Tämä on hyvä artikkeli.

Madeira

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. tammikuuta 2011 kello 20.37 käyttäjän Soppakanuuna (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee saariryhmää. Muita merkityksiä ovat madeiraviini sekä Madeira-joki Etelä-Amerikassa.
Região Autónoma da Madeira
lippu vaakuna

Valtiomuoto itsehallinnollinen alue
Presidentti Alberto João Jardim
Pääkaupunki Funchal
32°39′N, 16°54′W
Muita kaupunkeja Câmara de Lobos (34 614 as.), Machico (21 747 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 801 (sijalla –)
– josta sisävesiä –
Väkiluku (2009) 247 399[1] (sijalla –)
– väestötiheys 308,5
– väestönkasvu ? (?)
Viralliset kielet portugali
Valuutta euro (EUR)
BKT (2007)
– yhteensä 4 822 M€ (5 905 milj. PPS)[2]  (sijalla –)
– per asukas 24 000 PPS[2]
HDI (2002) 0,8971 (sijalla 26)
Aikavyöhyke ±0
– kesäaika +1
Itsenäisyys
 – itsehallinto
25. huhtikuuta 1976
Lyhenne PT1
– ajoneuvot: P1
– lentokoneet: CS1
Kansainvälinen
suuntanumero		 +351-291
Tunnuslause Das ilhas as mais belas e livres (Kaikista saarista kaunein ja vapain)
Kansallislaulu ”Hino da Região Autónoma da Madeira”

1sama kuin Portugalilla

Madeira (port. Arquipélago da Madeira) on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Se koostuu seitsemästä tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ja ainoat asutetut ovat Madeira (741 km²) ja Porto Santo (42,5 km²). Pääsaaresta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat kolme saarta käsittävät Desertassaaret (Ilhas Desertas, 14,2 km²), ja hallinnollisesti Madeiraan kuuluvat vielä 280 kilometrin päässä kaakossa lähempänä Kanariansaaria sijaitsevat kaksi saarta käsittävät Selvagenssaaret (Ilhas Selvagens, 2,73 km²). Lisäksi saariryhmään kuuluu useita pieniä luotoja.

Madeirasta puhuttaessa voidaan viitata yhtä lailla koko hallinnolliseen alueeseen, maantieteelliseen saariryhmään (johon eivät kuulu Selvagenssaaret) tai pelkästään Madeiran saareen. Kuten muuallakin Portugalissa, saarilla puhutaan portugalia, pääuskonto on katolilaisuus ja rahayksikkönä toimii euro. Portugalin liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1986 Madeira on saanut huomattavaa taloudellista tukea paremman infrastruktuurin rakentamiseen.

Historia

Löytäminen

Madeira esiintyi ensimmäisen kerran Genovassa vuonna 1351 painetussa kartassa nimellä Isola di Lolegname, joka tarkoittaa suomeksi "puusaarta". Kartalla näkyvät myös Porto Santo sekä Desertassaaret.[3][4]

Madeiran saariryhmän virallinen kirjoitettu historia alkaa kuitenkin vasta vuonna 1418, jolloin prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa purjehtinut kapteeni João Gonçalves Zarco, joka oli eräiden lähteiden mukaan matkalla Guineaan, ajautui myrskyssä pois reitiltä päätyen Porto Santon saarelle. Hän nimesi saaren Porto Santoksi, joka tarkoittaa "pyhää satamaa". Samana vuonna Zarco teki sinne myös toisen matkan, jolla olivat mukana Tristão Vaz Teixeira sekä italialainen aatelismies Bartolomeu Perestrello. Vuoden 1419 tienoilla he saapuivat Madeiralle, joka oli siihen aikaan täysin asumaton. Alue jaettiin myöhemmin siten, että Zarcosta ja Teixeirasta tuli Madeiran saaren kuvernöörejä, ja Perestrello sai Porto Santon.[4][5]

Asuttaminen ja 1400-luku

Madeiran asuttaminen alkoi 1420-luvun alkupuolella. Uudisasukkaat rupesivat viljelemään pääasiassa Italiasta tuotua sokeriruokoa sekä Kreetalta hankittuja viinirypäleitä. Saaren kasteluongelmat ratkaistiin pääasiassa afrikkalaisten orjien rakentamilla levadoilla, jotka kuljettivat vettä sateisesta pohjoisosasta saaren kuivaan eteläosaan. Madeiran taloudellinen merkitys Portugalille kasvoi arvokkaan sokerikaupan myötä suureksi.[4][5] Madeiralla oli 1400-luvun lopulla yli 80 sokeritehdasta, jotka tuottivat noin 1 200 tonnia sokeria vuodessa.[4]

