Kirjallisuusvuosi 1990
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Kirjallisuusvuodet |
|---|
| 1980 • 1981 • 1982 • 1983 • 1984 • 1985 • 1986 • 1987 • 1988 • 1989 – 1990 – 1991 • 1992 • 1993 • 1994 • 1995 • 1996 • 1997 • 1998 • 1999 • 2000 |
| Vuodet |
| 1987 • 1988 • 1989 – 1990 – 1991 • 1992 • 1993 |
Kirjallisuusvuosi 1990 käsittelee vuoden 1990 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirjailijat Eeva Kilpi ja Eeva Joenpelto olivat kriitikon mielestä kauden onnistujia. Kilpi sai Runeberg-palkinnon teoksestaan Talvisodan aika (1989) ja Joenpellon Ei ryppyä, ei tahraa (1989) oli tiukasti ihmissuhteisiin keskittyvää kerrontaa. Ulla-Lena Lundberg kuvasi ahvenanmaalaista laivanvarustajasukua teoksessaan Leo. Sukuromaanit eivät ole suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa kovin tavallisia. Lundberg sai teoksestaan Kiitos kirjasta -palkinnon (1990). Anni Blomqvistin viimeiseksi jäänyt teos, kirjailijan poikaa kuvaava Havet finns inte mer (1989) suomennettiin vuonna 1990.[1]
- Suomennetun kirjallisuuden alalla nousi esille useita uusia nimiä, kuten romaniansaksalainen esikoiskirjailija Herta Müller ja itäsaksalainen Christa Wolf.[1] Wolf kirjoitti vuonna 1979 teoksen Was bleibt, joka kertoo hänen elämästään Stasin valvonnassa. Se voitiin julkaista vasta 1990.
- Elämäkerta- ja muistelmakirjojen julkaiseminen lisääntyi Suomessa 1990-luvun alussa. Vuoden 1990 aikana niitä ilmestyi pitkälti toistasataa. Suuri osa niistä oli lapsuuden muistelua. Toinen kasvava kirjallisuuden laji oli nuortenkirjallisuus. Sen trendinä oli arvojen pohtiminen, slangi-ilmauksista luopuminen ja toisaalta hulluttelu ja rohkea huumori.[2]
- Selkokieliset sanomalehdet Selkosanomat (alk. Selkouutiset) ja LL-Bladet aloittivat ilmestymisensä.
- Suomentaja Inkeri Tuomikoski palkittiin Mikael Agricola -palkinnolla. Hän suomensi pitkäaikaisesti ranskalaisen Marcel Proustin teossarjaa Kadonnutta aikaa etsimässä. Samalla palkittiin myös kääntäjä Jukka Kemppinen, joka on julkaissut suomeksi roomalaisen Caius Valerius Catulluksen runoja, mutta myös oman runoteoksen Riitamaa.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannu Aho – Taivaan valuuttaa (novelleja)
- A. S. Byatt – Possession : A Romance (suom. Riivaus: Romanttinen kertomus, 2008)
- Tom Clancy – Isku Kolumbiaan
- Clive Cussler – Lohikäärme
- William Gibson & Bruce Sterling – The Difference Engine
- Paavo Haavikko – Talvirunoja
- Olli Jalonen – Isäksi ja tyttäreksi
- Stephen King – Sydänyö
- Pavel Kohout – Saksalainen romanssi (saks. alkuteos Tanz- und Liebesstunde)
- Tuija Lehtinen – Vaniljasyndrooma (nuortenromaani)
- Gaston Leroux – Oopperan kummitus (suom. Eero Mänttäri)
- Reijo Mäki – Jäätynyt enkeli
- Lauri Otonkoski – Mutta kukaan ei tiedä (esikoisrunokokoelma)
- Arto Paasilinna – Hurmaava joukkoitsemurha
- Orhan Pamuk – Musta kirja (romaani) (alkuteos Kara Kitap, suom. 1998)
- Harri Tapper – Näin syntyvät revontulet
- Antti Tuuri – Rukajärven tiellä
- Kurt Vonnegut – Hokkus Pokkus (engl. alkuteos Hocus Pocus, 1990)
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tuulikki Kupiainen: ”Kirjavuosi 1989–90”, Mitä missä milloin 1991, s. 347–349. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11421-2.
- ↑ Tuulikki Kupiainen: ”Kirjavuosi 1990–91”, Mitä missä milloin : Kansalaisen vuosikirja 1992, s. 380–387. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16737-5.