Allekirjoitus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee henkilöllisyyden todistamista ja allekirjoituksen merkitystä. Sillä voidaan tarkoittaa myös Wikipedian allekirjoituskäytäntöä.
Jeanne d'Arcin allekirjoitus on pelkkä etunimi Jehanne.

Allekirjoitus eli nimikirjoitus tai autografi on nimen kirjoitettu asu tai muu tunnistusmerkki, jonka henkilö kirjoittaa asiakirjaan todisteeksi henkilöllisyydestä ja tahdosta. Henkilökohtaiseen allekirjoitukseen käytetään yleensä omaa nimeä tai sen lyhennettä. Se toimii sinetin tavoin.

Suomen kielessä nimikirjoitus tarkoittaa jonkin henkilön nimeä hänen itsensä käsin kirjoittamana. Samaa tarkoittaa sivistyssana autografi (ruotsin autograf < kreikan sanoista αὐτός autós, "itse", ja γράφειν gráfein, "kirjoittaa"). Allekirjoituksella tarkoitetaan yleensä samaa kuin edellisillä, mutta sen on käsitteenä laajempi. Taideteokseen tehty allekirjoitus on signeeraus.

Allekirjoituksen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allekirjoitus on perinteisesti todiste

  1. allekirjoittajan henkilöllisyydestä
  2. yksilön tahdosta asiakirjan suhteen.

Allekirjoitus sitoo sen kirjoittajan asiakirjaan. Monissa asiakirjoissa allekirjoitus todistaa allekirjoittajan henkilöllisyyden ja antaa sen lisäksi näytön hänen aikomuksestaan sopimuksen suhteen, tiedon sen sisällöstä sekä suostumuksestaan siihen.

Allekirjoitus on yksi niistä yksilöä tunnistavista tekijöistä, jotka laki määrää kuuluviksi henkilötodistukseen, kuten passiin. Allekirjoitus saadaan tahtoa ilmaisevasta dokumentista, passianomuksesta.[1] Kirjoitustaitoinen alaikäinen sitoutuu sääntöihin ja anoo itse allekirjoittamalla omakätisesti niin kirjastokorttinsa [2] kuin passianomuksensa. Hän tarvitsee kuitenkin suostumusta ilmaisevaan kohtaan huoltajansa allekirjoituksen.[3]

Allekirjoitus ei ole sopimuksen ehto: myös suullinen sopimus on sitova. Kun sopimus on paperilla, suostuminen ja tahto on kiistatilanteessa helpompi näyttää toteen. Erikoistapauksissa vaaditaan näistä lisänäyttö: samanaikaisesti saapuvilla olevat todistajat. Näin on testamentin allekirjoittamisen suhteen. Todistajat vakuuttavat omalla allekirjoituksellaan testamentin tekijän henkilöllisyyden, mutta myös sen, että viimeinen tahto on laadittu vapaasta tahdosta ja täydellä harkinnalla.

Erilaisia allekirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Gustaf Emil Mannerheim tiivistettynä yhteen sanaan: Mannerheim.
Johan Ludvig Runeberg allekirjoitti lähes täyden nimensä koristaen.

Käsin kirjoitetut allekirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allekirjoituksella tarkoitetaan yleisimmin henkilökohtaista, omakätistä allekirjoitusta. Käsialan vakiinnuttua se on melko pysyvä. Siksi onkin merkittävää, että allekirjoitus poikkeaa usein yksilöllisesti muusta saman henkilön käsin kirjoittamasta tekstistä. Se voi olla selvästi yksinkertaistettu, tyylitelty tai koristeltu lisäviivoin, kaarin tai pistein. Tässä mielessä allekirjoitusta voidaan pitää tuotemerkin tai logon alkuna.

Kuuluisien henkilöiden nimikirjoitukset ovat olleet jo satoja vuosia kaupankäynnin kohteina. Niistä on kerätty kokoelmia, joista laajimpia säilytetään esimerkiksi museoissa ja arkistoissa.