Madeira oli tärkeä välietappi, jossa purjelaivat pysähtyivät täydentämään ruoka- ja vesivarastojaan ennen Atlantin ylitystä. Kristoffer Kolumbus purjehti 1470-luvun lopulla Funchalin satamaan aikomuksenaan ostaa sokeria Portugaliin. Joidenkin tietojen mukaan hän meni siellä naimisiin Porto Santon kuvernöörin tyttären Felipa Perestrello e Monizin kanssa ja sai tämän kanssa pojan.[3][5]

Myöhemmät vuosisadat

Kuningas Emanuel I antoi Funchalille kaupunkioikeudet vuonna 1508, ja hänen pyynnöstään paavi Leo X myönsi saarelle oman piispanistuimen.[4]

Madeira kärsi pahimman merirosvohyökkäyksen vuonna 1566, kun noin 1 300 hengen merirosvojoukko hyökkäsi Funchaliin ranskalaisen merirosvon Bertrand de Montluchin johdolla. Madeiran kuvernööri sekä lähes 300 muuta madeiralaista menetti henkensä ja koko saari ehdittiin ryöstää ennen avun saapumista. Myös Montluc itse menehtyi hyökkäyksessä. Madeira menetti 1500-luvulla myös valta-asemansa sokeriruo'on tuottajana Brasilialle, jossa sitä voitiin tuottaa halvemmalla. Sokeriruoko oli myös kuluttanut Madeiran maaperää paljon, jonka seurauksena useilla viljelmillä alettiin viljellä vähemmän vaativaa viiniköynnöstä. Madeira sai kuitenkin vielä 1500-luvun lopulla sokerista lähes seitsemän kertaa enemmän tuloja kuin viinistä. Madeira oli vuodesta 1580 vuoteen 1640 Espanjan territorio, kun kuningas Filip II julistautui Portugalin kuninkaaksi.[4][5]

Madeira oli vähällä joutua 1600-luvulla myötäjäislahjaksi Englannille, kun Kaarle II meni vuonna 1662 Portugalin Katariina Braganzalaisen kanssa naimisiin. Morsiamen myötäjäisiin kerrotaan liittyneen salainen sopimus, jonka mukaan Portugali olisi antanut Englannille lisäksi vielä Madeiran, mikäli Kaarle ei olisi ollut tyytyväinen myötäjäisiinsä.[4] Erään version mukaan Madeira säilyi Portugalin hallussa, koska sopimuksen laatinut madeiralainen kirjuri jätti saaren tarkoituksellisesti pois sopimuspaperista.[5] Madeiran väkiluku jatkoi kasvuaan 1700-luvulla, ja vuonna 1748 asukkaita oli jo 75 000.[4]

Britit miehittivät saaren kahdesti 1800-luvun alussa Napoleonin sotien aikana. Ensimmäinen miehitys kesti vuodesta 1801 vuoteen 1802. Britit miehittivät saaren uudestaan vuonna 1807 jääden sinne vuoteen 1814 asti, jonka jälkeen monet sotilaista jäivät asumaan saarelle pysyvästi. Vuonna 1803 Madeiralle nousi suuri tulva, joka aiheutti suurta hävitystä varsinkin Funchalissa kun yli kolmen metrin korkuiset vesimassat syöksyivät kaupunkiin. Tulvavesi tuhosi siltoja ja taloja, ja ainakin 600 ihmistä kuoli. Vuonna 1852 home tuhosi saaren viiniköynnökset, jonka seurauksena arviolta 90 % sadosta menetettiin. Yhdysvalloista vahingossa tuotu viinikirva saastutti ja tuhosi loput viiniköynnökset vuonna 1873. 1850-luvulla riehunut kolera tappoi arviolta 7 000 ihmistä.[3][5]

1900-luku

Muistomerkki toisen maailmansodan aikana Gibraltarilta evakuoiduille siviilihenkilöille
Tulvavesiä satamassa

