A-luokka (sukellusvene, Britannia)
| A-luokka | |
|---|---|
 HMS A.13 |
|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
190 t (pinnalla) 205-207 t (sukelluksissa) |
| Pituus |
A.1: 31,5 m (kokonaispituus) A.2-A1.3: 32 m (kokonaispituus) |
| Leveys |
A.1: 3,6 m A.2-A.13: 3,9 m |
| Syväys |
A.1: 3,1 m A.2-A.13: 3,3 m |
| Koneteho |
A.1: 16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 350 hv, 125 hv sähkömoottori A.2-A.4: 16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 450 hv, 150 hv sähkömoottori A.5-A.7: 16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 550 hv, 150 hv sähkömoottori A.8-A.12: 16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 600 hv, 150 hv sähkömoottori A.13:6-sylinterinen raskasöljy moottori 500hv, 150 hv sähkömoottori |
| Nopeus |
9,5-11 solmua (pinnalla) 6 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 11 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
A.1-A.4:1 × 18" torpedoputki, johon 3 torpedoa A.5-A.13: 2 × 18" torpedoputkea, joihin 4 torpedoa |
A-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston ensimmäinen Britanniassa suunniteltu ja toteutettu sukellusveneluokka, johon kuului kolmetoista sukellusvenettä.
Luokan alukset valmisti 1902-1905 Vickersin telakka Barrowsissa. Ne olivat paranneltuja Yhdysvaltain laivaston Plunger-luokan veneitä. Luokan alukset eivät olleet yhdenmukaisia, vaan ne poikkesivat toisistaan. Niiden pituus oli noin 30 metriä ja uppouma sukelluksissa noin 200 tonnia. Alusten voimanlähteenä oli sukeltaessa akkukäyttöiset sähkömoottorit ja pinnalla dieselmoottorit.
Kuudes edeltäneen Holland-luokan aluksista muuttui valmistuksen aikana niin paljon, että se lasketaan uuden täysin brittiläisen luokan prototyypiksi. HMS A.1 oli lähinnä pidennetty Holland-luokan alus, mutta HMS A.2:sta alkaen aluksia suurennettiin myös muuten ja HMS A.5:stä alkaen aluksiin asennettiin toinen torpedoputki alkuperäisen rinnalle.[1]
Toinen merkittävä innovaatio oli komentotornin asentaminen aluksiin, mikä mahdollisti havainnoinnin pinnalla ollessa. Holland-luokan aluksien kaltaista oli pieni kelluvuus. Vaikka alukset olivat vielä kokeellisia ne osoittautuivat menestyksekkäiksi ja osa niistä palveli ensimmäisessä maailmansodassa koulutuskäytössä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| X peruutettu C valmistunut sodan päätyttyä |