myöskään valikoi luettavaansa suositusten perusteella: ”Lukisinko tuosta asiasta joka minua juuri nyt kiinnostaa, vai lukisinko sen sijaan tuon asian vierestä kertovan jota kovasti suosittelevat?" Veikkaan että ajatusprosessi, jos sellaista ilmenee, menee pikemminkin ”Miksiköhän tuo otsikko on vihreä ja nämä muut mustia? Pitäisi joskus selvittää, mutta nyt en jaksa.” –Kotivalo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Onhan ehdotukseni aika mullistava! Merkityt versiot -systeemin vihreä taustaväri eli "hyvin lähteistetty" -- laadukas, on lupaava artikkeli -statuksen kanssa suht päällekkäinen. Merkityt versiot -systeemi on simppeli työkalu suuripiirteiseen laadunarviointiin. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Ai näitä systeemejä on vieläpä kaksi päällekkäistä? No jopas jotakin. –Kotivalo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 19.40 (EEST)[vastaa]
Ei ole. Merkittyjen versioiden tasot kaksi ja kolme ovat seulojille suunnattuja leluja, joita käyttämällä seulojat kokevat tekevänsä hyödyllistä arviointityötä, vaikka todellisuudessa arviointi on ihan yhtä tyhjän kanssa. Seulonta pitäisi vihdoin muuttaa yksitasoiseksi, mutta tämä tuskin toteutuu. Merkityt versiot eivät sovellu laadun arviointiin ollenkaan, se on jo nähty täällä kahden ja puolen vuoden aikana. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.00 (EEST)[vastaa]
Ei yksitasoiseksi, huih! Ai, että todellisuudessa arviointi on ihan yhtä tyhjän kanssa. Ilman merkittyjä versioita meillä olisi vain yksi taso, nimittäin perusvalkoinen "ei mitään". Mun mielestä merkityt versiot on erinomainen idea, mutta sen laatuarviointi-ominaisuutta pitäisi kehittää nykyisestä. Kolme tasoa silti lienee paras tasojen määrä... --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.50 (EEST)[vastaa]
Merkityt versiot sopisi tietosanakirjaprojektiin, jossa olisi kahden kerroksen väkeä: nimekkäät asiantuntijat, jotka muokkaisivat artikkeleita oman asiantuntemuksensa perusteella käyttäen lähteitä, ja merkitsisivät omat muokkauksensa laadukkaiksi tasolle 2. Sitten nimettömät käyttäjätunnukset voisivat myös muokata artikkeleita, ja heidän muokkauksensa saisivat korkeintaan tason yksi (silmäilty), kun ne eivät sisältäisi sotkuja tai vandalismia. Aika ajoin filosofikuninkaat kävisivät artikkeleja läpi, tarkistaisivat tiedot ja merkitsisivät tarkastamansa version jälleen tasolle kaksi (laadukas). Lukijat tietäisivät myös tämän ja voisivat valita, lukevatko he artikkelin viimeisimmän version, joka sisältää kenen tahansa muokkauksia vai valitsevatko he muokkaushistoriasta ns. parhaan version, joka olisi tuorein laadukas versio ja jonka sisältö olisi nimetyn asiantuntijan hyväksymä. Wikipediassa tuo järjestelmä ei toimi, kun kuka tahansa Seela Seuloja voi painella nappeja miten sattuu. Lukijat lukevat aina viimeisimmän version, ei siinä merkitse mitään se, että joku on käynyt merkitsemässä kaksi vuotta vanhan version hyvin lähteistetyksi. Merkityt versiot on idea, mutta erinomainen se ei ole. Turha puhua ideatasolla, kun täällä on jo kaksi ja puoli vuotta huomattu, että monitasoinen arviointi ei vaan toimi. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.47 (EEST)[vastaa]
Merkityissä versioissa pitäisi ymmärtää se, että sillä tehtävä arvointi perustuu ainoastaan siihen, miltä artikkelin versio näyttää. Sivun voi arvioida silmäillyksi, kun se on jotenkin oikean näköinen. Se voi saada arvosanan "kunnossa" kun se näyttää samanlaiselta kuin muutkin kunnossa olevat Wikipedian artikkelit. Arvosanan "hyvin lähteistetty" se voi saada, kun useimpien virkkeiden perässä on hassu numero ja kun artikkelin lopussa on Lähteet-osio, jossa on viivottimella mitattuna ältsin monta viitettä. Sisällön oikeellisuuteen tai paikkansapitävyyteen tai lähteiden kelvollisuuteen nuo tasot eivät ota mitään kantaa. Seulonta ei tosiaan ole mitään tähtitiedettä, mutta sen voisi tehdä esikouluikäinenkin tai vaikkapa robotti, joka laskee algoritmeillä suhdelukuja artikkelin pituus jaettuna ref-viitteillä. Merkittyjen versioiden laatuarviointi ei siis kerro lukijalle yhtään mitään sellaista, jota hän ei kykene itse näkemään artikkelista. Laadun arviointiin tuo menetelmä on siis ihan aprillipila eikä sitä pitäisi käyttää laadun arviointiin vaan, yllätys yllätys, yksitasoisena (katsottu–odottaa katsomista) pelkästään vandalismin torjuntaan. Vertaisarviointi ja keskustelu on laadun arviointia, josta on lukijalle oikeaa hyötyä. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 15.34 (EEST)[vastaa]