Portugali liittyi ensimmäisessä maailmansodassa ympärysvaltojen puolelle, jonka seurauksena saksalainen U-vene teki vuonna 1916 yllätyshyökkäyksen Funchaliin upottaen satamassa kolme ranskalaista alusta. Vuonna 1917 saksalaiset sukellusalukset pommittivat Funchalia uudelleen tuhoten kaupungissa rakennuksia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen taloudellinen tilanne Madeiralla oli huono, ja lisäksi kaksi pankkia meni konkurssiin vieden madeiralaisten säästöt. Toisessa maailmansodassa Portugali julistautui puolueettomaksi, joten Madeira säästyi sotatoimilta. Iso-Britannia evakuoi sodan aikana Gibraltarin siirtokunnastaan noin 2 000 siviilihenkilöä Madeiralle.[4]

Portugalissa vuonna 1974 tapahtunut neilikkavallankumous kaatoi maata hallinneen oikeistolaisen sotilasjuntan, minkä seurauksena maassa järjestettiin vapaat vaalit vuonna 1976. Samana vuonna Portugali sai uuden perustuslain, jossa Madeira määriteltiin autonomiseksi alueeksi, jolla on oikeus määrätä omat veronsa ja edustajansa Portugalin parlamenttiin. Vuonna 1986 Madeira liittyi Euroopan unioniin Portugalin mukana.[4][5]

2000-luku

Madeiralla koettelivat 20. helmikuuta 2010 valtavat rankkasateet, jolloin yhdessä päivässä satoi yhtä paljon kuin tavallisesti koko kuukauden aikana. Rankkasateet synnyttivät pahoja tulvia ja mutavyöryjä varsinkin saaren eteläosassa. Pahimmat tuhot keskittyivät pääkaupunki Funchaliin. 42 ihmistä sai surmansa, noin 120 ihmistä loukkaantui ja yli 200 ihmistä menetti kotinsa myrskyn seurauksena. Kyseessä oli pahin myrsky vuoden 1993 jälkeen, jolloin kahdeksan ihmistä kuoli.[6][7]

Hallinto

Madeira on Portugalin autonominen osa. Madeiralaisilla on Portugalin passi ja valtionverot maksetaan Portugalille. Autonomian itsenäisyys on vaidellut vuosien varrella, ja sen laajuudesta päättää Portugalin parlamentti. Aluehallitus ja kunnanvaltuustot valitaan neljän vuoden välien. Aluehallituksen puheenjohtajana on toiminut pitään värikäs madeiralaispoliitikko Alberto João Jardim.[8] Aluehallituksen alaisina toimii seitsemän sihteeristöä, jotka hoitavat ympäristö- ja maatalaousasioita, sosiaaliasioita, koulutusta ja kulttuuria, infrastruktuuria ja yleisiä töitä, suunnittelua ja rahoitusta, henkilöstöasioita sekä matkailua.[9]

Maantiede

Topografinen kartta Madeirasta, Porto Santosta ja Desertassaarista

Madeiran saaryhmä sijaitsee noin 580 kilometrin päässä Pohjois-Afrikan rannikosta ja 1 000 kilometriä Portugalin pääkaupungista Lissabonista lounaaseen. Kanariansaaret sijaitsevat noin 445 kilometriä etelään. Pääsaaren Madeiran lisäksi saariryhmään kuuluu toinen asuttu saari Porto Santo, sekä asumattomat Desertassaaret sekä 280 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsevat Selvagenssaaret. Saarten yhteispinta-ala on noin 801 neliökilometriä ja asukasluku 247 000 vuonna 2010. Väestö on keskittynyt lähinnä Madeiran saarelle. Porto Santossa asuu noin 4 000 henkeä. Saariryhmä syntyi vulkaanisen toiminnan seurauksena noin 5-25 miljoonaa vuotta sitten.[10]

Hallinnollinen jako

Madeira jakaantuu yhteentoista kuntaan. Desertasssaaret kuuluvat hallinnollisesti Santa Cruzin kuntaan ja Selvagenssaaret Funchalin kuntaan.

