Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona (eli SPKRP) oli sosialistien Ruotsissa 1918 perustama aseellinen, vapaaehtoisista muodostettu joukko-osasto[1], jonka tarkoituksena oli valmistella hyökkäystä Ruotsista Pohjois-Suomen alueelle. Pataljoonalla oli oma ohjesääntö ja myös erillinen sotilaallinen päiväkäsky, jossa määriteltiin joukko-osaston tavoitteet.[2]

Pataljoonan esikuntaan kuului seuraavia, salanimiä käyttäneitä, mutta myöhemmin tunnistettuja henkilöitä: komentaja Mäntymäki (Jussi Railo), suomalainen apulainen Heino (Mauno Heimo), ruotsalainen apulainen Fredriksson (Henrik Johan Paulin), adjutantti Korpela (Yrjö Karppanen), taloudenhoitaja Vinter (Herman Hurmevaara), apulaistaloudenhoitaja Bohlin (nimeä ei tiedetä), instruktöri eli sotilasohjaaja Kivi (jääkäri Heikki Feodor Repo) ja terveysasiamies Feld (nimeä ei tiedetä).[3]

Osastoon kuuluvia harjoitteli Luulajassa, Malmivaarassa, Jällivaarassa ja Kiirunassa sekä Seittenkarissa.[4] Pataljoonan komentajana toimi 1919–1920 Jussi Railo.[5] Sen toiminta hiipui vuoteen 1921 mennessä, kun Ruotsin valtiollinen poliisi oli paljastanut organisaation ja sen hyökkäyksen valmistelun.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aatsinki Ulla: Tukkiliikkeestä kommunismiin: Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918. Tampere: University of Tampere, 2008. ISBN 9514475747, 9789514475740. (suomeksi)
  • Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari: Suomalaiset Ruotsissa, s. 104. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2000. ISBN 951-9266-71-2. (suomeksi)
  • Lackman, Matti: ”Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona (SPKRP)”, Kommunistien salainen toiminta Tornionlaaksossa 1918-1939, s. 17-36. Oulu: Pohjoinen, 1994. ISBN 951-749-146-8.
  • Tigerstedt, Örnulf: Vastavakoilu iskee. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1943.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aatsinki Ulla: Tukkiliikkeestä kommunismiin: Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918, s. 249. Tampere: University of Tampere, 2008. ISBN 9514475747, 9789514475740.
  2. Tigerstedt: Vastavakoilu iskee, s. 21
  3. Lackman 1994, 27
  4. Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari: Suomalaiset Ruotsissa, s. 104. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2000. ISBN 951-9266-71-2. (suomeksi), Suomalaiset Ruotsissa, s. 104, esittää harjoituspaikkana myös Seiskarin, pitää kuitenkin olla Seittenkari, ks. Lackman 1994, 31-32
  5. Lackman 1994, 24-25
  6. Tigerstedt: Vastavakoilu iskee, s. 24
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.