Harjavallan nikkelipäästö
Harjavallan nikkelipäästö tapahtui 5.–6. heinäkuuta 2014, kun Harjavallassa toimivasta Norilsk Nickelin tehtaasta pääsi Kokemäenjokeen prosessivettä, joka sisälsi muun muassa 66 tonnia nikkelisulfaattia. Lisäksi jokeen päätyi pienempiä määriä kobolttia, kuparia, lyijyä sekä kadmiumia.[1] Kyseessä on Suomen historian suurin nikkelipäästö, esimerkiksi paljon kohua aiheuttaneen Talvivaaran kaivoksen tapauksessa luontoon karkasi vain 2–3 tonnia nikkeliä.[2]
Venäläisen Norilsk Nickelin omistukseen vuonna 2007 siirtynyt Harjavallan tehdas on vuonna 1960 perustettu entinen Outokumpu Oy:n nikkelitehdas, joka toimii Harjavallan suurteollisuuspuistossa.[3] Se sijaitsee aivan kaupungin keskustan kupeessa, noin kilometrin päässä Kokemäenjoesta, jonne Norilsk Nickelin tehdas muiden suurteollisuuspuistossa toimivien yritysten tavoin johtaa puhdistettuja prosessivesiään.[4] Vuonna 2014 tehtaalla oli noin 270 työntekijää ja sen vuosittainen tuotanto oli 50 000 tonnia nikkeliä.[3]
Vuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päästön suuruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikkelipäästö tapahtui viikonloppuna 5.–6. heinäkuuta 2014, kun nikkelisulfaattia pääsi lämmönvaihtimen rikkoontumisen vuoksi tehtaan jäähdytysveteen ja sen mukana Kokemäenjokeen. Yhteensä vuoto jatkui ennen havaitsemista noin 30 tunnin ajan. Jokeen pääsi yhteensä 66 000 kiloa veteen liuennutta nikkeliä. Laitoksen ympäristöluvan mukainen korkein sallittu päästömäärä on 1,5 kiloa vuorokaudessa kuukausikeskiarvona eli yhteensä 550 kiloa vuodessa.[5] Lisäksi jokeen päätyi 1 000 kiloa kobolttia sekä tätä pienempiä määriä kuparia, lyijyä ja kadmiumia.[1] Koko prosessiveden jokeen valunut määrä oli 93 000 m³ eli 93 miljoonaa litraa. Sen nikkelipitoisuus oli 700 milligrammaa litrassa ja pH-arvo noin 7 eli lähellä neutraalia.[6] Onnettomuuden laajuuteen vaikutti Norilsk Nickelin mukaan inhimillinen tekijä, jonka johdosta vuoto huomattiin vasta reilun vuorokauden kuluttua.[7]
Havaitseminen ja toimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauantaina kello 11 alkanut vuoto havaittiin sunnuntaina puolenpäivän aikaan ja saatiin korjattua samana iltapäiväna noin kello 17.[8] Julkisuuteen tieto päästöstä annettiin kuitenkin vasta tiistaina kahden vuorokauden kuluttua sen havaitsemisesta.[9] Myöhemmin kävi ilmi, että parin kilometrin päässä Kokemäenjoen alajuoksulle päin sijaitsevalla Harjavallan voimalaitoksella oli päästön jälkeisenä maanantaina aloitettu poikkeuksellisen suuri veden juoksutus. Kun normaali juoksutus on noin 50 kuutiometriä sekunnissa, nostettiin virtaama maanantaina 200 kuutioon. Voimalaitoksen edustajat kuitenkin kiistivät sen johtuneen nikkelivuodosta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt voimalaitoksen omistavalta Länsi-Suomen Voimalta tietoja juoksutuksista asian selvittämiseksi.[10]
Nikkelipitoisuudet Kokemäenjoessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokemäenjoen vedenlaatua alettiin päästön jälkeen seuraamaan yli 40 kilometrin matkalta Harjavallasta aina Porin Pihlavanlahdelle, jossa joki laskee vetensä Selkämereen. Korkein Harjavallassa Kokemäenjoen pohjasta mitattu pitoisuus oli 8 800 mikrogrammaa nikkeliä litrassa, kun sallittu raja ympäristössä ja talousvedessä on 20 mikrogrammaa.[5] Suurimmat muualla Harjavallassa mitatut pitoisuudet olivat 2 000–3 000 mikrogrammaa.[11] Myös kauempana alajuoksulla ne ylittivät rajat monikymmenkertaisesti,[5] Porin kohdalla nikkelipitoisuudet olivat ELY-keskuksen mukaan suurimmillaan onnettomuuden jälkeisenä tiistaina, mutta vielä keskiviikkona joesta mitattiin Porissa 530 mikrogrammaa litrassa.[2]