Kunnat Väkiluku
(2010)[11] 		Pinta-ala
(km²)[11] 		Kuntakeskus
Funchal 98 583 76,0 Funchal
Santa Cruz 37 121 82,0 Santa Cruz
Câmara de Lobos 36 119 52,0 Câmara de Lobos
Machico 21 032 68,0 Machico
Ribeira Brava 12 600 65,0 Ribeira Brava
Calheta 11 907 112,0 Calheta
Santana 8 277 96,0 Santana
Ponta do Sol 8 359 46,0 Ponta do Sol
São Vicente 6 117 79,0 São Vicente
Porto Santo 4 401 42,0 Vila Baleira
Porto Moniz 2 645 83,0 Porto Moniz
Yhteensä 247 161 801

Madeiran saari

Madeiran sisämaata Curral das Freirasin ympärillä
Pico das Torres

Pääsaari Madeira kohoaa noin 6 kilometriä Atlantin valtameren pohjasta keskimäärin 800 metriä merenpinnan yläpuolelle.[12] Saari on 57 kilometriä ja 22 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on yhteensä noin 741 neliökilometriä.[10] Korkeuserot Madeiran saarella ovat suuria, ja korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen.[13] Toiseksi korkein vuori on Pico das Torres (1 851 m) ja kolmanneksi korkein Pico do Areeiro (1 818 m).[13] Asukkaita Madeiralla on yhteensä noin 240 000. Sen pääkaupunki on noin 98 000 asukkaan Funchal (2010).[11]

Muut saaret

Saariryhmän toinen asuttu saari Porto Santo on matkailijoiden suosiossa yhdeksänkilometrisen hiekkarantansa takia. Hiekalla sanotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.[13] Saaren muodostavat kaksi vulkaanisperäistä ylänköaluetta, joiden välissä on matalampi osa, jossa sijaitsee saaren lentokenttä.[14] Porto Santon ilmasto on kuiva ja kastelu on haaste kaikelle maanviljelylle.[15]

Desertassaaret koostuvat kolmesta pääsaaresta joita ympäröivät monet karit ja kivet. Saaret ovat kalastajien suosiossa, mutta niillä ei saa mennä maihin yli kymmenen metrin päähän rantaviivasta. Saaret kuuluivat aiemmin brittiläiselle Hintonin perheelle.[16]

Myös Madeiraan kuuluvat 280 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsevat Selvagenssaaret olivat yksityisomistuksessa vuoteen 1971 asti. Nykyisin siellä on vain pari merivartijaa, jotka vaihtavat vuoroaan parin viikon välein.[16] Saaret muodostuvat kahdesta ryhmästä: pohjoisemman ryhmän muodostavat Selvagem Grande ja kaksi pikkusaarta Palheiro de Terra ja Palheiro do Mar. Eteläisempään ryhmään kuuuluvat Selvagem Pequena (30 ha) ja Ilhéu de Fora (8 ha). Saaret ovat niin matalia, että niillä ei synny orografista sadetta. Niinpä sateiden välissä voi kulua kolmekin vuotta. Saarilla on kaksi tekoallasta, joiden toivotaan täyttyvän sadevedestä.[17]

Ilmasto

Madeira sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, mutta saaren pohjoisosassa vallitsee pikemmikin lauhkea ilmasto. Itä-länsi suunnassa kulkeva keskimäärin 1 000 metriä korkea vuoristo jakaa saaren etelä- ja pohjoispuoliskoihin aiheuttaen saarella ilmastollisia eroja. Myös Golfvirta vaikuttaa paljon alueen lämpötiloihin. Korkeat vuoristoketjut pakottavat Madeiran pohjoisranikolle puhaltavat kosteat ja lämpimät pasaatituulet kohoamaan ylöspäin tiivistyen sumuksi ja pilviksi. Korkeat vuoret hidastavat pilvien kulkeutumista etelään, joten sateet keskittyvät enimmäkseen saaren pohjoispuolelle. Eniten sadepäiviä on marras- ja maaliskuun välisenä aikana, kun taas vähiten sadepäiviä on toukokuusta syyskuuhun. Vuorokauden keskimääräinen lämpötila rannikolla vaihtelee noin 15º ja 22ºC välillä. Ylös vuorille mentäessä keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohden, tosin korkeimmillakin huipuilla voidaan kesäpäivänä päästä 20 celsiusasteeseen.[18][19]

