Lord Nelson -luokka (taistelulaiva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lord Nelson -luokka
Luokkaan kuuluneen HMS Agamemnonin profiili
Luokkaan kuuluneen HMS Agamemnonin profiili
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Tekniset tiedot
Uppouma HMS Lord Nelson:
15 604 t (kuiva)
18 106 t (kuormattu)
HMS Agamemnon:
16 181 t (kuiva)
17 967 t (kuormattu)
Pituus 135,8 m
Leveys 24,23 m
syväys 8 m
Koneteho 16 750 ihp (12,49 MW)
Nopeus 18 solmua (33 km/h)
Miehistöä 750-800
Aseistus
Meritorjunta 4 × BL 12"/L45 Mk X -tykkiä kaksoistorneissa
10 × 9 tuuman BL Mk XI -laivatykkiä
24 × 12 naulan 18 cwt QF-laivatykkiä
2 × 3 naulan QF-tykkiä
5 × 18" torpedoputkea

Lord Nelson-luokan taistelulaivat olivat Britannian Kuninkaallisen laivaston Dreadnoughteja edeltäviä aluksia. Luokkaan kuului kaksi alusta, HMS Lord Nelson ja HMS Agamemnon.[1]

Lord Nelson-luokan taistelulaivojen suunnittelussa näkyy Venäjän ja Japanin välisessä sodassa käyty Tsushiman meritaistelun vaikutukset. Nähtiin apuaseiden merkityksen väheneminen tai jopa merkityksettömyys johtuen kasvaneista taisteluetäisyyksistä ja toisaalta pääaseiden hitaammasta tulinopeudesta johtuva vaara tilanteissa, joissa keskikokoisilla tykeillä varustettu alus pääsee taisteluetäisyydelle pimeyden tai sumun ansiosta. Tätä keskustelua käytiin HMS Dreadnoughtin valmistumiseen saakka, jolloin oli päädytty siihen, että apuaseet eivät olleet merkityksellisiä taistelulaivojen välisissä taisteluissa.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lord Nelson-luokka on ensimmäinen niin kutsuttu Wattsin taistelulaiva eli suunnittelutoimiston päällikkönä oli Sir Phillip Watts. Alukset oli suunniteltu mahdollisimman lyhyiksi kuivatelakoiden asettamien rajoitusten vuoksi.

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivoissa on havaittavissa Royal Sovereign-luokan piirteitä, jonka mukaisesti aluksissa oli kaksi kaksoistykkitornia (yksi eteen ja yksi taakse). Torneissa oli yhteensä neljä kappaletta 12 tuuman (305 mm) tykkejä. Tykit olivat uutta 45 kaliiperin mallia ja tornit olivat samaa mallia kuin HMS Dreadnoughtissa.

Keskipatterit koostuivat 9,2 tuuman (234 mm) tykeistä, jotka oli sijoitettu pääkannelle torneihin. Kummallakin laidalla oli kaksi kaksoistykkitornia sekä keskellä yhdellä tykillä varustettu tykkitorni. 9,2 tuuman tykit aiheuttivat ongelmia tulenjohtajille, koska he eivät kyenneet erottamaan pääaseiden ja keskipatterien osumia toisistaan.

Torpedoveneiden torjuntaan aluksille oli asennettu patteri 12-paunaisia, jotka oli asennettu suurelle yläkannelle keskilaivaan.

Panssarointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten panssaroinnin tarve kasvoi laivastojen kilpaillessa tykkiensä koossa. Lord Nelson -luokan taistelulaivat olivatkin paksummin ja suurimmilta aloilta panssaroituja kuin mikään muu brittiläinen taistelulaiva ennen Orion-luokan rakentamista 1909. Alukset olivat myös ensimmäisiä, joissa oli vesitiiviitä osastoja. Samoin jokaisessa osastossa oli oma ilmastointi- ja pumppujärjestelmä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Coward s. 10

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lord Nelson -luokka (taistelulaiva).