Hyvistä voitaisiin luopua ja suuri osa nykyisistä hyvistä voitaisiin lisätä suositeltuihin, loput lupaaviin. Itselleni kaikista laatumerkinnöistä on ollut se hyöty, että näen niiden linkit erivärisenä kuin muiden, mikä saa minut lukeamaan niitä herkemmin kuin muita. Senkin vuoksi kannattaisin lupaava-tason säilyttämistä (sen nimen kyllä voisi muuttaa esim. hyväksi). --Savir (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.08 (EEST)[vastaa]
En kannata edelleenkään noin kymmenettä kertaa Hartzin tekemää ehdotukseen. En oikein ymmärrä, mitä kamalaa on laatuarvioinneissa. Itseäni ainakin motivoi eniten artikkelien huolellinen kehittäminen ja muutenkin olen tällä hetkellä keskittänyt vähät vapaa-aikani nimenomaan laatuarviointeihin kommentointiin. Tietenkin voisin kehittää niitä ilman arviointeja, mutta tottakai tähtistatukset kiinnostavat. Ei kai siinäkään ole mitään pahaa, että motivoidaan kirjoittajia. Toiset motivoituvat siitä, että etusivulla oleva numero artikkelien lukumäärästä kasvaa. Itse en kuulu niihin, vaan jos itse saisin heittää "hulluja ideoita", niin kieltäisin vaikka kuukaudeksi uusien artikkelien tekemisen. Saataisiin paranettua sillä aikaa niitä lyhyitä vanhoja artikkeleita, jotka on tehty tekemisen vuoksi ja jäänyt sitten vuosiksi paikalleen. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
En kannata lupaava-tason poistamista, hiljaisuudesta huolimatta se on noista kolmesta mielestäni toimivin laatutaso (jonka kokee suht mahdolliseksi saavuttaa järkevällä määrällä työtä). Samaa mieltä myös käyttäjien kannustamisesta ja vanhoihin artikkeleihin keskittymisestä. Tosin nykyinen systeemi on kyllä edelleenkin sekava. Mielestäni koko homma pitäisi miettiä holistisesti uudestaan. Hyvä määrä tasoja voisi olla neljä: tavallinen (huono) artikkeli (puutteita lähteistykessä, tiedoissa, muuta korjattavaa), ok-tasoinen artikkeli (lähteistetty perusesitys), lupaava artikkeli (suht kattava esitys aiheesta, josta ei puutu mitään tärkeää) ja suositeltu (täydellinen tai lähes täydellinen). Jos vertaisarvioinnin epäaktiivisuudesta ollaan huolissaan, miksei lupaava-arviointeja voisi muuttaa yksinkertaisesti vertaisarvioinneiksi, joissa voidaan päättää samalla lupaavuudesta? Ylin taso vaatisi sitten äänestyksen. Olen samaa mieltä Savirin kanssa siitä, että hyvä artikkeli -taso on turha. Itse asiassa nimikin on vähän outo: ovatko muut artikkelit huonoja?
Tästä on kyllä varmaan yhtä monta eri versiota kuin käyttäjääkin. --Epiq (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.21 (EEST)[vastaa]
PtG:n kanssa samaa mieltä. Lisäksi tämä jatkuva uusien ideoiden heittely vie turhaa energiaa käyttäjiltä, kun voitaisiin sekin aika käyttää laatuarvioihin. Vaikka en itse niihin paljonkaan osallistu ainakaan nyt, kun keskityn enemmän uusien artikkelien kontrolliin ja roskan poistoon, laatuarvioilla saadaan pois paljon moskaa ja tilalle lähteitä ja kunnollista tietoa. Lisäksi nämä ehdotukset voivat saada vinoutunutta kannatusta kun ne jotka eivät jatkuvasti jaksa keskustella vaan keskittyvät artikkeleihin, loistavat poissaolollaan. --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. heinäkuuta 2014 kello 20.32 (EEST)[vastaa]
P.s. En viitsi ruveta laskemaan, mutta montakohan ehdotusta Hartzilla on parhaillaankin menossa? --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. heinäkuuta 2014 kello 20.34 (EEST)[vastaa]
Eiköhän vinoutunut kannatus kompensoidu samoista syistä johtuvaan vinoutuneeseen vastustukseen. --Otrfan (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.36 (EEST)[vastaa]
Toiset kannattavat ja toiset vastustavat. Minä vain koettelen kepillä muurahaispesää. Mun mielestä kannattaa pohtia onko asiat niin optimissa ja niin tarpeellisia ja hienoja kuin luullaan, ja että olisiko parempia tapoja toimia. Jos meillä on rajalliset panostukset käytettävissä, niin käytetään ne niin, että saadaan maksimitulos. Maksimitulos voidaan saada tehokkailla toimintatavoilla. Tuottavuus kattoon. Olen ihan tyytyväinen, jos herää keskustelua... --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.55 (EEST)[vastaa]
Ehdottomasti kannattaa panostaa rajallisilla panostuksilla maksimitulokseen. Mutta kukaan ei ole määritellyt maksimitulosta. Jos tavoitteena on nostaa fiwikin artikkelien lukumäärää, niin ehdottomasti kannattaa arvioinnit lopettaa ja keskittää voimat uusien artikkelien luomiseen. Jos tavoitteena on sen sijaan saada aikaan myös monipuolisia ja kattavia artikkeleita, niin sitten toiminnan pitäisi kannustaa yhteistyöhön, jota arvioinnit ovat parhaimmillaan. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.18 (EEST)[vastaa]
Minä nostaisin vertaisarvioinnit arvoon arvaamattomaan. Panostetaan noihin, eikä läiskitä statusleimoja ympäriinsä ja liimailla ja leikkailla ja arkistoida ja oteta statusleimoja pois ja anneta takaisin... --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.24 (EEST)[vastaa]
Vertaisarviointia voi ihan vallan mainiosti nykyäänkin käyttää, jopa ilman tavoitetta leimoista. Itse äänestys on lopulta aika pieni panostus vertaisarviointiin verrattuna. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Nippelien muuttaminen muuttamisen vuoksi on nollatyötä ja poissa sisältömuokkauksesta. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 13.49 (EEST)[vastaa]

En kannata laatuarvioinneista ja -lätkistä luopumista. Laatuarviointi ei varmaan kaikkia kiinnosta, mutta toisaalta se on yhtä varmasti motivoinut joitakin käyttäjiä kehittämään artikkeleita - ainakin minua. Laatuarvioinnin läpikäyneet artikkelit ovat kiistatta wikipedian parhaimmistoa ja nyt ne löytää kätevästi asianomaisista luokista. Radikaalit muutokset systeemiin vaatisivat paljon keskustelua ja äänestyksiä ja kaikkeen veivaamiseen menisi aikaa, jonka voi käyttää paremminkin. Jos nyt jotain yksinkertaista halutaan tehdä, yksi vaihtoehto voisi olla hyvän artikkelin kategorian lopettaminen. Merkittäisiin suoraan vain kaikki nykyiset hyvät lupaaviksi ja jatkettaisiin kahdella laatutasolla.--Tanár 5. heinäkuuta 2014 kello 13.53 (EEST)[vastaa]

Olen huomannut noista sellaisen hyödyn, että opastaessani uutta käyttäjää voin lyödä sille malliksi ("suositella") saman aihepiirin suositeltua sivua: kato näin laajasti voi tietokonepelistäkin kirjoittaa. Olen noita itsekin joskus käyttänyt inspiraation lähteenä. --Tappinen (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 14.10 (EEST)[vastaa]
Kyllä näistä arvoiduista sivuista on monenlaisia hyötyjä, muun muassa juuri tuon tapaisia. Niistä lukija pystyy muodostamaan realistisen käsityksen, millaisia ovat Wikipedian "parhaat" artikkelit joko yleensä tai jossain erityisaihepiirissä ja selaamaan niitä mukavasti.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 14.31 (EEST)[vastaa]
Tuohon liittyen, joku voisi pyöräyttää tutkimuksen siitä, kuinka paljon laadukkaiksi määrittely todellisuudessa kasvattaa artikkelien lukijamäärää (valintaa seuraavien kuukausien latausmäärät verrattuna 12 kuukauden takaisiin). Itse tein viime vuonna seitsemällä lupaavalla tai hyvällä artikkelilla minitutkimuksen, jonka kuukausitulokset ovat artikkeleittain alla: --Savir (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 15.07 (EEST)[vastaa]
valittiin lupaavaksi: -23 % -46 % -18 % -74 %
valittiin lupaavaksi: +8 % +34 % +103 % +21 %
valittiin lupaavaksi: +10 % -21 % -9 % +1 % 
valittiin hyväksi: +10 % +13 % -15 % +52 % +69 %
valittiin hyväksi: +29 % +39 % +7 % +6 % +33 % -12 % -2 %
valittiin hyväksi: +19 % +1 % -3 % +8 % -29 % -29 % +562 %
valittiin hyväksi: +16 % +6 % -13 % -11 % +10 % +9 % -5 %

CD-levyjen tekstiliitteet lähteinä[muokkaa wikitekstiä]

Voiko musiikkia käsittelevien artikkelien lähteenä käyttää vanhojen CD-levyjen mukana tulleita tekstiliitteitä? Siis niitä etukannen sisään taitettuja usein monisivuisia lehtisiä (miksi niitä edes pitäisi kutsua?). Kai ne periaatteessa täyttävät tarkistettavuusvaatimukset, mutta en muista yhdessäkään artikkelissa nähneeni sellaisia lähdeluettelossa (paitsi ehkä nimenomaisesti jotain tiettyä julkaisua käsittelevissä artikkeleissa). Asia tuli mieleeni täydentäessäni hitusen artikkelia Tulilintu (baletti). Olen havainnut, että ainakin klassisen musiikin kohdalla kaupasta saatavien levyjen mukana voi usein olla jonkin musiikkiasiantuntijan esittely ao. musiikkiteoksesta, joka saattaa olla parempi kuin mistään kirjaston kirjasta löytyvä. Lisäksi itselleni (ja varmaan monelle muullekin) ne olisivat helpommin käsillä olevia lähteitä (paljon useampi omistanee levyjä kuin musiikkiaiheista kirjallisuutta). --Risukarhi (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 20.58 (EEST)[vastaa]