Funchalin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 19,1 19,1 19,5 19,6 20,9 22,3 24,3 25,6 25,7 24,2 22,0 20,0 ka. 21,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 13,1 12,8 13,0 13,4 14,6 16,5 18,0 18,9 18,9 17,6 15,6 13,9 ka. 15,5
Sademäärä (mm) 102,7 87,2 63,6 38,9 18,9 11,9 2,5 3,1 36,7 75,0 100,8 99,9 Σ 641,2
Sadepäivät (d) 12,0 11,0 10,0 8,0 5,0 3,0 1,0 2,0 6,0 9,0 11,0 13,0 Σ 91
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
19,1
13,1
19,1
12,8
19,5
13,0
19,6
13,4
20,9
14,6
22,3
16,5
24,3
18,0
25,6
18,9
25,7
18,9
24,2
17,6
22,0
15,6
20,0
13,9
S
a
d
a
n
t
a 		102,7
87,2
63,6
38,9
18,9
11,9
2,5
3,1
36,7
75,0
100,8
99,9


Lähde: [20]

Luonto

Laurisilvametsää Madeiralla

Madeiraa on kutsuttu muun muassa "Atlantin kelluvaksi kukkaruukuksi" monipuolisen kasvistonsa vuoksi. Pääosa eksoottista kasveista on peräisin eri puolilta maailmaa. Madeiran luonnonsuojelualueella sijaitsee maailman suurin yhtenäinen laurisilva-metsän alue, joka peittää yhteensä noin 15 hehtaarin kokoisen alueen. Se on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1999 lähtien.[21]. Metsää uhkaavat etenkin tulokaslajit, kuten aikanaan metsätalouspuiksi istutetut eukalyptuslaji kuumepuu (Eucalyptus globulus) ja hopea-akasia (Acacia dealbata), jotka leviävät saarella syrjäyttäen kotoperäisiä lajeja. Tämän vuoksi ympäristöä valvotaan tehokkaasti ja tulokaslajeja korvataan kotoperäisillä lajeilla. Varsinaisia viljelykasveja saarella edustavat ennen kaikkea banaani ja viiniköynnös.[22]

Saarilla elää kolme endeemistä lintulajia: madeiranviistäjä, madeirankyyhky ja madeiranhippiäinen. Se on myös tärkeä lisääntymispaikka useille merilinnuille.[23] Madeiran saaristossa elää lähes 300 eri maanilviäislajia. Porto Santossa sijaitsee pinta-alaan nähden maailman monipuolisin maanilviäiskanta. Ihmisen toiminnalla on ollut hyvin negatiivisia seurauksia alueen nilviäiskannalle; Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan vähintään 64 lajin säilyvyys on uhkaavassa tilassa, ja luvun arvioidaan olevan vielä paljon suurempi.[24] Rantavesissä tavataan monia selkärangattomia, sekä kalalajeja, kuten sinipiikkimakrilli, japaninmakrilli ja keltapyrstöpiikkimakrilli. Tunnetuin Madeiralla elävä syvänmeren laji on mustahuotrakala, jota tarjotaan useimmissa ravintoloissa.[25] Syvemmissä vesissä elää myös valaita, delfiinejä ja merikilpikonnia.[26] Lepakoita lukuunottamatta kaikki maalla elävät nisäkkäät ovat tulleet näille saarille ihmisten mukana. Matelijoista tavataan joitakin gekkoja ja sisiliskoja.[27]

Levadat

Levada Rabaçalin laaksossa

Levadat ovat Madeiran saarella sijaitsevia vesikanavia, jotka kuljettavat vettä saaren sateisilta vuoristoseuduilta alas etelä- ja kaakkoisosan kuivemmille alueille, jotka soveltuu paremmin maanviljelyyn ja asutukseen. Ensimmäiset levadat rakennettiin 1400-luvulla puusta ja myöhemmin maaseoksesta tai kallioon hakkaamalla. Nykyään levadat tehdään betonista. 1600-luvulla rakennettiin yhä pidempiä ja leveämpiä vesikanavia vesimyllyjen ja sokeriruo'n viljelyn vuoksi. Työn tekivät yleensä vaarallisissa oloissa työskennelleet maurilaiset tai afrikasta tuodut orjat. Vuonna 1940 vedenkäytön toimikunta aloitti levadojen modernoimisen, jonka seurauksena vuoteen 1969 mennessä rakennettiin kolme uutta sähkölaitosta sekä viisi uutta levadaa.[28]

