Tori Amos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tori Amos
Tori Amos 2 pianos.jpg
Syntynyt 22. elokuuta 1963 (ikä 48)
Kotipaikka Yhdysvaltain lippu Newton, Pohjois-Carolina
Aktiivisena 1988
Tyylilajit alternative rock, piano rock, pop, experimental, electronica, klassinen
Ammatit laulaja, pianisti, lauluntekijä, tuottaja
Soittimet laulu, piano, koskettimet, cembalo, klavikordi, Hammond-urut
Levy-yhtiöt Atlantic Records (19882001)
Epic Records (20022008)
Rhino Records (2006)
Universal Republic (2009– )
Deutsche Grammophon (2011)
MusicBrainz

Tori Amos (oikealta nimeltään Myra Ellen Amos, s. 22. elokuuta 1963 Newton, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen laulaja, pianisti ja lauluntekijä, joka on tunnettu pianovetoisesta pop- ja rock-aineksia yhdistelevästä musiikistaan ja erityisesti voimakkaista, muun muassa ihmissuhteita, uskontoa, seksiä ja henkilökohtaisia tragedioita käsittelevistä sanoituksistaan. Hänen menestyneimpiä kappaleitaan ovat ”Cornflake Girl”, ”Pretty Good Year”, ”Professional Widow”, ”Crucify”, ”Spark” ja ”A Sorta Fairytale”. Hänet tunnetaan myös alter egoistaan, joiden rooliin hän eläytyy muun muassa esiintyessään.

Tori Amosin pääsoitin on Bösendorfer-piano, mutta hän soittaa myös koskettimia, cembaloa, klavikordia ja Hammond-sähköurkuja. Konserteissa Amosilla on omaperäinen tapa soittaa joissakin kappaleissa toisella kädellä pianoa ja toisella sähköurkuja tai cembaloa. Hänen säestäjinään live-esiintymisissä ovat useimmiten rumpali Matt Chamberlain ja basisti Jon Evans. Tori Amosin musiikissa on vaikutteita muun muassa Kate Bushin, Joni Mitchellin, Leonard Cohenin ja Led Zeppelinin musiikista sekä klassisesta pianomusiikista. Amos on esiintynyt Suomessa vuonna 2007 Provinssirockissa ja vuonna 2010 Pori Jazzeilla. 28. syyskuuta 2011 hän aloittaa uuden Night of Hunters Tour -kiertueen Helsingin jäähallista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nuoruus

Tori Amos on vanhempiensa kolmas lapsi. Hänen isänsä Edison Amos toimii metodistikirkon pastorina ja hänen äitinsä Mary Ellen oli kotiäiti Torin ollessa lapsi. Mary Ellen on osittain cherokee-intiaani.[1]

Amos aloitti pianon soittamisen kaksivuotiaana. Hänet todettiin musikaalisesti hyvin lahjakkaaksi ja viisivuotiaana hänet hyväksyttiin arvostettuun musiikkikouluun Peabody Conservatoryyn.[2] 11-vuotiaana hänet erotettiin koulusta, koska hän halusi soittaa korvakuulolta nuottien sijaan eikä soittanut mitä hänen toivottiin soittavan. Amos jatkoi kuitenkin soittamista ja alkoi esiintyä ravintoloissa ja klubeilla 14-vuotiaana.[1] 17-vuotiaana hän voitti veljensä kanssa Baltimoren kaupungin järjestämän kilpailun kaupungin tunnuslaulusta ja Amosin ensimmäinen single Baltimore/Walking With You julkaistiin. Tuolloin hän käytti vielä oikeaa nimeään Ellen Amos. Myöhemmin hän vaihtoi taiteilijanimekseen Torin.

[muokkaa] Ura

Amos esiintymässä ”Dew Drop Inn” -kiertueella vuonna 1996.