PlayStation-pelikoteloiden sisällä oli samankaltaisia "vihkosia". Kysymys varmaan sivuaa niitäkin. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.00 (EEST)[vastaa]
Tämän olen joskus ennen lähdekritiikkiaikaa tehnyt levyn sisäkannen tietojen perusteella. Pitää katsoa onko se tallella että voiko käyttää edes välttävänä lähteenä. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.15 (EEST)[vastaa]
Tämä ei ole musiikkia, mutta lienee vertailukelpoinen, tosin nämä lehtiset ovat myös netissä. En minä ainakaan näe mitään ongelmaa tarkistettavuuden suhteen. --Otrfan (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 21.25 (EEST)[vastaa]
Juicen artikkelissa käytin CD:n mukana tullutta vihkoa lähteenä vaikka kuinka paljon, ks. viite 25.--Tanár 5. heinäkuuta 2014 kello 18.07 (EEST)[vastaa]

Nokkonen, Urtica[muokkaa wikitekstiä]

Wikin nokkonen tieto on kasvitieteellisestä näkökulmasta katsottuna Lievästi sanottuna arveluttava. Voisiko kirjoittajat ilmaista viitteet mistä Nokkoskasvien valokuvat ovat peräisin. Samoin kasvitietous nokkosista. Joku harhauttaa Ja vahvasti siihen kirjallisuuteen nähden Mitä on olemassa. Kumpi hämää, Kasvia manipuloivat vai wikipedia.? –Kommentin jätti JarkkoEU (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedia:Muokkaa rohkeasti. Arviointia helpottaisi, jos kertoisit tarkemmin, mikä nimenomaan mielestäsi artikkelissa Nokkonen, jota ilmeisesti tarkoitit (vaiko Nokkoskasvit?), tai sen kuvissa on vialla. Itse kiinnitin huomiota ensimmäiseksi siihen, että kun nokkonen on yksi tunnetuimmista rikkakasveista, sitä ei jostakin syystä ole luokassa Luokka:Rikkakasvit, mutta en tiedä onko tämä se, mihin halusit kiinnittää huomiota vai mikä. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 00.20 (EEST)[vastaa]

Sinilevä on välttämättömyys[muokkaa wikitekstiä]

(Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Sinilevä on välttämättömyys.) --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 09.54 (EEST)[vastaa]

Poliisihallituksen lausuntopyyntö Wikimedia Suomelle[muokkaa wikitekstiä]

Liittyen Wikimedia Foundationin rahankeräykseen poliisihallitus lähetti 10.6.2014 Wikimedia Suomelle lausuntopyynnön POL-2014-7540 sen suhteesta Wikimedia Foundationiin sekä siitä, että onko Wikimedia Suomi saanut rahankeräyksessä kerättyä rahaa Wikimedia Foundationilta. Vastauksen alkuperäinen jättöpäivä oli 30.6.2014, mutta sitä jatkettiin Wikimedia Suomen pyynnöstä 14.7.2014 saakka ja nyt saatiin vastaus siihen malliin, että sen voi pistää kommentoitavaksi joten kopioin sen metawikiin.

Olisin kiitollinen kommenteista ja sen osoittamisesta jos tekstissä on päättömyyksiä. Niille ketkä eivät ole seuranneet viime syksyn tapahtumia, niin kannattaa vilkaista läpi Poliisihallituksen lausuntopyyntö 2014 FAQ ja mediaseuranta -sivu. --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 16.32 (EEST)[vastaa]

Selostakaa ensin tiukasti yhdistyksen toimintaa rekisteröitynä itsenäisenä yhdistyksenä, sen jälkeen säätiön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tehtyä toimintaa. Yhdistys voi vain rajoitetusti selostaa säätiön yleistä toimintaa.
Sopimus mainitaan alussa, ja tärkeää olisi selostaa sopimuksen sisältö. Nyt selostetaan proseduureja, eikä oikein selviä perustuvatko ne sopimukseen vai mihin. Linkki säätiön kryptiseen englanninkieliseen sivuviidakkoon ei auta: en ainakaan minä löytänyt sen lopullisen yhdistyksen ja säätiön välisen sopimuksen sisältöä, vain huomautuksen että sisällöt poikkeavat eri paikallissopimuksissa.
Muuttaisin joitakin muotoilija mielestäni selkeämmiksi:
  • vapaan tiedon aktiivien perustama itsenäinen yhteisö -> "yksityishenkilöiden perustama itsenäinen rekisteröity yhdistys"
  • ei suoraa edustusta tai päätäntävaltaa; --> "suora" pois
  • Local Chapter= paikallisosasto mielummin kuin -yhdistys, jottei sekaannu yhdistysrekisterimuotoon. Selventäkää että olette ensisijaisesti rekisteröity yhdistys, vain myöhemmin laaditun sopimuksen myötä yhteistyössä säätiön kanssa, ja säätiö kutsuu tätä toimintaa ko. termillä
  • Yksittäiset Wikimedia Suomi ry:n jäsenet voivat näin ollen tehdä suoraan yhteistyötä säätiön kanssa...--> "Wikimedia Suomi ry:n jäsenet voivat toimia yksityishenkilöinä säätiön projekteissa, mutta tämä ei liity millään tavalla yhdistyksemme toimintaan."
  • Säätiö voi myöntää rahoitusta yksityishenkilölle tämän hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella, eikä sen perusteella, onko kyseisellä yksilöllä yhteyksiä oman maansa paikallisorganisaatioon. --> "Säätiö myöntää hakemuksesta rahoitusta eri organisaatioille ja myös yksityishenkilöille täysin riippumatta yhdistyksemme toiminnaasta ja päätöksenteosta."
Kääntäisin rahoituskpleen: ensin miten te hankitte rahoituksen yleensä, sitten tarkempi miten toimitaan säätiön kanssa.
  • 'Wikimedia Foundation kuitenkin kokoaa kaikki maailmanlaajuisesti keräämänsä rahat yhteen. Sen... -->"Yhdistyksemme saamien tietojen mukaan rahoitus ei ole ollut millään tavalla riippuvainen säätiön lausunnossaan mainitseman keräyksen toimeenpanosta tai siitä Suomesta saatavasta tuotosta. Tietojemme mukaan Wikimedia Foundationin vapaaehtoisista...", eli yhdistys ei voi kertoa säätiön toiminnasta kuin omastaan.
Tuossa aamun pikakommentit. Sen sopimuksen sisältö tulisi mielestäni liittää vastaukseen, tai sitä kysytään jatkossa kumminkin. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 08.32 (EEST)--[vastaa]
Vinkkasin palautteesta muille. Sellainen huomio, että vaikka Wikimedia Suomella ei ole päätäntävaltaa WMF:ssä, niin chaptereilla epäsuorasta päätäntävalta WMF:ssä, koska chapterit valitsevat äänestyksellä kaksi WMF:n hallituksen kymmenestä jäsenestä (ja yhteisö kolme) [1] --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 13.27 (EEST)[vastaa]
Kaksi kymmenestä ei ole mitään päätäntävaltaa vaan vähemmistö. Sitä paitsi niiden kahden jäsenen valintaan osallistuvat kaikki muutkin chapterit yhdessä (montako niitä on). -Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Juu, jäsenet valitaan äänestyksellä johon osallistuu kaikki chapterit eikä valinta sido jäseniä edustamaan vaan he toimivat oman harkintansa mukaan. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Sopimuksen mukaan siis säätiön organisaatio valitsee yhdistyksen kaksi hallitusjäsentä? Tällöin kyllä säätiöllä on päätäntävaltaa yhdistyksessä, ihan riippumatta siitä miten säätiö nuo jäsenet valitsee. Olennista on että niitä ei valitse yhdistys. Miten asia on sopimuksessa kuvattu - onko siinä kuvattu ko. valintamenettely vai mainitaanko ainoastaan että säätiö asettaa nuo jäsenet? Jos viimeksimainittu, niin yllä mainittu ei (suoraa) päätäntävalta ei mielestäni pidä paikkaansa, ei "suora"-sanan kanssa eikä ilman. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 01.23 (EEST)--[vastaa]
pistetään talteen tänne, että muistan, Missio on kuulemma huono englismi jonka toistuva käyttö tuo mieleen uskonnolliset hörhöt. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Tohon Riisipuuron hyvään kommenttiin:

-Local Chapter= paikallisosasto mielummin kuin -yhdistys, jottei sekaannu yhdistysrekisterimuotoon. Selventäkää että olette ensisijaisesti rekisteröity yhdistys, vain myöhemmin laaditun sopimuksen myötä yhteistyössä säätiön kanssa, ja säätiö kutsuu tätä toimintaa ko. termillä =Local chapter: paikallinen ???? osasto ei kuullosta hyvältä, kuullostaa liian viralliseslta, kumppani ??, hengenheimolainen? siis jotain aatekumppanuutta kuvaavaa, koska mistään paikallisesta edustajasta ei ole kysymys. Selventäkää että olette rekisteröity (ei ensisijaisesti eikä toissijaissti vaan pelkästään) yhdistys, joka tekee niin halutessaan yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten muutkin yhdistykset tekevät sille päälle sattuessaaan. -Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 20.01 (EEST)(edit)-Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 06.00 (EEST)[vastaa]

Tuo lienee paras lähtökohta, vaikkakin asiaa kyllä monimutkaistaa mainittu sopimus jonka myötä yhdityS on käsittääkseni sitoutuut noudattamaan säätiöm määrittämiä menettelytapoja, ja toisaalta on saanut myös valtaa säätiöön nähden. terv. --Riisipuuro (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 02.04 (EEST)--[vastaa]
Pitäisi kai yrittää löytää tuolle ilmaisulle "local chapter" mahdollisimman tarkka ja täsmällinen käännös (ihan noin teknisenä ilmaisuna). --Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 22.49 (EEST)[vastaa]

Suomea koskevat artikkelit, jotka muunkielisissä wikeissä parempia kuin suomiwikissä[muokkaa wikitekstiä]

Pitäiskö perustaa joku projekti tälläisten etsimiseen ja parantelemiseen? Asia tuli mieleen, kun lueskelin äitiyspakkausta koskevaa englanninkielistä artikkelia. --Joe K. (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 14.32 (EEST)[vastaa]

Taitaa olla aika harvinaista, että on noin päin? Ainakin suomalaisista kaupungeista/kunnista kertovat artikkelit ovat en-wikissä surkeita ja häviävät fi-wikin vastaaville. Kai joku kunnan työntekijä näpytellyt virastossansa. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 14.36 (EEST)[vastaa]
On se noloa että joku kunnan työntekijä viittii näpytellä, jälki on sitten tämännäköistä. Parempi kun asialle menis joku akateeminen joka-alan-asiantuntija. Missähän ne luuraa? --85.76.129.96 11. heinäkuuta 2014 kello 15.01 (EEST)[vastaa]
Mahdollisesti kiistanalaisissa aiheissa muissa wikeissä on ehkä helpompi saada aikaan parempi lopputulos. Esim. Suomen sisällissota on neljässä wikissä suositeltu artikkeli, ei meillä (enää). Talvisota on suositeltu viidessä wikissä, meillä se on sentään hyvä, mutta noilla lähdepyynnöillä status varmasti lähtisi pois, jos joku äänestykseen veisi. Jatkosotakin on joissain wikeissä suositeltu, meillä vilisee lähdepyyntöjä. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.17 (EEST)[vastaa]
Tämä sopisi ehkä mieluummin kysy vapaasti -osastoon, mutta kuinka monen nykysuomalaisen mielestä Mannerheim on modernin Suomen isä ja hänen kotinsa Kaivopuistossa on melkein Suomen tärkein pyhiinvaelluskohde? Minun ei tarvinnut lukea kuin tuo johdanto, niin kertaheitolla karisivat kaikki harhaluulot siitä, että englanninkielinen Wikipedia on niin hyvä ja paras ja mahtava, että voi meitä surkimuksia. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Hartzille vastaisin, että ei varmaan kovin yleistä, mutta ei mielestäni harvinaistakaan. Olen useampiin vastaaviin tapauksiin törmännyt, mutta nyt en tietenkään saa niistä yhtään mieleeni. --Joe K. (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 16.08 (EEST)[vastaa]
Noista on aina aika ajoin ollut puhetta yksittäiten artikkelien kohdalla, kun joku on huomannut vieraskielisellä puolella jossain suhteessa laadukkaamman esityksen. Esim. joku huomautti joskus, että Oskari Tokoista on parempi (tai ainakin laajempi) artikkeli saksankielisessä Wikipediassa kuin täällä. En nyt muista ulkoa esimerkkejä, mutta olen nähnyt englannin- ja saksankielisen ohella myös ranskan-, ruotsin- ja venäjänkielisessä Wikipediassa silloin tällöin Suomeen liittyviä artikkeleita, jotka ainakin laajudessaan ja perusteellisuudessaan ovat hakanneet meidän vastaavat. Luulisin, että pääosin kyse on suomalaisten tai Suomessa asuvien vieraalla kielellä kirjoittamista artikkeleista. Yleensä on totta kai niin päin, että vieraskieliset artikkelit Suomesta suuremmalla todennäköisyydellä ovat heikompia tai sisältävät painotus-/neutraaliusongelmia kuin suomenkieliset. Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: kyllähän noista voi joku laittaa alulle vapaamuotoisen ja vapaasti täydennettävän listan jos haluaa, liittyy niihin kieltämättä tietty mielenkiintoarvo. Tehköön joku vaikka omaksi alasivukseen näin alkuun, jos kiinnostusta löytyy. --Risukarhi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 16.04 (EEST)[vastaa]
Jossainhan on jo lista vieraskielisten Wikipedioiden Suomi-aiheisista artikkeleista, joilla ei ole lainkaan vastinetta suomenkielisellä puoluella, eikö olekin? Muistan näheeni, mutta en enää muista missä näin. --Risukarhi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 16.05 (EEST)[vastaa]
Ainakin minä olen näköjään neljä vuotta sitten tehnyt luettelot Käyttäjä:Otrfan/De-wiki ja Käyttäjä:Otrfan/En-wiki, joista voi punaisia linkkejä katsella. Luetteloissa on jonkun verran ylimääräistä sälää. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 16.13 (EEST)[vastaa]
Tällainenkin on: Wikipedia:Artikkelitoiveet/Muunkielisten Wikipedioiden suomalaiset. --Stryn (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 17.03 (EEST)[vastaa]
Laatua on vaikeampi arvioida, mutta automaattisestikin pystyisi kai töräyttämään listan sellaisista artikkeleista, joista muunkielisessä wikissä on pitempi artikkeli kuin meillä. (Oma lempparini on muuten artikkelin de:Suomi-neito lopun perusteellinen anatomiakatsaus.) --Silvonen (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 18.56 (EEST)[vastaa]
Vaikka pituus ei tosiaan sinällään indikoi paremmuutta, niin olisi ainakin kiinnostavaa tietää ne tapaukset, joissa pituusero (suhteellinen tai absoluuttinen) olisi kaikkein suurin vieraskielisen version hyväksi (siis Suomeen liittyvissä aiheissa). Tämä tietysti niissä tapauksissa, joissa suomenkielinen artikkeli on yleensä olemassa. --Risukarhi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 19.16 (EEST)[vastaa]
Kuinka en ole tuosta Suomen p****stä koskaan kuullut? Kuvittelisin, että se p**** on kaakossa, noin anatomisesti ajatellen.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 22.54 (EEST)[vastaa]