Vammautuneen ja kirjoituskyvyttömän allekirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnistettavuuden vuoksi on edullista, jos allekirjoitus ei muutu. Kuitenkin, vaikka käsiala muuttuisi yhtäkkiä suuresti, esimerkiksi vammautumisen seurauksena, allekirjoitus säilyttää aina asemansa suostumisen ja tahdon merkkinä. Passin suhteen on säädetty, kuinka menetellään, jos passinhakija on kirjoitustaidoton taikka vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön allekirjoittamaan hakemusta: passiin merkitään nimikirjoitusta korvaamaan pelkkä viiva.[1]

Puumerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kirjoitustaidon yleistymistä Suomessa käytettiin sopimusten allekirjoituksena nimikirjoituksen sijasta puumerkkiä. Se koostui yleensä jotakuinkin suorista piirroista, jotka voitiin helposti merkitä paperille, tuohelle tai kaivertaa puuhun ja vastasi käytöltään joka suhteessa allekirjoitusta.

Signeeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Signeeraus

Signeeraus tai signatuuri on taiteilijan henkilöllisyyden osoittava merkki, useimmiten hänen nimensä tai sen osa.

Mekaaniset allekirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persoonallinen allekirjoitus on mahdollinen vain kielissä, joita kirjoitetaan kirjaimilla. Esimerkiksi japanissa, kiinassa ja koreassa on käytössä kirjoitusjärjestelmiä, jossa nimen tavanomainen kirjoittaminen ja sen allekirjoittaminen tuottavat saman tuloksen. Näissä kulttuureissa allekirjoittamiseen käytetään inkan-nimileimaa, johon nimi on kirjoitettu tensho-kirjoituksella (sinettikirjoituksella).

Hokusain signeeraus on japania.

Mekaaninen allekirjoitus voi olla tarpeen ja hyväksyttävä kirjoitusjärjestelmästä huolimatta. Se voidaan aikaansaada esimerkiksi painokoneella, leimalla tai lävistämisellä.

Automaattiset allekirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköisessä toimintaympäristössä, kuten sähköpostiohjelmissa ja uutisryhmissä ohjelman käyttäjä voi laatia yhden tai useamman rivin tekstiä eräänlaiseksi leimaksi, jonka ohjelma liittää jokaiseen lähtevään viestiin. Tällaisen allekirjoituksen tyypillistä sisältöä ovat nimen lisäksi yhteystiedot, joskus mietelmät ja kuvat. Ne eivät kuitenkaan millään tavoin takaa lähettäjän identiteettiä. Niitä ei pidä sekoittaa sähköisiin tai digitaalisiin allekirjoituksiin, joiden tarkoitus on taata viestin tai asiakirjan aitous. Ne ovat luonteeltaan teknisempiä, eivätkä välttämättä suoraan luettavissa ihmissilmin.

Allekirjoituksen tunnistaminen ja väärä kiistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki käsin kirjoitettu teksti sisältää kirjainten muodon ja kirjoittamisen rytmin sekä painon elementtejä, jotka muodostavat kirjoittajalle luonteenomaisen kokonaisuuden. Käsialan tunnistus onkin yksi biometrisen tunnistamisen keinoista. Allekirjoituksen, kuten kokonaisen asiakirjan väärentäminen käytettäväksi harhauttavana todisteena tai väärennetyn asiakirjan käyttäminen on lain vastaista[4]. Myös oman allekirjoituksensa kiistäminen voi olla rangaistavaa, mikäli teko täyttää esimerkiksi petoksen tai perättömän lausuman tunnusmerkistön.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Allekirjoitus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valtioneuvoston asetus passeista 17.8.2006/705, 1 §
  2. Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto, verkkosivut [1]
  3. Valtioneuvoston asetus passeista 17.8.2006/705 , 2 §
  4. Rikoslaki 33, 1–2 §,
    Rikoslaki 15, 7–8 § ja
    Rikoslaki 16, 8 §.
  5. Rikoslaki 15, 1–4 §,
    Rikoslaki 36, 1–2 §