1980-luvulla Amos kuului yhtyeeseen Y Kant Tori Read. Yhtye julkaisi vuonna 1988 popalbumin Y Kant Tori Read, joka kuitenkin floppasi.[3] Yhtyeen hajottua Amos ryhtyi sooloartistiksi laulajana ja pianistina. Hänen ensimmäinen soololevynsä Little Earthquakes (1992) sai hyvät arvostelut ja menestyi. Little Earthquakesin sanoitukset ovat henkilökohtaisia ja käsittelevät muun muassa ihmissuhteita sekä Amosin 1980-luvulla kokemaa raiskausta (esimerkiksi ”Me and A Gun”) ja selviytymistä sen aiheuttamista traumoista.[3]

Seuraava levy Under the Pink on yksi Amosin kaupallisesti menestyneimmistä, ja se sisältää hitit ”Cornflake Girl” ja ”Pretty Good Year”. Seuraavalla 1996 ilmestyneellä albumilla Boys for Pele Amos soittaa pianon lisäksi cembaloa ja klavikordia. Levy käsittelee henkistä uudistumista, ihmissuhteita ja eroamista ja viittaa mytologioihin. Albumin nimi tulee havaijilaisesta tulijumalattaresta Pelestä.[2] Levyn tunnetuin kappale on ”Professional Widow”. Armand van Helden teki laulusta tekno-remixin, josta tuli hitti.

1998 ilmestyneellä albumilla From the Choirgirl Hotel Amosilla on taustanaan rockyhtye. Monet kappaleista ovat synkkiä ja käsittelevät muun muassa Amosin kokemuksia keskenmenoista (esimerkiksi ”Spark”). Amos sai 1990-luvulla kolme keskenmenoa, jotka aiheuttivat surua, ahdistusta ja masennusta.[2] Albumilta julkaistiin kolme singleä, ”Spark”, ”Jackie’s Strength” ja ”Raspberry Swirl”.

Seuraava levy, To Venus and Back, on tupla-CD, jonka toisella levyllä on uusia kappaleita ja toisella live-konsertti. 2001 ilmestynyt Strange Little Girls on coverlevy, jonka kaikki kappaleet ovat coverversioita miesten esittämistä lauluista. Amos sanoi halunneensa tuoda naisnäkökulmaa miesten lauluihin.[4] Levyllä on coverversiot muun muassa kappaleista ”Enjoy the Silence” (Depeche Mode), ”Strange Little Girl” (The Stranglers), ”’97 Bonnie & Clyde” (Eminem) ja ”Raining Blood” (Slayer).

2002 ilmestynyt Scarlet's Walk poikkeaa suuresti Amosin aiemmista levyistä. Scarlet's Walkin laulut ovat rauhallisia ja kertovat yhtenäisen tarinan Scarlet-nimisen naisen elämästä ja matkasta halki Yhdysvaltojen. Levyn tunnetuin kappale on balladi ”A Sorta Fairytale”. Vuonna 2005 ilmestynyt The Beekeeper jatkaa rauhallisella linjalla eikä Amosin elämän tragedioita enää käsitellä. Levyllä Amos soittaa pianon lisäksi Hammond-urkuja.

Syyskuussa 2006 Amos julkaisi viiden CD:n kokoelmaboxin A Piano: The Collection. Kokoelman levyt sisältävät kappaleita Torin kaikilta sooloalbumeilta sekä harvinaisia kappaleita kuten singlejen B-puolia ja remixejä. Mukana on myös seitsemän aiemmin julkaisematonta kappaletta.[4]

Amos esiintymässä Israelissa vuonna 2007.

Amosilta ilmestyi albumi American Doll Posse 2. toukokuuta 2007. American Doll Posse on konseptialbumi, jossa Amos esiintyy viiden eri naisen roolissa.[4] Kappaleet kertovat naisten elämästä ja mielipiteistä. American Doll Posse -kiertueella Tori Amos saapui ensimmäistä kertaa Suomeen, esiintyen 15. kesäkuuta Seinäjoen Provinssirockissa. Amosin uusin albumi Abnormally Attracted to Sin julkaistiin 19. toukokuuta 2009.[4]

10. marraskuuta 2009 Amos julkaisi joulualbumin Midwinter Graces. Albumi sisältää coverversioita perinteisistä joululauluista ja muutamia Amosin omia kappaleita.[5] Amos julkaisi rajoitetun painoksen livealbumin From Russia With Love ja DVD:n Live from the Artists Den: Tori Amos vuonna 2010.[6][7]

Amosin uusin albumi Night of Hunters julkaistiin syyskuussa 2011. Night of Hunters -albumi on kokonaan akustinen ja sillä vaikutteita klassisesta musiikista.[8] Amos aloitti albumin julkaisun yhteydessä konserttikiertueen Night of Hunters Tour, jolla hän esiintyy akustisesti Apollon Musagète -jousikvartetin kanssa.[9]