Psyykenlääkkeen määritelmä[muokkaa wikitekstiä]

Kerropa oma versiosi tai lähteistetty määritelmä, niin luodaan artikkeli aiheesta. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 21.51 (EEST)[vastaa]

Ei omia versioita. "Psyykkisiin toimintohin vaikuttava lääke" [2]. Pidempi artikkeli: [3] --Harriv (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 13.58 (EEST)[vastaa]

Leipätekstin elinaikamalline?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tällaisesta leipätekstin alussa {{Syntymä- ja kuolinaika|11|9|1923|[[Haag]], [[Alankomaat]]|28|1|2014|[[San Francisco]], [[Yhdysvallat]]}} jotakin etua verrattuna tähän [[11. syyskuuta]] [[1923]] [[Haag]], [[Alankomaat]] – [[28. tammikuuta]] [[2014]] [[San Francisco]], [[Yhdysvallat]]? Eli suositellaanko sitä käytettäväksi, pitääkö sitä käyttää, saako sitä käyttää? Vai hävitetäänkö koko malline kiusankappaleena? Yksinkertaisena ihmisenä arvosta jälkimmäistä, joka taitaa olla yleisempi juuri vähemmän monimutkaisena. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. heinäkuuta 2014 kello 11.53 (EEST)[vastaa]

Omasta mielestäni vastaukset ovat a) ei, b) on ja c) joo hävitetään. Ja muokkaajille, jotka korvailevat jälkimmäistä tapaa edellisellä pitäisi määrätä nollamuokkauksesta nolla päiväsakkoa. –Kotivalo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 12.03 (EEST)[vastaa]
Periaatteessa etuna on se, että tuo syntymä- ja kuolinpäivähässäkkä artikkelin alussa on todella staattinen, se on aina samantapanen. Jos joskus alun merkintäkäytännöt muuttuvat, niin riittää, että muuttaa tuota mallinetta. Toisaalta en pidä myöskään mallineista leipästekstissä, koska ne monimutkaistavat tekstiä. --PtG (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 12.07 (EEST)[vastaa]
Voi hävittää. Lukijoille ja kirjoittajille siitä ei ole hyötyä. Insinöörit miettikööt tehdäänkö tietosanakirjaa heille vai meille. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Eikö hävittäminen olisi nollamuokkaus? PtG:n argumentti, että mallineet leipätelkstissä monimutkaistavat tekstiä on aiheellinen, mutta olisiko mallineen hävittämisestä vastaavaa hyötyä? Aiemmin mallineeseen törmättyäni muistan miettineeni, että tuo olisi kätevä, mutta kun mallineen koodia oli vaikea muistaa ulkoa niin ei tullut ruvettua käyttämään sitä. Toisaalta koodi ei ole niin vaikea, etteikö esim. artikkelia, jossa mallinetta on käytetty, pystyisi ei-tekninenkin normaalimuokkaaja vaivatta muokkaamaan. Moni muu käytössä oleva tekninen nippeli on ei-tekniselle "humanistille" (tämä lainausmerkkeihin, koska koen määritelmän kohdistuvan itseeni, vaikka en olekaan opiskellut humanistisessa tiedekunnassa) paljon vaikeampi kuin tämä, ja siksi hävitystoimet luultavasti olisi tehokkaampi kohdistaa joihinkin todella vaikeisiin teknisiin nippeleihin kuin tähän.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 12.51 (EEST)[vastaa]
Ei sitä ainakaan hävittää kannata. Käyttäkööt ketkä haluavat. Ja tässä linkki kyseiseen mallineeseen, kun aloittaja ei sitä viitsinyt antaa: {{Syntymä- ja kuolinaika}}. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 12.55 (EEST)[vastaa]
Olet tosiaan Wikipedian positiivisin ihminen. En linkittänyt kun ei mallineelle löytynyt omaa sivua, josta olisi voinut katsoa esimerkiksi paljonko sitä on käytössä. Sen kokoomasivun lukemisesta en katsonut olevan mitään hyötyä. Mutta saitpahan taas nälvittyä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. heinäkuuta 2014 kello 13.05 (EEST)[vastaa]
Mitä ihmeen omaa sivua? Tuohan se juuri on. Ja kun katsoo sille viittaavat sivut, niin näkee miten paljon sitä on käytössä. Jonkun verran yli tuhannella näyttäisi olevan. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 13.11 (EEST)[vastaa]
Et näköjään vieläkään ole oppinut lukemaan. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. heinäkuuta 2014 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Ilmeisesti en, kun en alkuunkaan ymmärrä, mikä mallinesivun linkittämisessä on mielestäsi ongelmana. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 15.30 (EEST)[vastaa]
Jos hyötyjä etsitään, niin mallineet ovat koneellisesti luettavissa ja jos joku jaksaa askarrella niin niiden pohjalta voi tehdä esimerkiksi vertailuja joissa tarkistetaan onko syntymä ja kuolinaika sama kuin vaikkapa wikidatassa tai mahdollisesti jossain ulkoisessa tietokannassa. Tai vaihtoehtoisesti mallineista voi siirtää syntymä- ja kuolintietoja automaatisoidusti wikidataan, mutta tämä ei ole minusta läheskään yhtä mielenkiintoista kuin tietojen automatisoitu varmistaminen. Siitä olen samaa mieltä, että tuon nimenomaisen mallineen syntaksi ei ole tätä päivää enää ja sen sietäisi osata käyttää normaaleja päivämääriä tyyliin 19.12.1950. --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 13.46 (EEST)[vastaa]

Mainitaan nyt tässä, että tämän saman härpäkkeen hyödyllisyydestä/tarpeettomuudesta keskusteliin viimeksi viime syksynä. --Risukarhi (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 14.44 (EEST)[vastaa]

Heh heh ja minä olin silloinkin asialla Kuohatin kanssa. Samat miehet, sama tilanne. Tarpeellisuutta ei vieläkään ole voitu osoittaa eikä sitä kukaan käytäkkkän (kuin Kuohatti). Ehkä sen voisi poistaa sekoittamasta pienten ihmisten päätä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. heinäkuuta 2014 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Konsensusta poiston puolesta ei tullut silloin eikä oikein näytä tulevan nytkään. Edellisen keskustelun loppuyhteenvedon toive ohjeesta mallineelle on varmaan kyllä aiheellinen, ellei tuolla jo ole ohjetta. --Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 17.12 (EEST)[vastaa]

Simpukoiden lajit kateissa[muokkaa wikitekstiä]

Harjavallan nikkelipäästöstä kertovaan artikkeliin pitäisi saada tarkempaa tietoa, mitä lajia nämä paljon julkisuudessa olleet kuolleet simpukat edustavat. Internetistä en löytänyt vastausta, mutta luettelo Suomen simpukkalajeista mainitsee ainakin neljä jokisimpukkalajia. Ehkä joku asiaa tunteva osaa valaista? --Joe K. (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 14.09 (EEST)[vastaa]

