Kiitos kirjasta -mitali
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kiitos kirjasta -mitali on vuodesta 1966 jaettu suomalainen kirjallisuuspalkinto, jonka myöntävät Kirjakauppaliitto, Libro ry ja Suomen kirjastoseura.[1]
Tunnustuspalkinto (Olof Erikssonin suunnittelema mitali ja kunniakirja) myönnetään kotimaiselle kirjailijalle, jonka edellisenä vuonna ilmestynyt kaunokirjallinen teos on ollut ”erityisesti virikkeitä antava”. Palkintoa ei tyypillisesti myönnetä samalle henkilölle kahdesti.[1]
Palkinnonsaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Henkilö | Teos |
|---|---|---|
| 1966 | Gunnar Mattsson Jaakko Syrjä |
Prinsessa Nuori metsästäjä |
| 1967 | Marianne Alopaeus | Mörkrets kärna |
| 1968 | Anu Kaipainen Marja-Liisa Vartio |
Arkkienkeli Oulussa Hänen olivat linnut |
| 1969 | Eila Pennanen | Tilapää |
| 1970 | Kalle Päätalo | Mustan lumen talvi |
| 1971 | Lassi Sinkkonen | Solveigin laulu |
| 1972 | Christer Kihlman | Människan som skalv |
| 1973 | Eeva-Liisa Manner | Varokaa, voittajat |
| 1974 | Heikki Turunen | Simpauttaja |
| 1975 | Eeva Joenpelto | Vetää kaikista ovista |
| 1976 | Christer Kihlman | Dyre prins |
| 1977 | Elina Karjalainen | Ihmisen ääni |
| 1978 | Matti Pulkkinen | Ja pesäpuu itki |
| 1979 | Märta Tikkanen | Århundradets kärlekssaga |
| 1980 | Eeva Tikka | Hiljainen kesä |
| 1981 | Orvokki Autio | Viistotaival |
| 1982 | Saara Finni | Suruvaippa |
| 1983 | Antti Tuuri | Pohjanmaa |
| 1984 | Eila Kostamo | Vaiteliaat vuodet |
| 1985 | Anna-Leena Härkönen | Häräntappoase |
| 1986 | Leena Krohn | Tainaron |
| 1987 | Antti Hyry | Kertomus |
| 1988 | Bo Carpelan | Axel |
| 1989 | Timo Pusa | Tatuoitu sydän |
| 1990 | Ulla-Lena Lundberg | Leo |
| 1991 | Benedict Zilliacus | Båten i vassen |
| 1992 | Leena Lander | Tummien perhosten koti |
| 1993 | Lars Sund | Colorado Avenue |
| 1994 | Anja Kauranen | Ihon aika |
| 1995 | Monika Fagerholm | Underbara kvinnor vid vatten |
| 1996 | Sisko Istanmäki | Liian paksu perhoseksi |
| 1997 | Kjell Westö | Leijat Helsingin yllä |
| 1998 | Kari Hotakainen | Klassikko |
| 1999 | ei jaettu | |
| 2000 | ei jaettu | |
| 2001 | Pirjo Hassinen | Mansikoita marraskuussa |
| 2002 | Eeva Kilpi | Rajattomuuden aika |
| 2003 | Ranya ElRalmy | Auringon asema |
| 2004 | Rakel Liehu | Helene |
| 2005 | Hannu Väisänen | Vanikan palat |
| 2006 | Risto Isomäki | Sarasvatin hiekkaa |
| 2007 | Reko ja Tina Lundán | Viikkoja, kuukausia |
| 2008 | Sirpa Kähkönen | Lakanasiivet |
| 2009 | Arne Nevanlinna | Marie |
| 2010 | Kristina Carlson | Herra Darwinin puutarhuri |
| 2011 | Tuomas Kyrö | Mielensäpahoittaja |
| 2012 | Katja Kettu | Kätilö |
| 2013 | Aki Ollikainen | Nälkävuosi |
| 2014 | Pauliina Rauhala | Taivaslaulu |
| 2015 | Tommi Kinnunen | Neljäntienristeys |
| 2016 | Kaj Korkea-aho | Paha kirja |
| 2017[2] | Minna Rytisalo | Lempi |
| 2018[3] | Heidi Köngäs | Sandra |
| 2019[4] | Satu Vasantola | En palaa takaisin koskaan, luulen |
| 2020[5] | Antti Rönkä | Jalat ilmassa |
| 2021 | Selja Ahava | Nainen joka rakasti hyönteisiä |
| 2022[6] | Anneli Kanto | Rottien pyhimys |
| 2023[7] | Maria Turtschaninoff | Suomaa |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiitos kirjasta -palkitut (1966–2021) Kirjakauppaliitto. Viitattu 1.9.2021.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kiitos kirjasta -palkinto Kirjakauppaliitto. Viitattu 1.5.2018.
- ↑ Kiitos kirjasta -palkinto Minna Rytisalolle 22.4.2017. Suomen kirjastoseura. Viitattu 27.4.2017.
- ↑ Kiitos kirjasta Heidi Köngäs 24.4.2018. Kirjakauppaliitto. Viitattu 1.5.2018.
- ↑ Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola palkittiin esikoisromaanistaan Helsingin Sanomat. 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
- ↑ Kiitos kirjasta Antti Rönkä 9.6.2020. Suomen kirjastoseura. Viitattu 7.11.2020.
- ↑ Anneli Kanto sai kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Rottien pyhimys Helsingin Sanomat. 23.4.2022. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Maria Turtschaninoffille Kiitos kirjasta -palkinto teoksella Suomaa. Helsingin Sanomat, 23.4.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.4.2023.