Martin Ekström

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martin Ekström

Martin Eugen Ekström (6. joulukuuta 1887 Gålsbo, Avestan kunta, Ruotsi28. joulukuuta 1954 Helsinki) oli ruotsalainen ammattisotilas ja seikkailija. Hän oli Ruotsin armeijan kersantti, Persian santarmiston kapteeni, Saksan armeijan luutnantti, Suomen sisällissodan Tampereen ja Viipurin valtausten jälkeen majuri ja Viron vapaussodan jälkeen Viron armeijan eversti. Tämän lisäksi hän oli Suomen sisällissodassa Vaasan rykmentin komentaja ja Viron vapaussodassa I Suomalaisen Vapaajoukon päällikkö. Viron vapaussodassa hän vastasi Narvan valtauksesta. Tämän lisäksi hän osallistui talvi- ja jatkosotaan. Hänellä oli hammaslääkäri Gladys Ekströmin kanssa kaksi poikaa, Derrick ja Carl Bertel.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martin Eugen syntyi Johanna Perintyttären au-lapseksi. Hovnäsilainen talollinen Anders Ekström adoptoi hänet pojakseen. Tämän jälkeen hän eli nuoruutensa Västmanlandin läänissä.

Ekström liittyi vapaaehtoisena 1905 Uplannin tykistörykmenttiin. Vuonna 1911 hänestä tuli aliupseerioppilas . Joulukuusta 1911 syksyyn 1915 Ekström oli Persian santarmiston saaden kapteenin arvon taistellessaan onnistuneesti rosvojoukkioita vastaan. Taistellessaan samaan aikaan saksalais-persialaisissa joukoissa venäläisiä vastaan hän sai Saksan armeijan luutnantin arvon. Vuonna 1916 hän tuli takaisin Ruotsiin ja hänestä tuli reservin kersantti.

Tammikuussa 1918 hän tuli Suomeen ja hänestä tuli valkoisen armeijan luutnantti. Hänet ylennettiin Tampereen valtauksen jälkeen kapteeniksi ja Viipurin valtauksen jälkeen majuriksi. Sisällissodan jälkeen Viron Avustamisen Päätoimikunta valitsi hänet I Suomalaisen Vapaajoukon päälliköksi. Hänen joukkonsa valtasivat Rakveren ja Narvan ja hän sai Viron arvokkaimman kunniamerkin ja kunniakansalaisuuden.

Ekström toimi Mäntsälän kapinan aikana Pohjanmaan ruotsinkielisten suojeluskuntien päällikkönä. Hän vaikutti kapinan epäonnistumiseen pysyttelemällä lojaalina Pehr Evind Svinhufvudille ja kieltämällä miestensä kapinaan osallistumisaikeet. 1930-luvulla hän myös yritti osallistua Ruotsin politiikkaan. Lähdettyään vuonna 1934 Suomen armeijasta, hän toimi kansallissosialistisen järjestön Nationalsocialistiska Blocketin johtajana. Hän oli luomassa käsitettä ”yläluokkainen kansallissosialismi”.

Politiikan jälkeen hän palasi Suomeen ja osallistui talvi- ja jatkosotaan. Talvisodassa hän komensi everstiluutnanttina ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen 3. Taisteluosastoa.

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.