HMS Erin (1913)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston taistelulaivasta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Erin.
HMS Erin
HMS Erin
HMS Erin
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers, Barrow-on-Furness
Kölinlasku 1. elokuuta 1911
Laskettu vesille 3. syyskuuta 1913
Palveluskäyttöön elokuu 1814
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi joulukuussa 1922
Tekniset tiedot
Uppouma 22780 t (kuormattuna)
Pituus 170,5 m (kokonaispituus)
Leveys 27,9 m
Syväys 8,7 m
Koneteho 26500 shp
Nopeus 21 solmua
Miehistöä 1070
Aseistus 10 × BL 13,5" Mk V -tykkiä
16 × QF 6" Mk XI -tykkiä
6 × QF 6 naulan -tykkiä
2 × 3" 20 cwt -ilmatorjuntatykkiä
4 × 21" torpedoputkea

HMS Erin oli Ottomaanien laivastolleen vuonna 1911 tilaama taistelulaiva Reshadieh, jonka Britannia takavarikoi ja liitti laivastoonsa nimellä HMS Erin ensimmäisen maailmansodan puhjetessa elokuussa 1914.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkki tilasi 1911 Vickers Limitediltä Barrow-in-Furnessista taistelulaivan, joka sai nimen Reshad V:ksi ja myöhemmin Reshadiehiksi. Sen köli laskettiin vielä samana vuonna 1. elokuuta ja alus laskettiin vesille 3. syyskuuta 1913. Elokuussa ensimmäisen maailmansodan puhjetessa alus oli melkein valmis, kun Britannia ensimmäisen merilordin Winston Churchillin määräyksestä pakko-otti aluksen liittäen sen laivastoonsa. Alus valmistui elokuussa 1914.[1]

Aluksen suunnitteli Vickersin pääsuunnittelija Thurston perustuen HMS King George V:n piirustuksiin, joihin oli liitetty HMS Iron Duken ominaisuuksia. Aluksen runko oli lyhyempi ja leveämpi kuin aiemmilla aluksilla ja sen keskilaivaan sijoitettu 13,5 tuuman tykein varustettu Q-torni oli sijoitettu yhtä kantta korkeammalle.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin syyskuussa 1914 Suuren laivaston 2. taistelulaivueeseen. Se osallistui laivueensa mukana Skagerrakin taisteluun, jossa alus ei kärsinyt miehistötappioita. Sodan päätyttyä alus sijoitettiin 1919 Noren sijoitetun reserviosaston lippulaivaksi. Se myytiin romutettavaksi 1922 Washingtonin laivastosopimuksen nojalla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore, Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gardiner, Robert s. 36
Naval Ensign of the United Kingdom.svg Edeltäjä:
King George V -luokka
Royal Navyn taistelulaivaluokat Seuraaja:
HMS Agincourt