Madeiralla kulkee nykyisin yhteensä 2 150 kilometriä levadoja, jotka kuljettavat vettä saaren eteläosaan tuottaen samalla vesivoimaa. Levadojen vieressä kulkevat polut, jotka tarkoitettiin alun perin helpottamaan kanavien valmista ja korjausta, ovat nykyään turistien suosimia vaellusreittejä.[29] Vaeltajien suosimiin kävelyreitteihin kuuluvat muun muassa Rabaçalin laakson kolmen levadan reitti,[30] sekä Levada dos Tornos, jonka alkupisteeseen pääsee bussilla Funchalista.[31]

Talous

Madeiran talouden tärkeimmät kulmakivet ovat maanviljely, kalastus, turismi sekä talouspalvelut ulkomaisille yhtiöille.[32] Teollisuudella ei ole kovin suurta merkitystä alueen taloudelle, ja se koostuukin lähinnä erilaisista käsityötuotteista, kuten koruompeleista, kuvakudoksista ja koritöistä.[33] Viime vuosina kasvaneen taloudellisen hyvinvoinnin seurauksena maan työttömyysaste (3,4% vuonna 2005) on hyvin alhainen verrattuna muuhun Portugaliin.[32] Madeira on myös saanut huomattavaa tukea Euroopan unionin rahastoista, jolla on ollut suuri vaikutus sen talouteen. Saaduilla tuilla on muun muassa pidennetty lentokentän kiitotietä, sekä parannettu tieverkostoja rakentamalla kulkua nopeuttavia tunneleita.[34]

Turismi

Porto Santon hiekkarantaa

Madeira on ollut suosittu turistikohde jo 1700-luvulta lähtien. Alueen leuto ilmasto houkutteli lomailijoita erityisesti Iso-Britanniasta ja muualta Euroopasta, sekä sairaita ihmisiä, jotka uskoivat löytävänsä parannuksen sairauksiinsa. Madeira sai oman lentokentän vasta vuonna 1964, jota ennen sinne piti matkustaa laivalla.[34] Nykyisin laivamatkailijoiden määrä on taas kasvussa, sillä monet Atlantin risteilyt pysähtyvät siellä. Lentokoneella saapuu talvisaikaan Saksaasta, Britanniasta ja Skandinaviasta matkailijoita, jotka etsivät lämpöä ja aurinkoa, kun taas kesällä on enemmän eteläeurooppalaisia tulijoita, jotka haluavat välttää kotimaansa pakahduttavat helteet.[35]

Turismi on Madeiran taloudelle tärkeä tulonlähde, sillä se tuottaa noin 20% alueen bruttokansantuotteesta.[33] Porto Santon saari on omistettu kokonaan turismille; lempeä ilmasto ja saaren eteläpuolella sijaitseva 9 kilometriä pitkä hiekkaranta houkuttelee turistien lisäksi myös perheitä Madeiran saarelta.[36][37]

Madeiran tunnetuimpia matkailukohdeita ovat kasvitieteellinen puutarha, eristynyt Nunnalaakso Curral das Freiras, Monten palatsin puutarha ja São Vincenten laavaluolat. Myös vaellusretket pitkin levadan vartta ja vuorenhuippujen näköalapaikoille ovat suosittuja.[38] Pääkaupunki Funchalissa järjestetään vuosittain näyttävä uudenvuoden ilotulitus, joka on Guinnessin ennätysten kirjan mukaan maailman suurin.[39]

Liikenne

Maantiesilta

Euroopan unionin jäsenmaiden ja Schengen-alueen kansalaiset voivat matkustaa Madeiralle vapaasti. Saariryhmällä on kaksi lentoasemaa: Santa Cruzissa sijaitseva Madeiran lentoasema, ja Porto Santon saarella sijaitseva Porto Santon lentoasema. Lentoyhteyksiä Madeiralle kulkee Portugalista sekä Azoreilta, mutta myös muualta Euroopasta sekä esimerkiksi Etelä-Amerikasta. Portugalista voi matkustaa Madeiralle myös lautalla.

