HMS Engadine

Wikipedia
Ohjattu sivulta HMS Engadine (1911)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Engadine
HMS Engadine
HMS Engadine
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja William Denny and Brothers, Dumbarton
Kölinlasku 1910
Laskettu vesille 23. syyskuuta 1910
Palveluskäyttöön 13. elokuuta 1914
Palveluskäytöstä palautettu omistajilleen marraskuussa 1919
Tekniset tiedot
Uppouma 1 676 t
Pituus 96 m
Leveys 12 m
Syväys 4,9 m
Koneteho 6 000 shp
Nopeus 21 solmua
Miehistöä 250
Aseistus 4 × 12-paunaista tykkiä
3 lentokonetta

HMS Engadine oli Britannian Kuninkaallisen laivaston vesilentokoneiden emälaiva ensimmäisessä maailmansodassa.

HMS Engadine oli alun perin South East and Chatham Railway Companyn Folkestone Boulogne reitille tarkoitettu höyryalus, joka oli laskettu vesille 23. syyskuuta 1911 William Denny and Brothersin telakalla. Alus oli nimetty Sveitsin Engadine laakson mukaan. Amiraliteetti otti aluksen käyttöönsä 11. elokuuta 1914 ja muutti sen Chathamin telakalla kolmen lentokoneen emälaivaksi.[1]

Muutostöissä aluksesta poistettiin takakannen rakenteet, jotka korvattiin lentokonesuojalla, työpajalla sekä kahdella nosturilla. Aluksen lentokoneiksi oli suunniteltu Shorts 184 vesilentokoneet, mutta aluksi alukselle oli sijoitettuna kolme Short Folders konetta (Numerot 120, 121, 122). Koneet laskettiin nosturilla veteen nousua varten ja nosturilla takaisin alukseen laskun jälkeen.[1]


Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutostöiden valmistuttua Chathamin telakalla 13. elokuuta HMS Engadine liitettiin Harwichiin sijoitettuihin vesilentokoneiden emälaivoihin HMS Empress ja HMS Riviera. Kaikki Harwichiin sijoitetut vesilentokoneiden emälaivat osallistuivat 25. joulukuuta 1914 hyökkäykseen Zeppeliini tukikohta Cuxhaveniin.[1]

HMS Engadine muutettiin 1915 Cunardin telakalla toimimaan neljän koneen emälaivana. Samalla aluksen aseistusta lisättiin kahdella 3-paunaisella ja yhdellä 2 paunaisella ilmatorjuntatykillä.[1]

Luutnantti Frederick S Rutlandin ja G S Trewinin miehittämä Short vesilentokone teki 1916 ensimmäisen havainnon Saksan Avomerilaivastosta Skagerrakin taistelussa. Tämä oli ensimmäinen kerta kuin ilmaa raskaampi lentävä ensine oli tiedustelutehtävissä meritaistelun aikana. Koneen miehistö ei kuitenkaan kyennyt ilmoittamaan Suurelle laivastolle havainnoistaan. Taistelun loputtua HMS Engadine pelasti vaurioituneen panssariristeilijä HMS Warriorin miehistöä ja otti sitten alukseen hinaukseen. HMS Warriorin upotessa HMS Engadine pelasti uppoavasta aluksesta 600 miestä. Aluksen lentokoneina oli Skagerrakin taistelun aikana Shorts 184 koneet 8050, 8065, 9073, N2822, N2944, N9000 ja 8359.[1]

HMS Engadine teki 4. toukokuuta 1916 hyökkäyksen Tondernin Zeppeliini tukikohtaa vastaan. Tondernin hyökkäyksen aikoihin aluksella koneina olivat Short 827, Short 830, Sopwith Schneider ja Sopwith Baby.[1]

HMS Engadine siirrettiin 1918 Välimerelle.[1]

Alus palautettiin omistajilleen joulukuussa 1919. Alus oli 1941 nimetty uudelleen SS Corregidoriksi sen palvellessa Filippiineillä. Alus osui miinaan 17. joulukuuta 1941 ollessaan matkalla Manilaan. Aluksella olleista noin 1200 matkustajasta amerikkalaiset PT-veneet PT-32, PT-34 ja PT-35 pelastivat 282 matkustajaa, joista seitsemän kuoli sairaalassa vammoihinsa. Miina oli todennäköisesti japanilaisen sukellusveneen I-124 asentama.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Barnes C H: Shorts Aircraft since 1900. Lontoo, Englanti: Naval Institute Press, 1989. ISBN 0-87021-662-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Conway's s. 65

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]