Suomen kansallisbiografia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen kansallisbiografian 5. niteen kansi.

Suomen kansallisbiografia[1] on suurteossarja sekä Internetissä julkaistava sähköinen henkilötietopankki, joka sisältää elämäkerrallisia artikkeleita Suomeen liittyvistä merkittävistä suvuista ja henkilöistä. Suomen kansallisbiografia (1–10) ilmestyi vuosina 20032007. Se käsittää kirjamuodossa kymmenen osaa ja hakemiston, yhteensä noin 9 000 sivua.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisbiografia on noin kaksi kertaa laajempi kuin sen edeltäjä, 1920- ja 1930-luvulla julkaistu viisiosainen Kansallinen elämäkerrasto, josta ilmestyi vuonna 1955 uudistettu yksiosainen laitos Suomen elämäkerrasto. Kansallisbiografia sisältää 6 000 elämäkertaa, joista 250 on sukuartikkeleita. Esitellyistä henkilöistä noin neljännes on Ruotsin vallan ajalta, suunnilleen saman verran autonomian ajalta ja osapuilleen puolet itsenäisen Suomen kaudelta. Heistä 13 prosenttia on naisia.

Teoksessa on noin 2500 kulttuurivaikuttajaa ja yli 1000 talouselämän vaikuttajaa. Mukaan on otettu perinteisten suurmiesten ja -naisten ohella ajankuvan kannalta muitakin mielenkiintoisia henkilöitä, myös rikollisia, kapinallisia ja toisinajattelijoita. Käsite "kansallinen" on ymmärretty niin laajasti kuin suinkin, eikä kaikilta esitellyiltä ulkomaalaisilta ole edellytetty suomalaista syntyperää tai täkäläistä työuraa. Esiteltyjen henkilöiden joukossa on myös joitakin sellaisia henkilöhahmoja, jotka ovat esiintyneet esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa ja joiden esittely ei perustu varsinaiseen henkilöhistoriaan: esimerkiksi pyhimys Pyhä Anna, legendahahmo Lalli sekä kansanrunouden hahmot Annikainen, Väinämöinen, Lemminkäinen ja Lemminkäisen äiti.

Verkkojulkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisbiografia-verkkojulkaisu sisältää samat pienoiselämäkerrat kuin kirjasarja, mutta verkkoartikkeleissa on laajemmat matrikkelitiedot. Verkkoartikkeleita päivitetään tarpeen mukaan, ja julkaisun täydentämisestä lähinnä temaattisina kokonaisuuksina vastaa Kansallisbiografia II -hanke. Teemakokonaisuuksista ensimmäinen, Moninainen Suomi, julkaistiin 2010.[2] Kaikki Kansallisbiografian verkkojulkaisun artikkelit ovat täysin vapaasti luettavissa yli 120:ssä eri julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[3]

Toimitus ja kirjoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasarja perustuu Suomen Historiallisen Seuran Kansallisbiografia-hankkeeseen (1993–2001), joka oli suurin kansallinen historiahanke kautta aikojen. Sen toimituskuntaa johti professori Matti Klinge ja kolmea aikakausikohtaista toimitusta dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo (Ruotsin vallan aika), dosentti Markku Tyynilä (suuriruhtinaskunnan aika) ja dosentti Martti Häikiö (tasavallan aika). Kaikkiaan kirjoittajia on yli 700. Teossarjan ulkoasusta vastaa graafikko Heikki Kalliomaa.

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeriö on vastannut henkilökunnan sekä sähköisten julkaisujen kuluista, ja myös useat rahastot ovat tukeneet projektia. Koska aineistoa kertyi runsaasti, kansallisbiografian tietokannan ylläpito, kehittäminen ja julkaiseminen siirtyivät vuonna 2002 Suomen Historialliselta Seuralta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.[4] Sen yhteyteen perustettiin erityinen Biografiakeskus, jonka tehtävänä on tuottaa biografista tutkimustietoa ja julkaista sitä sekä sähköisessä muodossa että kirjoina.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansallisbiografia-projekti. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  2. Kansallisbiografia II. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  3. Kirjastot. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  4. Kari Selén: Eero Aakusta Hugo Östermaniin. Tieteessä Tapahtuu, 2008, nro 2, s. 44.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]