Kyminlinna
Kyminlinna on Kotkassa Hovinsaaren pohjoisosassa sijaitseva linnoitus. Kyminlinna kuuluu osana venäläisten Kustaa III:n sodan jälkeen rakennuttamaan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään. Linnoitus muodosti Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa kaksoislinnoituksen ja sen pohjoisen osan, jonka tarkoituksena oli torjua hyökkäykset rannikkoa pitkin maitse Kuninkaantien suuntaisesti.
Kyminlinna on viisikulmainen ja halkaisijaltaan noin 800 metriä oleva kaponieerilinnoitus. Linnoituksen kokonaispinta-ala on noin 74 hehtaaria ja se käsittää suuren osan Kyminlinnan kaupunginosasta. Linnoitusta ympäröivät keskeneräiset vallihaudat, jotka toimivat osana linnoituksen kuivattamiseksi tarkoitettua ojaverkostoa. Kyminlinnan itäosien varustuksien halki kulkee vuonna 1890 valmistunut Kotkan rata ja 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie. Valtatie 7 leikkaa linnoituksen eteläosien ulkovarustuksia. Alueella on 23 rakennusta, joista suurin osa on ollut Suomen puolustusvoimien poistumisen jälkeen tyhjillään.
Historia
Ensimmäinen Kyminlinnan paikalle rakennettu linnoitus oli vuosina 1791–1795 rakennettu muutamia satoja metrejä halkaisijaltaan oleva bastionilinnoitus. Linnoituksen rakennustöiden valvojana toimi aluksi venäläinen marsalkka Aleksandr Suvorov. Suvorovin jälkeen töitä johti hollantilaissyntyinen kenraali Jan Peter van Suchtelen. Tämä niin sanottu Suvorovin linnoitus purettiin uuden, kuusi kertaa suuremman Kyminlinnan tieltä, joka rakennettiin vuosina 1803–1808. Suchtelen toimi myös uuden linnoituksen rakennustöiden valvojana ja suunnittelijana. Linnoitus ei ollut täysin valmistunut Suomen sotaan mennessä ja menetti sen jälkeen sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Kymijoelta Tornionjokeen. Kyminlinna ei joutunut Krimin sodan aikana sotatoimien kohteeksi, jolloin Ruotsinsalmen merilinnoitukset tuhottiin.
Suomen sisällissodan aikana Kyminlinna toimi punakaartin koulutuskeskuksena. Sisällissodassa 9. huhtikuuta 1918 Kyminlinnassa käytiin linnoituksen historian ainoa todellinen taistelu. Siinä saksalainen joukko-osasto hyökkäsi linnoituksessa olevia punakaartilaisia vastaan. Taistelussa kaatui muutama mies, muun muassa saksalainen Willy Heinz, joka on haudattu Kotkan vanhalle hautausmaalle. Taistelusta on Veikko Lavi tehnyt laulun.
Toisen maailmansodan aikana Kyminlinna toimi inkeriläisten pakolaisten leirinä. Linnoitus on toiminut myös sotavankien kokoomaleirinä, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojeluskuntien ampumaratana. Kyminlinna oli Suomen puolustusvoimien käytössä vuosina 1939–2005. Alueen omistaa nykyisin Senaatti-kiinteistöt.
Lähteet