Madeiran ja Porto Santon välillä matkustetaan joko lentokoneella tai lautalla, joka kuljettaa myös autoja sekä muita ajoneuvoja. Madeiran saarella on kattava tieverkosto, ja edullisin kulkutapa on ympäri saarta kulkevat bussit, joiden aikataulut on kuitenkin suunniteltu pääasiassa paikallisten tarpeisiin. Helpoin kulkutapa vuokra-auto, joita voi vuokrata esimerkiksi lentokentältä. Pääkaupungissa Funchalissa voi liikkua luotettavasti taksilla.[40]

Väestö

Madeiran väkiluku oli vuonna 2010 yhteensä noin 247 000, josta hieman päälle 240 000 asui Madeiran saarella ja loput Porto Santossa.[11] Madeira oli täysin asumaton ennen portugalilaisten uudisasukkaiden saapumista 1400-luvun alussa. Heidän jälkeensä alueen väkiluku kasvoi muun muassa saaren kautta kulkeneiden laivojen miehistöistä ja matkustajista, kauppiaista sekä sotilaista. Viime vuosiin asti madeiralaiset elivät varsin eristyneinä muusta maailmasta. Tiheään asutulta Madeiralta on muutettu paljon muualle, varsinkin Etelä-Amerikkaan. Porto Santolla asuu lähinnä eläkeläisiä, lentoyhtiöiden henkilöstöä sekä joutilaita matkailijoita.[41]

Madeiran yliopisto on perustettu vuonna 1988.[42]

Kulttuuri

Ruoka

Mustahuotrakalaa banaanin kanssa tarjoiltuna.

Madeiralaiseen ruokakulttuuriin kuuluu paljon erilaisia liharuokalajeja, kuten espetada, carne de vinho e alhos ja picado. Espetada on grillattu häränlihavarras, joka maustetaan valkosipulilla ja merisuolalla, ja jossa käytetään mieluiten laakeripuun oksasta tehtyä keppiä. Picado on valkosipulilla, lihaliemellä ja oliiviöljyllä maustettu naudanlihapata, joka tarjoillaan ranskalaisten kanssa. Kolmas perinteinen liharuoka carne de vinho e alhos, on viinissä, runsaassa valkosipulissa ja laakerinlehdissä marinoutu porsaanliha.[43][44]

Kalalla on tärkeä osuus Madeiralaisessa ruokakulttuurissa perinteisen kalastuksen vuoksi. Tonnikala, espada eli mustahuotrakala ja turska esiintyvät useissa ruokalajeissa, kuten myös alueella pyydystetyt simpukat ja mustekalat. Espadaa tarjoillaan yleensä paistetun banaanin kanssa. Açorda à madeirense on suosittu keittoruoka, joka valmistetaan leivästä, valkosipulista ja kananmunasta.[43][44]

Madeiran tunnettu maalaisleipä Bolo do Caco tarjoillaan aina valkosipulivoin kera. Sitä on lähes aina tarjolla erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa, sekä ravintoloissa. Erilaisia leivonnaisia ja jälkiruokia on Madeiralla paljon tarjolla, kuten esimerkiksi queijadas (juustolevonnainen) ja Bolo de mel (hunajakakku).[43][44]

Madeiralla valmistetaan kuuluisaa madeiraviiniä.[45] Se on väkevöity, yleensä makeahko viini, jota kuumennetaan sen valmistuksen aikana niin että viini saa omaleimaisen maun.[46] Toisistaan makeutensa puolesta poikkeavia madeiratyyppejä on neljä: kuivin sercial sopii alkuruoan seuraan, puolikuiva verdelho nautitaan usein hedelmäkakun kanssa, puolimakea bual muistuttaa portviiniä ja makein malmsey on selvimmin jälkiruokaviini.[47]

Urheilu

Santo da Serran golfkenttä

Madeiran meret ja kalliot sopivat moniin urheiluharrastuksiin, kuten sukeltamiseen, lainelautailuun, liitovarjoiluun, BASE-hyppäämiseen ja bodyboardingiin. Madeiran kirkkaan siniset matalikot houkuttelevat alueelle paljon sukeltajia sekä sukelluskouluja. Suosituimpia alueita ovat Garajaun merensuojelualue, Machicon rannikkoalue ja Porto Santo.[48] Muita suosittuja aktiviteetteja ovat muun muassa retkeily Madeiran luonnossa, ratsastus ja golf. Madeiralla on kolme golfkenttää: kaksi Funchalin lähistöllä ja yksi Porto Santolla. Ensimmäinen 9-reikäinen kenttä on rakennettiin vuonna 1937.[49]