Pitoisuudet laskivat nopeasti, niin että päästöä seuranneena perjantaina Porissa mitattiin 180 mikrogrammaa ja Harjavallassa alle 100. Pihlavanlahdella lukema oli normaali.[12] Kahdeksan vuorokautta vuodon päättymisen jälkeen nikkelipitoisuus oli Porin kaupungin ympäristötoimen mukaan laskenut Harjavallassa alle raja-arvojen, 10 mikrogrammaan litrassa. Nakkilassa, Ulvilassa ja Porissa se kuitenkin oli vielä 30–80 mikrogrammaa eli sallitun ylittävä. Korkein pitoisuus mitattiin Porista Kirjurinluodon uimarannalta.[13]
Perjantaina 25.7 otetuissa näytteissä koko joen nikkelipitoisuus alitti jo talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Ainoastaan Reposaaren edustalta saatu tulos oli hivenen ylitse.
Viranomaisten ja tehtaan lausunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinais-Suomen ELY-keskus kertoi ensimmäisessä tiedotteessaan 9. heinäkuuta, ettei nikkeli Kokemäenjoesta mitattuina pitoisuuksina ole akuutti myrkky, eikä se myöskään kerry kaloihin. Harjavallan suurteollisuuspuiston työterveyslääkärin mukaan nikkelistä ei ole haittaa esimerkiksi uimareille, lukuun ottamatta nikkeliallergikkoja.[5] Seuraavana päivänä ELY-keskus kuitenkin suositteli jokivedelle käyttörajoituksia, kun paljastui että nikkelin lisäksi Kokemäenjokeen oli vuotanut muitakin metalleja. Rajoitukset koskivat lähinnä löyly- ja kasteluveden käyttöä, kunnes pitoisuudet olivat jälleen palanneet tavanomaisiksi.[1] Jokivarren kunnat ilmoittivat puolestaan ilmoittivat torstaina 11. heinäkuuta, ettei mitään käyttörajoitusta ole syytä asettaa pitoisuuksien laskun johdosta.[14]
Maanantaina 14. heinäkuuta Porin kaupunki järjesti tiedotustilaisuuden, johon osallistui viranomaisia sekä Norilsk Nickelin edustajia. Kaupungin mukaan uimista ei ole syytä rajoittaa ja jokivettä voi käyttää esimerkiksi kukkien kasteluun. Paikalla ollut ELY-keskuksen asiantuntija kuitenkin kehotti ihmisiä varovaisuuteen veden käytössä. Lisäksi ELY-keskus ilmoitti tekevänsä vielä saman viikon aikana rikosilmoituksen tehtaan toiminnasta. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja puolestaan pyysi anteeksi nikkelipäästöä ja kertoi tehtaan ottavan vastuun tapauksesta sekä huolehtivansa mahdollisista korvauksista.[15]
Satakunnan käräjäoikeus hylkäsi kaikki asiasta nostetut syytteet marraskuussa 2017.[16]
Ympäristövahingot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset merkit nikkelipäästön vaikutuksesta luontoon havaittiin lauantaina 12. heinäkuuta, kun Nakkilan Arantilankoskesta sekä myöhemmin myös alempaa jokivarresta Porin Ulasoorista löydettiin suuria määriä kuolleita simpukoita. Niitä oli silminnäkijöiden mukaan jopa satoja. Lisäksi Arantilassa havaittiin tunnistamatonta öljymäistä ainetta, jonka yhteyttä nikkelipäästöön ei kuitenkaan tiedetä.[17] Vastaavanlaista ainetta tavattiin myös Kokemäenjoen suistosta Porin Metsämaalta.[18]