Albumiensa lisäksi Amos on julkaissut kymmeniä kappaleita singlejen B-puolina ja elokuvien soundtrackeillä. Hänen musiikkiaan kuullaan muun muassa elokuvissa Loistava tulevaisuus ja Mona Lisa Smile. Hän esiintyi myös itse pienessä laulajan roolissa Mona Lisa Smile -elokuvassa. [10]

Amos on tehnyt coverversioita useiden muiden artistien, muun muassa Leonard Cohenin, Madonnan, Rolling Stonesin, Led Zeppelinin ja Joni Mitchellin, kappaleista. Yksi Amosin tunnetuimmista covereista on hänen pianolla säestetty versionsa Nirvanan kuuluisasta ”Smells Like Teen Spirit” -kappaleesta. Cover löytyy Amosin EP:ltä Crucify (1992).

Amos on yksi raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreja Yhdysvalloissa auttavan RAINN-organisaation (Rape, Abuse and Incest National Network) perustajista.[11] Hän tukee järjestöä edelleen. Amos on kirjoittanut elämästään ja urastaan kirjan Piece By Piece yhdessä toimittaja Ann Powersin kanssa.

[muokkaa] Perhe ja yksityiselämä

Amos seurusteli 1990-luvun alkupuolella tuottaja Eric Rossen kanssa. Rosse toimi yhtenä tuottajana Amosin kahdella ensimmäisellä albumilla. He kuitenkin erosivat, ja Amos kirjoitti erosta useita kappaleita, jotka päätyivät hänen kolmannelle levylleen Boys for Pele.[2]

Tämän jälkeen Amos alkoi seurustella englantilaisen miksaajan Mark Hawleyn kanssa.[2] Hänet vihittiin Hawleyn kanssa helmikuussa 1998. Syyskuussa 2000 pariskunnalle syntyi tytär Natashya Lorien. Ennen Natashyan syntymää Amos joutui kokemaan kolme kertaa keskenmenon.[2] Amos asuu nykyään miehensä ja tyttärensä kanssa Cornwallissa Isossa-Britanniassa.[2]

Yksi Amosin läheisistä ystävistä on kirjailija Neil Gaiman. Hänet mainitaan useissa Amosin sanoituksissa, muun muassa kappaleissa ”Tear In Your Hand”, ”Space Dog”, ”Horses” ja ”Carbon”.

[muokkaa] Diskografia

Pääartikkeli: Tori Amosin diskografia
Amos jakamassa nimikirjoituksia Comic Book Tattoo -sarjakuvakirjaan vuoden 2008 Comic-Conissa.
Amos esiintymässä New Yorkin Madison Square Gardenissa lokakuussa 2007.

[muokkaa] Albumit

[muokkaa] Live-albumit

[muokkaa] Palkintoehdokkuudet

 
  • MTV Video Music Awards
    • Paras naisartistin video (Silent All These Years, 1992)
    • Paras kuvaus musiikkivideossa (Silent All These Years, 1992)
    • Paras uusi artisti (Silent All These Years, 1992)
    • Paras läpimurtovideo (Silent All These Years, 1992)
  • Brit Awards
    • Paras kansainvälinen uusi artisti (1993)
    • Paras kansainvälinen naisartisti (1995)

[12] [13] [14]

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Kalen Rogers: Tori Amos - All These Years - The Authorized Biography (ISBN 978-0825614484) (Omnibus Press, 1994)
  • Jemma Wheeler: Tori Amos - Pink Earthquakes (ISBN 978-1886894280) (Music Book Services Corporation, 1995)
  • Kalen Rogers: Tori Amos - Images and Insights (ISBN 978-0825615672) (Omnibus Press, 1996)
  • Paul Campbell: Tori Amos - Collectibles (ISBN 978-0825615788) (Omnibus Press, 1997) (tietoa Amosin julkaisuista)
  • Susan Wilson: Tori Amos - Cornflake Girl (ISBN 978-1873884560) (Music Book Services, 1999)
  • Tori Amos & Ann Powers: Tori Amos - Piece by Piece (ISBN 978-0767916769) (Broadway, 2005)
  • Rantz A. Hoseley & Tori Amos: Comic Book Tattoo (ISBN 978-1582409641) (Image Comics, 2008) (osittain Amosin sanoituksiin perustuva sarjakuvakirja)

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tori Amos.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä