Oikeus olla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeus olla on Suomessa vuonna 2021 allekirjoituksia kerännyt kansalaisaloite oikeudenmukaisemman translain puolesta. Kansalaisaloitteen tavoitteena on saada translaki, joka vahvistaisi lasten oikeuksia sekä yleistä itsemääräämisoikeutta.[1] Allekirjoituksien kerääminen aloitettiin 6.4.2021 ja aloite sai eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta täyteen alle kahdessa vuorokaudessa. Aloitteen takana toimii Trans ry.[2]

Kansalaisaloitteen virallisena kampanjabiisinä toimii Pink Taco Krewn kappale "Oikeus olla."[3]

Taustatietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen nykyinen translaki tuli voimaan vuonna 2002,[2] josta lähtien sitä on arvosteltu ihmisoikeuksia loukkaavana. Asiasta on tullut huomautuksia muun muassa Euroopan neuvostosta, ihmisvaltuuskunnasta ja perustuslain asiantuntijoilta.[4] Suomen uutta translakia valmisteleva työryhmä aloitti työskentelyn maaliskuussa 2021. Keskustelua työryhmän sisällä ovat herättäneet varsinkin juridiseen sukupuoleen liittyvät asiat.[5]

Juridinen sukupuoli tarkoittaa sukupuolimerkintää väestörekisterissä, joka näkyy esimerkiksi henkilön henkilötodistuksessa, -tunnuksessa ja monissa muissa tiedoissa. Juridinen sukupuoli määritellään yleensä syntymässä vauvan ulkoisten sukuelinten perusteella, joiden perusteella vastasyntynyt määritellään joko tytöksi tai pojaksi.[6] Suomessa on käytössä vain kaksi juridista sukupuolta (mies ja nainen) mutta monissa maissa, kuten Saksassa,[7] Maltassa,[8] Intiassa[9] ja Australiassa[10] on käytössä myös kolmas juridinen sukupuoli.

Kansalaisaloitteen vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisaloite pyrkii saamaan Suomeen translain, joka kunnioittaisi nykyistä paremmin kaikkien transihmisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Oikeus olla vaatii täyttä itsemääräämisoikeutta sekä lasten perus- ja ihmisoikeuksien noudattamista perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Oikeus olla -kansalaisaloite esittää viittä muutosta voimassa olevaan sukupuolen juridista vahvistamista koskevaan lainsäädäntöön:

  1. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä tulisi poistaa
  2. Vaatimus lääketieteellisestä diagnoosista tulisi poistaa
  3. Sukupuolen vahvistamisen tulisi olla ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille
  4. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolison oikeus estää juridinen korjaus tulisi poistaa
  5. Väestörekisterissä ylläpidetty niin sanottu ”transrekisteri” (eli rekisteri sukupuoltaan juridisesti korjanneista henkilöistä) tulisi poistaa

Oikeus olla -kansalaisaloitteen takana oleva Trans ry toteaa nykyisen translain olevan laatimishetkestään lähtien ihmisoikeuksien vastainen, ja uudistuksella pyritään tuomaan Suomen lainsäädäntöä kansainvälisten suositusten ja linjausten tasolle.[1]

Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen transihmisiä koskeva lainsäädäntö linjaa, että sukupuolen juridinen korjaaminen edellyttää lausunnon lisääntymiskyvyttömyydestä.[11] Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa juridisesti sukupuolensa korjaavan henkilön on oltava steriloitu.[12]

Aloitteen ehdottama lakiuudistus erottaisi lääketieteellisen ja juridisen sukupuolen korjauksen toisistaan.[11]

Lääketieteellisen diagnoosin vaatimuksen poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä sukupuolen juridinen vahvistaminen vaatii lääketieteellisen, psykiatrisen diagnoosin,[13] jossa todetaan henkilöllä olevan sukupuoli-identiteetin häiriö.[14] Kansalaisaloitteen vaatimuksiin kuuluu, että juridisen sukupuolen vaihtamiseen ei enää vaadittaisi lääketieteellisiä diagnooseja.[11]

Sukupuolen korjaamisesta ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan sosiaalinen transitio (eli sukupuolenkorjaukseen liittyvät prosessit, joihin ei liity lääketieteellisiä toimenpiteitä. Tällaisia asioita voivat olla muun muassa nimen ja juridisen sukupuolen vaihtaminen) parantaa huomattavasti translasten ja -nuorten hyvinvointia ja vähentää riskiä masennukseen ja muuhun mielenterveyden negatiiviseen kehitykseen. Tähän vedoten Oikeus olla vaatii, että yli 15-vuotiaat voisivat jatkossa korjata juridisen sukupuolensa pelkällä ilmoituksella.

Väärä sukupuolimerkintä papereissa ja dokumenteissa paljastaa henkilön olevan transsukupuolinen ja täten altistaa transihmisiä syrjinnälle.[11]

Puolison veto-oikeuden poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolisolla on nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus vaikuttaa, ja täten esimerkiksi estää transihmisen mahdollisuus vahvistaa juridinen sukupuolensa. Tämä rajoittaa sukupuoltaan vahvistamassa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta.

Oikeus olla -aloitteen vaatimuksiin kuuluu, että puolison oikeus estää ja heikentää transihmisen itsemääräämisoikeutta tulisi poistaa.[11]

”Transrekisterin” poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Transrekisteri” on väestötietojärjestelmän erillinen merkintä, joka kertoo rekisteriin merkittyjen ihmisten olevan transsukupuolisia. Merkintä rekisteriin tehdään niistä ihmisistä, jotka ovat vaihtaneet juridisen sukupuolensa. Oikeus olla linjaa ”transrekisterin” turvallisuusriskiksi, sillä sukupuolivähemmistöstä muodostuva rekisteri kiinnostaa esimerkiksi ääriliikkeitä, jotka saattaisivat pyrkiä käyttämään rekisteriä väkivallan, vainon tai muiden rikosten kohteiden valikointiin.[11]

Aloitteen käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähetekeskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisaloitteen lähetekeskustelun oli tarkoitus olla 28.10.2021, mutta se poistettiin täysistunnon päiväjärjestyksestä ja siirrettiin myöhemmälle. Lähetekeskustelu käytiin eduskunnan täysistunnossa torstaina 11.11.2021, ja aloite lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.[15]

Sekä hallituspuolueissa että oppositiossa on kansalaisaloitetta kannattavia kansanedustajia, ja lähetekeskustelussa kuultiin kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kansanedustajilta aloitetta tukevia puheenvuoroja. Vastustavia puheenvuoroja kuultiin kristillisdemokraattien kansanedustajilta. Useassa puheenvuorossa puhuttiin kansalaisaloitteen esittämän translakiuudistuksen lisäksi hallituksen esityksestä translain uudistamiseksi.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Oikeus olla -kansalaisaloite Trans ry. 28.3.2021. Viitattu 25.5.2021.
  2. a b Kansalaisaloite translain uudistamisesta keräsi 50 000 kannattajaa vauhdilla – "Emme osanneet edes unelmoida, että saavuttaisimme tämän määrän näin nopeasti", aloitteentekijä iloitsee Yle Uutiset. Viitattu 25.5.2021.
  3. Oikeus olla: https://twitter.com/oikeusolla/status/1395669500322844672 Twitter. Oikeus olla. Viitattu 25.5.2021.
  4. Lapsille oikeus sukupuolen korjaukseen? Kansalaisaloite translaista etenee eduskuntaan www.iltalehti.fi. Viitattu 25.5.2021.
  5. Translain uudistus: Hallituspuolueetkin erimielisiä sukupuolen korjaamisen ikärajasta www.iltalehti.fi. Viitattu 25.5.2021.
  6. Sateenkaariyhteisöt ry: Juridinen sukupuoli ranneliike.net. Viitattu 25.5.2021.
  7. Darin Graham: Germans can now choose 'third gender' option on legal records euronews. 1.1.2019. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  8. Legal Gender Recognition and Bodily Integrity humanrights.gov.mt. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  9. India court recognises transgender people as third gender BBC News. 15.4.2014. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  10. High Court rules NSW laws allow gender-neutral recognition ABC News. 2.4.2014. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  11. a b c d e f Oikeus olla - usein kysytyt kysymykset Trans ry. 28.3.2021. Viitattu 25.5.2021.
  12. Sukupuolensa korjannut translain pakkosterilisaatiosta: "Se on nyt viety minulta" Yle Uutiset. Viitattu 25.5.2021.
  13. Sukupuolen vahvistaminen Trasek ry. 25.9.2014. Viitattu 25.5.2021.
  14. Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen, s. https://1586428.168.directo.fi/@Bin/46806e5f5012e71e816afc3d701a4e5f/1621948514/application/pdf/6351351/sukupuolen_oikeudellinen_vahvistaminen_FINAL.pdf. Ihmisoikeuskeskus, 2018.
  15. KAA 6/2021 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 20.1.2022.
  16. Häpeälliseksi haukuttu translaki uusiksi – SDP jätti keskustelun kansalaisaloitteesta väliin www.iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2022.