Sunnuntaina Porin kaupungin luonnonsuojeluvalvoja keräsi veneestä käsin simpukoita näytteeksi ja kertoi niiden kuolleita sisäosia tulleen jokea myöten alavirtaan koko ajan. Alajuoksulta oli löydetty myös kuorellisia kuolleita simpukoita. Näytteitä keräsivät myös pelastuslaitos sekä poliisi. ELY-keskuksen mukaan simpukkakuolemat liittyvät nikkelipäästöön, vaikka yhteyttä ei vielä ole pystytty osoittamaan.[19] Lisäksi ELY-keskuksen asiantuntija piti erityisen poikkeuksellisena, että joen pohjassa elävien simpukoiden sisusta oli irronnut ja jäljelle jäänyt vain kuoret. Hänen mukaansa sellaista ei ole todettu aikaisemmin.[20] Simpukat ovat erityisen herkkiä erilaisille myrkyille ja haitta-aineille, koska ne siivilöivät vedestä kaiken tarvitsemansa ravinnon.[21] Sukeltajien tekemissä tarkastuksissa havaittiin noin viikko onnettomuuden jälkeen, että päästökohdan läheisyydessä 70–80 % kaikista simpukoista oli kuollut. Alempana joella osuus oli noin 10–20 %. Kuolleiden joukossa oli myös uhanalaisiksi luokiteltuja vuollejokisimpukoita. Syyksi varmistui laboratoriotutkimuksissa nikkelimyrkytys.[22]
Sunnuntaina 13. heinäkuuta raportoitiin Pihlavanlahdelta tavatuista huonovointisista lokeista ja variksista. Ne olivat todennäköisesti ahmineet liikaa löytämiään kuolleita simpukoita, mutta nikkelimyrkytyksen oireitakaan ei voitu sulkea pois.[23] Talvivaaran kaivosalueelta löydettiin 2012 kymmenittäin kuolleita lintuja, joiden kuolinsyyksi tutkimuksissa paljastui myrkytys. Linnuissa oli suuria määriä nikkeliä, sinkkiä ja mangaania.[24]
Heinäkuun viimeisen viikonlopun aikana tapahtui toinenkin päästö, kun Boliden Harjavalta Oy:n Porin tehtaalta pääsi Kokemäenjokeen sadevesien mukana 122 kiloa kuparia.[25] Elokuun puolella havaittiin jokisuistossa ja meressä kalakuolemia, erityisesti menehtyneitä suutareita. Kuparipäästö ei tätä voine aiheuttaa, mutta nikkeli aiheuttaa kalassa nestetasapainon muutoksia, jotka johtavat hitaasti kuolemaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan nikkeli ei ole välttämättä mitattavissa myrkytystapauksissa kalasta, vaan ympäröivä vesi on kriittinen tekijä.[26]
Reaktioita tapaukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliitikkojen ja kansalaisten suhtautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristöministeri Ville Niinistö on ilmaisi olevansa erittäin huolissaan päästön vaikutuksista ja piti sitä vakavana ympäristövahinkona.[27] Hän tutustui myös tilanteeseen Nakkilan Arantilankoskella ELY-keskuksen tutkijoiden vieraana ja patisti Norisk Nickeliä oma-aloitteisiin korjaustoimiin.[28] Viestintäministeri Krista Kiuru puolestaan vaati selvitystä Norilsk Nickelin tapauksen aikaisesta tiedotuksesta ja sen oikea-aikaisuudesta.[29] Tapausta ovat kommentoivat myös muun muassa vihreiden varapuheenjohtaja Anne Bland sekä eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Bland piti osasyyllisenä ympäristöhallinnon uudistuksen hajauttamaa päätöksentekoa sekä ELY-keskusten puuttellista rahoitusta, jotka hänen mukaansa estävät tehokkaan valvonnan. Bland viittasi Harjavallan nikkelipäästön lisäksi Talvivaaran ongelmiin sekä Eurajokeen, jonne on useaan otteeseen juoksutettu käsittelemätöntä teollisuuden jätevettä.[30] Heinäluoma puolestaan arvosteli viestintäministeri Kiurun tavoin erityisesti tiedotuksen hitautta.[31]