Tuskin tarkkaa tietoa on kuin ELY-keskuksella tai paikallisilla ympäristöjärjestöillä, mutta osa niistä voi olla aivan hyvin muita kuin jokisimpukkalajeja. --Höyhens (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Voi olla että se uutisissa vielä tarkentuukin.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 17.13 (EEST)[vastaa]
Onpas salamyhkäistä. Ainakaan ei ole uutisoitu, että kyseessä olisi rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja. --Joe K. (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 17.24 (EEST)[vastaa]
Jotain tietoa oli nyt Ylen sivuilla:[4] edit: Iltalehdessä vielä vähän tarkemmin[5]--Otrfan (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 14.32 (EEST)[vastaa]

Sekavia aiheiden asiantuntijoita[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin kirjoittaa asiasta, jonka ajattelen olevan jonkinlainen ongelma. Wikipediassa on artikkeleita erilaisista psyykkisistä sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä. Olen käynyt viime aikoina läpi artikkeleita Skitsofrenia, Psykoosi, Antipsykoottiset lääkkeet, Anoreksia nervosa jne. Tällaisista aiheista kiinnostuneita ovat usein henkilöt, jotka sairastavat niitä tai joilla on tietynlainen lääkitys. Terveet, lääkkeitä syömättömät henkilöt eivät välttämättä oikein ole kiinnostuneita näistä aiheista ja siten muokkauksista suuri osa tulee heiltä, jotka "kokevat aiheet omikseen". Enpäs tiedä pitäisikö aina olla epäluuloinen tekstejä kohtaan, kun taustalla voi piillä sairaudentunnottomuutta (eihän se ole sairaus lainkaan) ja lääkkeiden demonisointia (kun ei halua ottaa niitä, eikä niistä ole apuakaan). --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 09.20 (EEST)[vastaa]

Ainiin, samanlainen ilmiö taitaa olla huumeartikkeleiden kohdalla. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 11.42 (EEST)[vastaa]
No jopas yleistystä. Toki tällaisille aiheille riittää lukijakuntaa myös huolestuneissa läheisissä ja sekalaisissa uteliaissa. --Pitke (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 09.47 (EEST)[vastaa]
Kyllä on aikamoista soopaa väittää etteivät näistä sairauksista kärsineet kykenisi muokkaamaan Wikipediaa objektiivisesti, sillä myös parantuminen tai toipuminen on monessa tapauksessa mahdollista. --Memasa (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 16.32 (EEST)[vastaa]
Jo tämän aiheen otsikkokin on hyvin asenteellinen, mistä joku saattaisi jopa loukkaantua. --Memasa (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Luettelemasi sairaudet voivat olla niin vakavia ettei monella potilaalla ole pahimmassa vaiheessa kykyä saati halua tulla muokkaamaan Wikipediaa. --Memasa (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 16.51 (EEST)[vastaa]
Huumeet, psyykenlääkkeet ja psyykkiset sairaudet ovat siltikin ongelma-artikkeleita. --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Wikipedia:Medianäkyvyys -osastosta löytyy muistaakseni muutaman vuoden takaa (näköjään 23.9.2010) HS:n laaja juttukokonaisuus, jossa oli vertailtu vertailtu wikipediaa ja eräitä muita sivustoja lääketieteellisen tiedon lähteenä. Wikipedian syntyprosessin tuntien vastuu on toki lukijalla, ja jos mietitään laadunvarmistusta, niin siinä varmaan olisi työsarkaa. Joistakin vaikeista aiheista (muu kuin lääketiede), joita itse ehkä vähän tuntee, voi havaita helpoimmat kompastuskivet: lähteet saattavat olla vanhoja, satunnaisesti valikoituneita, jos eivät systemaattisesti vinoutuneita, ja lisäksi muokkaaja esim. harrastajana tai vailinaisen kielitaidon takia voi vahingossa tulkita niitä väärin. Siltä osin jos tieto perustuu luotettavaan, ajantasaiseen, systemaattiseen lähteeseen, joka on linkitetty, voidaan ehkä perusasioita saada esitettyä suuntaa-antavasti ja linkkejä koottua, mutta silloinkin, jos meillä ei ole täällä päivystävää lääkäriä tai farmakologia käymässä joka muokkaus läpi (mikä kai edellyttäisi, että joku palkkaisi sellaisen), niin suurin hyöty wikipedian artikkelista kai olisi noissa linkeissä systemaattisiin kattaviin lähteisiin, mihin arvioon wikipedian osalta tuo HS:n juttukokonaisuuskin kai taisi päätyä.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 19.43 (EEST)[vastaa]

Short medical translations[muokkaa wikitekstiä]

Short medical translations

Wikiproject Medicine over at the English Wikipedia has been working hard since 2011 together with
Translators Without Borders, in order to translate high quality medical content into over 100 different languages.
In 2014 we also started translating into a larger number of languages, as well as trying to get smaller simplified articles out there faster.
The idea is to translate the lede or introduction,
and any article that is translated has to be checked so that it is correct by at least one medical doctor.

Currently we need integrators and assistance in reaching out to see which articles should be translated, and which shouldn't.
If you want to help out and categorize articles as Do translate or Don't Translate head over to :

To get involved check out:

or for the full list of articles translated see

Thanks from the Medical translation coordinator -- CFCF (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)[vastaa]

Also, please spread, translate and copy this message to anyone you think will be interested in the project,as we need as much help as
we can get!

All right, I went through the articles in Finnish and gave my opinion. Any other views here? (aiempi keskustelu yllä: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Medical translations) --Epiq (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 22.52 (EEST)[vastaa]

imbesilluis sh[muokkaa wikitekstiä]

Hei! olisin kysynyt mikä lentokone pudotti enemmän vihollisia v 1941_1944? olen sh, joten en kaikkea sodasta tiedä, mutta nyt vedonlyönti päällä. jo spitfire? oli hävittäjä, ja naisille saa antaa anteeksi.joku hävittäjä kuitenkin. tänks. oli riita7keskustelu suomen parhaasta tarkka-ampujasta. Vastasin s. Häyhä??? on hoitsu oikeassa.

Yritin googletella, muttei mitään niin luotettavaa sivua löytynyt, että tähän viitsisin edes linkittää. North American P-51 Mustangia siellä jollain sivulla ehdotettiin, mutta itse veikkaisin Messerschmitt Bf 109:ää, sillä sillä lennettiin sekä itä- että länsirintamalla. Spitfire se ei varmaan kuitenkaan ollut, sillä taitaa jäädä jälkeen Hawker Hurricanellekin. Vähän tosin rajoittaa nuo esittämäsi vuosiluvut, sillä esim. taistelu Britanniasta oli jo käyty. Mutta tämä ihan näin mutuiluna. edit: ja ennen kuin joku korjaa epäselvää ilmaisuani, niin Mustangillakin toki lennettiin sekä Tyynellämerellä, että Euroopassa + ties missä. --Otrfan (keskustelu) 22. heinäkuuta 2014 kello 16.24 (EEST)[vastaa]

Biografiakeskuksen verkkoaineistot[muokkaa wikitekstiä]

Aiemminkin on keskusteltu täällä Biografiakeskuksen verkkoaineistoista, kuten Suomen kansallisbiografia. Nehän ovat verkossa maksullisina palveluina, joihin pystyy ostamaan lukuoikeutta. Kuitenkin niitä on esimerkiksi kirjastoissa tai esim. korkeakouluissa mahdollista lukea myös maksutta. Ja lisäksi, niin kuin sattumalta joskus oliko se viime vuonna sain tietää, niitä on mahdollista eräitten kunnallisten kirjastojen tai yliopistojen ja korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen tunnuksilla kirjautumalla mahdollista käyttää maksutta myös kotikoneesta. Lista näistä yhteisöistä, joiden tunnuksilla käyttö on mahdollista, on tässä:

http://www.nelliportaali.fi/V?RN=571282046

Vähän konstailua voi vaatia palveluun pääseminen oman organisaation sivujen kautta riippuen valikkopolkujen kulusta, mutta kun äsken kokeilin omilla yhden kaupunginkirjaston ja yhden korkeakoulun tunnuksillani, niin pääsin esimerkiksi kansallisbiografiaan pienen temppuilun jälkeen hyvin.

