Eeva Kilpi
Wikipedia
Eeva Karin Kilpi (o.s. Salo, s. 18. helmikuuta 1928 Hiitola) on suomalainen kirjailija.
Eeva Kilpi syntyi Hiitolassa Karjalassa, joka sodan jälkeen jäi Neuvostoliitolle. Hän tuli ylioppilaaksi Imatran yhteiskoulusta 1946. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineinaan englanti ja estetiikka ja nykyiskansain kirjallisuus sekä sivuaineena taidehistoria. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1953. Päätoimisesti Eeva Kilpi on ollut kirjailija vuodesta 1959 lähtien, ja hänen tuotantonsa käsittää 32 teosta, joista osa runoutta ja osa proosaa. Kilven kirjoja on käännetty ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, saksaksi ja englanniksi. Hän on ollut Suomen Pen-klubin puheenjohtaja ja Suomen kirjailijaliiton johtokunnassa.
Eeva Kilpi solmi avioliiton kirjailija Mikko Kustaa Kilven kanssa 1949, ja avioliitosta on kolme poikaa. Pari erosi vuonna 1966.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirjallinen tuotanto
Kilven itsensä mukaan hänen tuotannossaan erottuu kolme pääteemaa: karjalaisuus, ihmissuhteet ja luonto. Evakkokarjalaisuutta hän on käsitellyt muun muassa romaaneissaan Elämä edestakaisin (1964), Elämän evakkona (1983) sekä novellikokoelmassa Noidanlukko (1959). Omaelämäkerralliset muistelmaromaanit Talvisodan aika (1989), Välirauha, Ikävöinnin aika (1990) ja Jatkosodan aika (1993), sijoittuvat Hiitolaan, Kolkontaipaleelle, Vuoksenniskalle ja Imatralle. Hänen teoksensa Rajattomuuden aika (2001) on kertomus hänen varhaislapsuudestaan Karjalassa ennen sotia. Kaikissa näissä teoksissa on pohdintaa siitä, mitä on ollut Karjalan menetys ja mitä on unelma sen takaisin saamisesta.
Luonnolla on keskeinen asema melkein kaikissa Kilven kirjoissa ja runoudessa. Novellikokoelma Kuolema ja nuori rakastaja (1986), Häätanhu (1973) ja Naisen päiväkirja (1978) kertovat kaikki ihmisen tai tarkemmin sanottuna naisen suhteesta luontoon jä elämän kiertokulkuun. Kaikissa kirjoissa keski-ikäinen nainen asuu yksin keväästä syksyyn mökissä metsän keskellä ja tarkkailee luonnon rytmiä, kasvua, kukoistusta ja kuolemaa. Väliin on naisen kokonaisvaltaisessa luontoon samaistuminen kuvauksessa mystiikan piirteitä. Kilpi käsittelee teoksissaan myös ihmisen vastuuta luonnosta, onhan hän itse aktiivinen ympäristönsuojelija.
Feminismi on myös tärkeä teema Kilven tuotannossa. Hänen feminisminsä ei ole teoreettista tai ohjelmallista vaan pikemminkin empaattista ja käytännön sanelemaa. Hän kuvaa naisia, jotka pyrkivät itsenäisyyteen miesten ja rahan hallitsemassa maailmassa. Poikkeuksellisen eroottinen naiskuvaus on kirjassa Tamara (1972), joka kertoo seksuaalisesti aktiivisen naisen ja vammaisen miehen suhteesta.
[muokkaa] Palkinnot
- Valtion kirjallisuuspalkinnot vuosina 1968, 1974 ja 1984
- Runeberg-palkinto 1990
- Espoo-mitali 1977
- Pro Finlandia -mitali 1974
- Alfred Kordelinin yleisen edistys-ja sivistysrahaston tunnuspalkinto 1999
- Karjala-palkinto 2001
- Nils Ferlin-priset 2007
[muokkaa] Eeva Kilven tuotanto
- Noidanlukko. Sarja lapsuudesta, 1959 novelleja
- Kukkivan maan rannat, 1960 romaani
- Nainen kuvastimessa, 1962 romaani
- Elämä edestakaisin, 1964 romaani
- Uudet jumalat, 1965 kuunnelma
- Lapikkaita. Kuusi juttua Lapista, 1966 novelleja
- Rakkauden ja kuoleman pöytä, 1967 moraliteetteja
- Kesä ja keski-ikäinen nainen, 1970 novelleja
- Hyvän yön tarinoita, 1971 novelleja
- Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972 runoja
- Tamara, 1972 romaani
- Häätanhu, 1973 romaani
- Ihmisen ääni, 1976 esseitä
- Terveisin, 1976 runoja
- Naisen päiväkirja, 1978 romaani
- Runoja, 1972–1976 1978 runoja
- Se mitä ei koskaan sanota, 1979 novelleja
- Ennen kuolemaa, 1982 runoja
- Elämän evakkona, 1983 romaani
- Kuolema ja nuori rakastaja. Kolme kertomusta, 1986 novelleja
- Runoja 1972–1982, 1986 runoja
- Animalia, 1987 runoja
- Kootut novellit: vuosilta 1959–1986, 1987 novelleja
- Talvisodan aika, 1989 muistelma
- Välirauha, ikävöinnin aika, 1990 muistelma
- Laulu rakkaudesta, (Ellen Thesleffin maalauksia) 1991 runoja
- Jatkosodan aika, 1993 muistelma
- Kiitos eilisestä, 1996 runoja
- Muistojen aika, 1998 muistelmat
- Perhonen ylittää tien. Kootut runot 1972–2000, 2000 runoja
- Laulu rakkaudesta. Kiitos eilisestä, 2000 3 äänikasettia. runoja
- Rajattomuuden aika. Kertomus lapsuudesta, 2001 muistelma
- Unta vain, 2007. 1973 ilmestyneen Häätanhun "jälkinäytös".