Huoli joen tilasta levisi nopeasti myös sosiaaliseen mediaan, kun Facebookiin ja Twitteriin syntyi "Mun Kokemäenjoki on tärkeä" -nimiset yhteisöt, joista Facebook-sivu keräsi parissa päivässä yli 2 000 seuraajaa.[32] Yhteisö järjesti keskiviikkona 16. heinäkuuta kahden minuutin hiljaisen hetken kiinnittääkseen huomiota joen tilaan.[33] Nikkelipäästöllä on ollut vaikutuksia muun muassa uimarantojen kävijämääriin. Esimerkiksi Kirjurinluodon uimarannalla toimiva kioskiyrittäjä kertoi asiakas- ja uimarimäärän romahtaneen, kun tieto vuodosta levisi.[34]
Porissa järjestetyssä Suomi-areena-tapahtumassa pidettiin tilaisuus, jossa nikkelipäästöstä keskustelivat ympäristöministeri Niinistön lisäksi ELY-keskuksen, Porin kaupungin ja Norilsk Nickelin edustajat.[35]
Porissa Kokemäenjoen rantaan ilmestyi huhtikuussa 2017 simpukoiden joukkotuhoa ja nikkelipäästöä kommentoiva Sori siitä 5. - 6.7.2014 -teos.[36]
Tehtaan ja viranomaisten toimenpiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norilsk Nickel tilasi Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistykseltä seurantasuunnitelman, joka käsittää nikkelipäästön vaikutusten seurantaa. Se kattaa ainakin vedenlaadun, planktonin, pohjaeläinten, kalaston, ravuston, simpukoiden ja sedimentin seurannan.[37] ELY-keskus kehotti ihmisiä ottamaan talteen kaikki Kokemäenjoesta löytyvät kuolleet kalat ja toimittamaan ne tutkittaviksi. Erityisesti yleisöltä toivottiinn näytteitä lohista, taimenista sekä pohjassa viihtyvistä särkikaloista.[38]
Suomen ympäristökeskus SYKE ilmoitti tiistaina 15. heinäkuuta 2014 aloittavansa selvityksen nikkelipäästön vaikutuksista joen ja jokisuiston merialueen ympäristöön. Ympäristökeskuksen mukaan Pihlavanlahdesta nikkelipitoinen vesi virtaa nopeasti Porin edustan Natura-alueelle.[39] SYKE kehotti lisäksi paikallisia asukkaita Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rannoilla varovaisuuteen veden, kalojen ja rapujen käytössä, kunnes saatavilla on tarkempaa tietoa joen ekosysteemin tilasta. Tietoa nikkelin vaikutuksista on vähän, koska Suomessa ei ole aikaisemmin tapahtunut vastaavankokoista raskasmetallipäästöä jokivesistöön.[40] Samana päivänä ELY-keskuksen sukeltajat aloittivat maa-aineksen ja simpukkanäytteiden oton Kokemäenjoen pohjasta eri paikoista.[41] Vuorokautta myöhemmin myös Porin kaupunki antoi varoituksen, että Kokemäenjoesta pyydetyn kalan käyttöä ruokakalana pitäisi välttää.[42]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kokemäenjokeen lorahti myös kobolttia, kuparia, lyijyä ja kadmiumia 11.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ a b Kokemäenjoen nikkelipäästö Suomen suurin - isompi kuin Talvivaarassa 9.7.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ a b NNH (Norilsk Nickel Harjavalta) lyhyesti (Arkistoitu – Internet Archive) Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Rikkihappotehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma Boliden. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ a b c d Nikkelipäästö Kokemäenjokeen Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalta 9.7.2014. Elinkeino- ympäristö- ja liikennekeskus. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Hammarberg, Ville: "Nikkelivuodon karu totuus lukuina", Satakunnan Kansa, 17.7.2014, s.8. Viitattu 17.7.2014.