Tätä wikipedian muokkaamisessa (ja muutenkin) hyödyllistä resurssia siis voin lämpimästi suositella kaikille. - Monenlaista muutakin kuin nuo Biografiakeskuksen verkkoaineistot sieltä löytynee.

Mutta yksi muutos: Kun eilen satuin kokeilemaan hakua Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokannasta ja yritin päästä lukemaan sitä kirjautuneena joko kaupunginkirjastoni tai korkeakouluni tunnuksilla, niin en päässytkään muuhun kuin maksulliseen käyttöliittymään. - Aiemminhan tämä Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokanta on esim. kansallisbiografiasta poiketen ollut verkossa vapaasti luettavissa ilman kirjautumista, mutta nyt se ei onnistunut kirjautuneenakaan.

Ja kun tiedustelin asiaa, niin sainkin jo Biografiakeskukselta vastauksen: Nimenomaan Suomen talouselämän vaikuttajat -tietokanta on muuttunut vuoden alusta maksulliseksi, eivätkä ainakaan oma kaupunginkirjastoni ja korkeakouluni ole hankkineet tätä palvelua valikoimiinsa. - Sen sijaan muut tietokannat, kuten Kansallisbiografia, toimivat edelleen kotikoneeltakin Nelli-Portaalin kauttta maksutta.

Kuitenkin kansallisbiografian tapaan osa myös Talouselämän vaikuttajat -tietokannan artikkeleista on luettavissa maksutta ilman kirjautumista:

http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?p=vapaat

Ja lisäksi kaikkien Kansallisbiografia-verkkojulkaisujen lukeminen onnistuu maksutta useissa kunnallisissa ja yliopistojen kirjastoissa, joitten lista on tässä:

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/?p=17

--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 14.15 (EEST)[vastaa]

Biografiakeskuksen artikkelien löytäminen kirjaston ja Nelli-portaalin kautta on tehty todella hankalaksi. Polun unohtaa aina jos pitää parinkin viikon tauon. Kirjanmerkkiäkään siitä ei voi tehdä, koska homma vaatii paitsi kirjautumista, myös ainakin pari eriskummallisesti toimivaa Nelli-hakua. Ja kun kysyy kirjastosta, hekin usein neuvovat väärän tavan joka ilmeisesti toimii kyllä heille. Ja toden totta, oman kaupunkini yksikään kirjasto ei tilaa Talouselämän vaikuttajat -osiota, ja viimeksi sanoivat että koko homman tilaus on vaakalaudalla kun käyttäjiä on niin vähän. No ei ihme, kun on niin vaikeaksi tehty. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 20.10 (EEST)[vastaa]
Linkittämästäsi ensimmäisestä listasta ei kyllä selviä yhtään kunnallista kirjastoa vaikka siellä sellainen otsikko onkin, vaan siellä on linkki Nelliin, josta ei selviä mitään. Oma kokemukseni on, että maan suurin kirjastorypäs Helmet ei tarjoa sitä, joten koko palvelun mainostaminen on jokseenkin turhaa, ellei nyt sitten haluta tiedottaa turkulaisille ja tamperelaisille. Toisesta listasta selviää, että se on muutamissa kunnallisissa kirjastoissa, mutta jos se on käytettävissä jossakin Iin kunnankirjastossa, sanon nyt poikkeuksellisesti so what. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Ei minkään sellaisen mainostaminen ole turhaa, minkä piirissä on kymmeniä tai satoja tuhansia suomalaisia. Eri asia sitten, jos juustohöylä käy, ja nämäkin palvelut joku kaunis päivä poistetaan myös sieltä, missä ne vielä ovat käytössä.
Mutta kun palvelun saatavuus vaihtelee, ja toisaalta on myös niitä, joilla on käyttöä juuri Talouselämän vaikuttajat -tietokannalle, niin otin nyt asiassa yhteyttä Wikimedia Suomeen ja esitin harkittavaksi, minkälaisella menettelyllä ehkä voisi pyrkiä organisoimaan esimerkiksi biografiakeskuksen verkkopalvelujen käytöoikeuksien käyttöönsantia Wikipedian muokkaamista varten joko niille, jotka eivät pääse niihin muuten, tai jotka tarvitsevat nimenomaan maksuttomista portaaleista puuttuvia tietokantoja. Eli jos toisaalta joko Biografiakeskuksella olisi kiinnostusta tulla vastaan asiassa tai jos toisaalta jotain muuta kautta olisi mahdollista yrittää saada rahoitusta tätä varten, ja ja jos jompi kumpi onnistuisi, niin miten homma organisoitaisiin. Joka tapauksessa joko biografiakeskuksen mahdollisen vastaantulon tai vaihtoehtoisesti jostain muualta ehkä haettavissa olevan rahoituksen avulla ajatus voisi mielestäni olla aivan realistinen tai ainakin selvittämisen arvoinen. - Ja tämä olisi hyvä pilotti senkin puoleen, että tämä lienee juuri wikipedian muokkaamista ajatellen eräs varsin paljon käytetty palvelu.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 21.20 (EEST)[vastaa]
Muistinkin juuri saaneeni viimeksi sähköpostitse ihan toimivan ohjeen KB:n löytymisestä Turun kaupunginkirjaston informaatikko Ari Pyyköltä. Ehkä muidenkin kirjastojen kautta kirjautuminen tapahtuu näin, ehkä ei:
  1. Mene sivulle http://www.turku.fi/nelli
  2. Sivun oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään, syötä kirjastokortin numero ja nelinumeroinen tunnusluku, muista myös ruksi kohtaan 'Hyväksyn henkilötietojen luovutuksen' (sanamuodosta huolimatta tuossa ei tapahdu mitään varsinaisten henkilötietojen siirtymistä, järjestelmä vain tarkistaa ovatko annetut kortin nro + tunnusluku oikeasti olemassa)
  3. Sivun yläreunasta Tietokannan valinta ja sen jälkeen alempana olevasta aakkosjonosta S-kirjainta, jolloin saa listan S-alkuisista tietokannoista, joukossa Suomen Kansallisbiografia. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 21.42 (EEST)[vastaa]

Malline:Wikisitaattipar[muokkaa wikitekstiä]

Onko otsikosta pääteltävä että tämä on parempi malline? Mitenkä sitä käytetään fi.sitaatteihin, muihin sitaatteihin? Monia mallineita ei ilmeisesti ole tarkoitettu yleiseen käyttöön, kun niissä on vain otsikko ja kuva tai jotakin, mutta ei itse mallinetta.--Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 20.09 (EEST)[vastaa]

