Marshal Ney -luokka
| Marshal Ney | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
6 670 t (standardi) 6 900 t (kuormattu) |
| Pituus | 108,4 m |
| Leveys | 27,5 m |
| Syväys | 3,2 m |
| Koneteho | 1 500 hv |
| Nopeus | 9 solmua (17 km/h) (suunniteltu) |
| Miehistöä | 187 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
2 × BL 15"/42 Mk I -tykkiä 2 × QF 12 naulan 18 cwt -laivatykkiä |
| Ilmatorjunta | 1 × QF 3" 20 cwt -ilmatorjuntatykki |
Marshal Ney -luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston kahden monitorin muodostama alusluokka.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Falklandinsaarten taistelun jälkeen päätettiin kaksi vuoden 1914 laivasto-ohjelmaan kuulunutta kahdeksantykkistä taistelulaivaa muuttaa kuusitykkisiksi taisteluristeilijöiksi, HMS Repulse ja HMS Renown. Tykkien vähentämisellä saatiin alusten suunniteltu nopeus nostettua 32 solmuun (59 km/h). Täten jäi kaksi tykkitornia käyttämättä. Winston Churchill ja John Fisher suunnittelivat niiden ympärille kaksi uutta monitoria, joiden tykeillä kyettäisiin toimittamaan 1 920 naulan (870 kg) kranaatti 23 400 jaardin (21 400 m) päähän.
Lillicrap kutsuttiin suunnittelemaan alukset, joiden työnimiksi annettiin HMS M.13 ja HMS M.14. Tykkitorni painoi noin 760 tonnia ja se oli ammuksineen ja jalustoineen noin 300 tonnia raskaampi, kuin edeltäneet, 14 tuuman (36 cm) tykein varustetut monitorit. Aluksen 10 jalan (3,0 m) syväysvaatimus ja telakoiden asettama 90 jalan (27 m) maksimileveys mahdollisti ainoastaan pituuden kasvattamisen. Pituudeksi tuli 340 jalkaa (100 m) ja uppoumaksi 6 670 tonnia.
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alusten 15 tuuman tykkitornit oli valmistettu asennettavaksi taistelulaivaan ja ne edellyttivät 43 jalan (13 m) korkeutta tykin putken akselista ammusvaraston lattiaan eli ammushissin pituus oli määräävä tekijä. Tornit asennettiin 17 jalkaa (5,2 m) kannen yläpuolelle rakennettuun tuliasemaan, joka suojattiin kahdellatoista kahdeksan tuumaa (20 cm) paksulla teräslevyllä. Lisäksi tornien sivusuuntausmahdollisuus rajattiin 300 asteeseen.
Alusten voimanlähteenä olivat dieselmoottorit.
Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Telakan valinta monitorien valmistamiseksi ei ollut vaikeaa. Palmersin telakalta oli Repulsen runko siirretty Clydebankiin, koska telakka altaan pituus ei riittänyt pidemmälle taisteluristeilijän rungolle. Toisesta altaasta oli 14. tammikuuta 1915 laskettu vesille HMS Resolution, joten Palmersin Jarrowin telakalla oli kahden aluksen valmistaminen mahdollista.[1]
| Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmis | Kohtalo |
|---|---|---|---|---|---|
| HMS Marshal Soult | Palmers Shipbuilding and Iron Company, Jarrow | helmikuu 1915 | 24. elokuuta 1915 | marraskuu 1915 | myyty 1946 |
| HMS Marshal Ney | Palmers Shipbuilding and Iron Company | tammikuu 1915 | 17. kesäkuuta 1915 | elokuu 1915 | myyty 1957 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Buxton, Jan: Big Gun Monitors - Design, Construction and Operations 1914-1945. Barnsley: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-124-3. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| X peruutettu C valmistunut sodan päätyttyä |