- ↑ Nikkelivuodossa mukana inhimillinen tekijä 14.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Harjavallassa suuri nikkelipäästö jokeen 8.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Norilsk Nickelin tehtaalta pääsi yli 60 tonnia nikkeliä Kokemäenjokeen 8.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Harjavallan voimalaitos lisäsi juoksutusta nikkelipäästön jälkeen 14.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Kokemäenjoen nikkelipitoisuus karkasi pilviin – ympäristöriski 8.7.2014. MTV3. Arkistoitu 17.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Kokemäenjoen nikkelipitoisuudet laskussa 11.7.2014. Turun Sanomat. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Nikkelipitoisuudet edelleen laskussa Kokemäenjoessa 14.7.2014. Sydän-Satakunta. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Ei käyttörajoituksia Kokemäenjokeen – nikkelipitoisuudet putoamassa 10.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Norilsk Nickel: Otamme vastuun nikkelivuodosta ja hoidamme korvaukset 14.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Antti Laakso: Käräjäoikeus hylkäsi Kokemäenjokea saastuttaneen suuren nikkelivuodon syytteet YLE Uutiset. 10.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ Paikallismediat: Kokemäenjoesta löytyi runsaasti kuolleita simpukoita 12.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Katso kuvat suistosta Enäjärveltä: Talvivaara takapihalla? Käyttäisitkö tätä vettä? 13.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Näytteenottaja Kokemäenjoen simpukoista: "Koko ajan jokea alas virtaa uusia kuolleita" 13.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Kokemäenjoen kuolleista simpukoista jäi vain kuoret - Ely-keskus tekee tutkintapyynnön poliisille 14.7.2014. Iltalehti. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Tutkija: yhteys nikkeliin todennäköinen – katso kuvat kuolleista simpukoista! 12.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Kokemäenjoen simpukat kuolivat nikkelimyrkytykseen 16.7.2014. MTV3. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
- ↑ Kuolleita simpukoita jo Pihlavanlahdella – lokit ahmivat itsensä huonovointisiksi 13.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Talvivaaran linnut kuolivat myrkytykseen 22.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Boliden Harjavalta Oy:n Porin tehtaalta kuparipäästö Kokemäenjokeen (Varsinais-Suomen ELY-keskus) 6.8.2014. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2014.
- ↑ Kokemäenjoen suistolalueen kalakuolemien syt selvittelyssä 11.8.2014. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 12.8.2014.
- ↑ Niinistö SK:lle: Nikkelipäästön vastuukysymykset selvitettävä 13.7.2012. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Niinistö: Norilsk Nickelin ryhdyttävä korjaamaan tilannetta 15.7.2012. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Kiuru Harjavallan nikkelivuodosta: "Tehtaan tiedotus on selvitettävä" 15.7.2012. Iltalehti. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Vihreiden varapuheenjohtaja: Harjavallan nikkelipäästö seuraus ympäristön alistamisesta teollisuudelle 14.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Heinäluoma järkyttyi tiedonkulun hitaudesta - Harjavallan nikkelipäästöstä paljon opittavaa 15.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Kansalaiskiukku kuohahti nikkelivuodon vanavedessä 15.7.2012. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Hiljainen hetki Kokemäenjoen puolesta 15.7.2014. Länsi-Suomi. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Yrittäjä: Uimarit ja asiakkaat kaikkoavat Kirjurinluodosta 14.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 16.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Joenvarren asukkaat osallistuivat sankoin joukoin nikkelikeskusteluun 16.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
- ↑ Vallin, Harri: Salaperäinen simpukkateos on taideopiskelijan salaa Poriin sijoittama lopputyö: ”Ettei vastaavaa koskaan tapahtuisi” Satakunnan Kansa. 18.4.2017. Alma Media. Arkistoitu 17.8.2017. Viitattu 17.5.2017.
- ↑ Ely-keskus arvioi nikkelivuodon seurantasuunnitelman 14.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Harjavallan nikkelipäästö: Kuolleet kalat otettava talteen 14.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Suomen historian suurin nikkelivuoto koskaan – SYKE: Myrkkyvesi virtaa luonnonsuojelualueelle 15.7.2014. Uusi Suomi. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Suomen ympäristökeskus: Kehotamme paikallisia varovaisuuteen veden ja kalojen käytössä 15.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Sukeltaja työssään Harjavallan padolla – katso video 15.7.2014. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Vältä Kokemäenjoen kalan syömistä! 16.7.2014. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.7.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]