Annetaan nyt edes linkki {{Wikisitaattipar}}, josta muut voivat otsikon sijaan päätellä onko kyseinen malline parempi ja onko mallineessa malline. --Otrfan (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 20.33 (EEST)[vastaa]
Täältäkö sitä pitää kaikkien tulla etsimään? En ainakaan itse löydä vieläkään mallinesivulta kansantajuista informaatiota, sellaista kuin on toisella wikisitaattimallinesivulla. Myös tosiaan kiinnostaa muunkielisiin sitaatteihin linkittäminen, eli juuri se on parhaillaan ajankohtainen. Mieluummin pyytäisin avuksi henkilöä jolla on luontainen halu avuliaisuuteen eikä vinoiluun. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
Täällä tuo linkki kannattanee antaa, kun täällä kerran asiasta kysyit ja ihan avuliaisuuttani muita käyttäjiä kohtaan linkin laitoin. Samaa avuliaisuuttani annan myös linkin {{Wikisitaatit}} johon sitä ilmeisesti on tarkoitus verrata. --Otrfan (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
Kauan meni tajuta mitä tarkoittaa onko tämä "parempi malline". Eli tuo "par"-liite on tullut vain en-wikistä kopioinnin mukana, kuten on sanottu sivulla Keskustelu mallineesta:Wikisitaattipar. En-wikin malline, josta tuo on aikoinaan kopsattu on en:Template:Wikiquotepar, joka on nykyisin ohjaus mallineeseen en:Template:Wikiquote, johon on yhdistetty "parin" toiminnot. Meilläkin voisi varmaan yhdistää nuo mallineet. --Stryn (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 21.48 (EEST)[vastaa]
Tämä vaikuttaa olevan yksi kymmenistä mallineista, joista ei ole selväkielistä käyttöohjetta eikä mallineen nimikään kerro mitään. Jos "ohje" joskus sattuu olemaan tehty, se on usein tyyliä [[q:{{{1}}}|{{{1}}}]] tai muuta munkkilatinaa. Erittäin valaisevaa. Yleiseen käyttöön tarkoitetuilta mallineilta tulisi vaatia yhteisesti hyväksytty ohje ennen kuin mallineen saa julkaista. Ja pitäisi järjestää mallineiden ohjeistustalkoot tms. lähteistystalkoiden jatkeeksi. –Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 22.02 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Toki jotkin mallineet ovat niin yksinkertaisia, ettei niille edes kannata tehdä ohjeita, esimerkkinä {{Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat}}. Mutta yleisesti ottaen mallineilla pitäisi aina olla ohjeet. Joskus joutuu itsekin kaivamaan joko koodista oikeita parametreja tai sitten pitää katsoa mallia sivusta, jossa ko. malline on käytössä, jos on. --Stryn (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 22.07 (EEST)[vastaa]
Kiitos asialliselle vastaajalle. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)[vastaa]
Ja ehkä sinne malline-sivulle voisi vielä laittaa jotakin ettei toiste kukaan turhaan häiritse kenenkään rauhaa. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 22.17 (EEST)[vastaa]

Nähdäkseni Wikisitaatit-malline riittää ja on oikein nimetty eli Wikisitaatti ja Wikisitaattipar pois. --Usp (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 11.11 (EEST)[vastaa]

Ravintola-artikeleita[muokkaa wikitekstiä]

Helsinkiläisistä ravintoiloista on luotu artikeleita. Artikkelit on kirjoitettu huolella ja ilmeisen ammattitaitoisesti, mutta paikoin niissä on hienoista mainoismauutta sananvalinnoissa. Jos joku ehtii niin näitä voisi stilisoida sanonnaltaan neutraalimmiksi. Yritysten merkittävyyteen en ota kantaa, koska se on laaja vyyhti, ja arviointi siinä suhteessa vaatisi suuren työn että edes jonkinlainen johdonmukaisuus toteutuisi, mutta toki arviontia saa tehdä joka suuhteessa.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 16.11 (EEST)[vastaa]

Template:Notelist[muokkaa wikitekstiä]

Onko en.wikin maallineelle Notelist mitään korvaavaa mallinetta? Tekstissä jota käännän on muutama tällainen ja olisi sääli jättää pois. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 19.47 (EEST)[vastaa]

Linkki mallineeseen: en:Template:Notelist --Otrfan (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 20.01 (EEST)[vastaa]
Déjà-vu. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 20.10 (EEST)[vastaa]

Kuvitustalkoot[muokkaa wikitekstiä]

Meinataanko elokuun kuvitustalkoita järjestää tänä vuonna? --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 19.14 (EEST)[vastaa]

Mun puolesta kyllä. --Stryn (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 19.16 (EEST)[vastaa]
En osaa tehdä mitään botilla, jos bottia on tarkoitus käyttää.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 19.35 (EEST)[vastaa]
Tein alkuun kilpailisivun: Wikipedia:Elokuun kuvitustalkoot/2014. Kopioitu käytännössä viime vuodelta, tätä on viikko aikaa säätää. Palkinto on jonkun esimerkiksi väsättävä. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 19.55 (EEST)[vastaa]
Viime vuonnahan palkinto oli tällainen: Malline:Elokuu2013Palkinto, jossa siis oli kaikki kilpailussa sinä vuonna lisätyt kuvat. Eli samanlainen voitais tehdä tänäkin vuonna, jos joku ei sitten halua tehdä muunlaista. --Stryn (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 20.46 (EEST)[vastaa]

Mua vähän häiritsee lossiartikkelien yhtenäisyyden puute: Joissain artikkelin aiheena on nykyinen lautta ja toisissa lossipaikka, jossa lautat ovat vuosikymmenten aikana vaihtuneet. Ensin mainituista silmiin osui Kokkilan lossi, josta saa sen kuvan, ettei paikalla olisi lossia ollutkaan ennen vuotta 1995. Joissain lautasta kertovissa lossiartikkeleissa on sentään mainittu, että nykyisen lautan tiedot ovat nuo ja ne, mikä on sentään parempi vaihtoehto kuin kirjoittaa nykyisestä lautasta edes vihjaamatta, että sitä ennenkin paikalla on saattanut olla lossi toiminnassa. Aika moni lossiartikkeli näyttää vielä odottavan kirjoittamistaan, ja ennen niiden kirjoittamista olisi hyvä pohtia, mikä on suositeltava artikkelin lähtökohta ja miten parhaiten saadaan esille asian molemmat puolet, itse lautta (tai useammat paikalla toimineet/toimivat lautat) sekä paikka, johon se on sidottu. --Lax (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 17.31 (EEST)[vastaa]

Kyllähän varsinainen aihe lienee lossipaikka, jossa lautat voivat vaihtua. Toki nykyisestäkin lautasta saa kertoa. Samoinhan monissa silloissa nykyisellä sillalla voi olla useitakin edeltäjiä. Esim. Myllysilta. Itse tosin pidän kahta siltamallinetta tällaisessa tapauksessa ehkä hiukan levottomana, mutta toisaalta käsittely samassa artikkelissa on varmaan selvempi kuin eri artikkelit sekä siltojen että lossien kohdalla (ellei sitten sisältö laajene poikkeuksellisen laajaksi). Lisäksihän joskus voi olla kerrottavaa myös lossisista, joka nyttemmin on korvattu sillalla, mutta en tiedä, onko näistä artikkeleita, ja mikä näiden yhteydessä olisi paras tapa kertoa niistä, ja miten niitä on olemassa olevissa artikkeleissa käsitelty. Tavallaanhan lossi silloin on osa nykyisen sillan historiaa. Ja samoin voi olla entisiä, ehkä merkittäviäkin siltoja tai losseja paikoilla, missä ei enää ole kumpaakaan (esim. Ruissalossa). --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 18.08 (EEST)[vastaa]
Lossipaikastahan tuossa varmaan on tarkoitus kertoa, mutta lähteet tai niiden puute ja ehkä oma kiinnostus on rajannut artikkelin käsittelemään nykyistä alusta. Samanlainen historiattomuushan vaivaa monia muitakin artikkelinaiheita: yritysartikkeleihin on kopioitu mitä yritys nyt juuri haluaa sanoa verkkosivuillaan, samoin historiaa puuttuu urheiluseurojen ja ties minkä aiheen artikkeleista. Seniorinäyttelijöiden urasta on liikuttavan tarkasti luetteloitu heidän viime vuosien "ääninäyttelynsä", samalla kun ei ehkä sanota mitään heidän teatteriurastaan jne. –Kotivalo (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 18.30 (EEST)[vastaa]