Paikalliset jalkapalloseurat CS Marítimo ja CD Nacional pelaavat Portugalin pääsarjassa. Koripallossa saarta edustaa Portugalin pääsarjassa pelaava CAB Madeira.[50]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Instituto Nacional de Estátistica ine.pt. Viitattu 13.1.2011. (portugaliksi)
  2. ↑ a b Regional GDP per inhabitant in 2007 (PDF) Eurostat. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Svensson, s. 8-13.
  4. ↑ a b c d e f g h i j Kemppainen, s. 42-52.
  5. ↑ a b c d e f g Murphy, s. 13-22.
  6. ↑ Madeiran tulvakatastrofin raivaustyöt jatkuvast Yle.fi. 21.02.2010. Viitattu 19.1.2011.
  7. ↑ Madeiran tulvien kuolonuhrien määrän pelätään kasvavan Yle.fi. 22.02.2010. Viitattu 19.1.2011.
  8. ↑ Government Madeira Web. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Governo Regionale de Madeira gov-madeira.pt. Viitattu 18.1.2011. (portugaliksi)
  10. ↑ a b Beadeker, s. 11.
  11. ↑ a b c d Região Autónoma: MADEIRA Associação Nacional de Municípios Portugueses. Viitattu 13.1.2011. (portugaliksi)
  12. ↑ Madeira Global Volcanism Program. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Madeira Geography madeirahelp.com. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”madeirahelp” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  14. ↑ Porto Santo volcanic origins
  15. ↑ Porto Santo irrigation system
  16. ↑ a b Madeira's nature reserve Madeira Island. 1999. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  17. ↑ General information selvagens.seawatching.net. 2005-2008. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Kemppainen, s. 22-23.
  19. ↑ Svensson, s. 22-25.
  20. ↑ World Weather Information Service - Funchal worldweather.com. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  21. ↑ Laurisilva of Madeira Unesco World Heritage Centre. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  22. ↑ Terrestrial Flora Madeira Nature. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Birds Madeira Nature. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Molluscs Madeira Nature. Viitattu 14.1.2010. (englanniksi)
  25. ↑ Fishes Madeira Nature. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  26. ↑ Fauna Madeira Nature. Viitattu 13.1.2011 (englanniksi)
  27. ↑ Mammals and reptiles Madeira Nature. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  28. ↑ Kemppainen, s. 133-150.
  29. ↑ Svensson, s. 120-129.
  30. ↑ Madeira Walks Madeira Seekers. Viitattu 17.1.2011. (englanniksi)
  31. ↑ Levada dos Tornos Walk Above Funchal Love Madeira. Viitattu 17.1.2011. (englanniksi)
  32. ↑ a b Madeira: Country and Foreign Invetsment Regime LowTax. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  33. ↑ a b Madeira - Economy Potrait of the Regions. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  34. ↑ a b Baedeker, s. 20-26
  35. ↑ Tourism Madeira Web. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  36. ↑ Beadeker, s. 115-119
  37. ↑ A Guide to Porto Santo Island Madeira Web. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
  38. ↑ Madeira, Portugali - nähtävyydet & kiehtovimmat paikat lomamatkailija.com. Viitattu 18.1.2011.
  39. ↑ New Year's eve on Madeira make it to the Guinness World Records Madeira Islands Tourism. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  40. ↑ Madeira Transport Guide madeira-hotels.travel. Viitattu 17.1.2010. (englanniksi)
  41. ↑ Madeirans - Orientation Countries and their cultures. Viitattu 13.1.2011 (englanniksi)
  42. ↑ Madeiran yliopisto (englanniksi)
  43. ↑ a b c Madeira Island: Food Strawberry World Madeira Web (englanniksi)
  44. ↑ a b c Helin, Antti: Madeira, s. 65-68. Keuruu: Image Kustanus Oy, 2006. ISBN ISBN 952-99247-6-3.
  45. ↑ Madeira viini Madeira Live. Viitattu 17.1.2011. (englanniksi)
  46. ↑ "Have Some Madeira, M'Dear" Star Chefs Magazine. Viitattu 18.1.2011 (englanniksi)
  47. ↑ Madeira Portugal Info. Viitattu 18.1.2011 (englanniksi)
  48. ↑ Madeira Sports Madeira and Porto Santo Islands. Viitattu 13.1.2011 (englanniksi)
  49. ↑ Santo de Serra Portugal Golf Courses. Viitattu 13.1.2011 (englanniksi)
  50. ↑ CAB MADEIRA basketball team Eurobasket. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Madeira.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Madeira&oldid=9719815”