Toimittajaliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1959 perustettua yhdistystä. MV-lehden lähipiirin vuonna 2016 perustamasta samannimisestä yhdistyksestä on eri artikkeli.
Toimittajaliitto
Perustettu 1959
Lakkautettu 1980-luku
Kattojärjestö Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (1959–1973)
Suomen kommunistinen puolue (Taistolaiset) (1973–)

Toimittajaliitto oli suomalainen vasemmistolainen toimittajayhdistys. Järjestö perustettiin vuonna 1959 Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton lehden Päivän Sanomien ammattiyhdistysjaostoksi. 1970-luvun alussa Toimittajaliitto siirtyi Suomen kommunistisen puolueen taistolaisen opposition kannattajien käsiin, kun TPSL yhdistyi takaisin Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen. Jäseniä oli noin 300. Yhdistys toimi 1980-luvulle asti.[1][2]

Yleisradion MOT-ohjelman toimittaja Jouni Tervo toi yhdistyksen jäsenten nimilistan esille vuonna 2000. Suomen Journalistiliitto väitti nimilistan julkistamista laittomaksi, ja valitusten vuoksi lista poistettiin ohjelman verkkosivuilta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio käsitteli asian ja totesi vapauttavassa ratkaisussaan, ettei nimilistan julkaisemiselle ollut laillista estettä, koska se oli osa yhteiskunnallisesti tärkeää journalistista kokonaisuutta.[3]

Toimittajaliitto oli neuvostojohtoisen International Organisation of Journalists (IOJ) -järjestön politiikan tukija. Liitto oli yksi Neuvostoliitosta saatujen propaganda-avustusten (arviolta 150 miljoonaa markkaa) edunsaajista. Suoran tuen lisäksi apu muodostui kirjapainotilauksista, opintostipendeistä ja matka-apurahoista.[1]

Johan Bäckman ja MV-lehden lähipiiri on vuonna 2016 perustanut harhaanjohtavaa nimeä Toimittajaliitto verkossa käyttävän yhdistyksen Suomen vapaa sana riippumaton toimittajayhdistys, jolla ei kuitenkaan ole yhteyttä alan suomalaisiin järjestöihin.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouni Tervo: ”Toimittajaliitto, taistolaisten käsikassara”, Entäs kun tulee se yhdestoista? Suomettumisen uusi historia, s. 264–272. toim. Johan Bäckman. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25654-4. Artikkelin verkkoversio (viitattu 18.4.2009).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tervo, Jouni: Mustan laatikon salaisuus – miten Neuvostoliitto vaikutti toimittajiin? Elävä arkisto. 2.1.2009 2.01.2009. Päivitetty 18.12.2019. Yle. Viitattu 27.10.2014.
    Mustan laatikon salaisuus, Käsikirjoitus (Archive.org) (Ohjelman käsikirjoitus)
  2. Tarkka, Jukka: Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990, s. 261. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7.
  3. Martti Valkonen: Luku 2: Tieto on valtaa - siis kaikkien saatavilla (Teoksessa: Sananvapaus kauppatavarana, Suomalainen matkaopas, 2003 Isbn 952-9715-20-X) journalismi.info. Arkistoitu 23.2.2011. Viitattu 22.12.2019.
  4. Valemedia MV-lehden puuhamiesten ”toimittajayhdistykselle” välitön porttikielto Twitteriin Talouselämä. 18.12.2019. Viitattu 22.12.2019.
  5. Laura Halminen: Valemedia MV-lehden puuhamiehet perustivat ”Toimittajaliiton” Helsingin Sanomat. 21.12.2019. Viitattu 22.12.2019.