Indonesian maantiede
| Indonesian maantiede | |
|---|---|
 Indonesian kartta |
|
| Maanosa | Aasia |
| Naapurimaat | Malesia, Itä-Timor, Papua-Uusi-Guinea |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 1 904 569 km² |
| – Maa | 1 811 569 km² |
| – Sisävesi | 93 000 km² |
| Rantaviiva | 54 716 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Puncak Jaya, 4 884 m |
| Matalin kohta | Intian valtameri, 0 m |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | trooppinen ilmasto |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | öljy, tina, maakaasu, nikkeli, puutavara, bauksiitti, kupari, hiili, kulta, hopea |
Indonesia on saaristoinen valtio Kaakkois-Aasiassa, Aasian ja Australian mannerten sekä Intian ja Tyynen valtameren välissä. Maa koostuu yli 17 000 saaresta ja maassa on noin sata toimivaa tulivuorta. Maa sijaitsee päiväntasaajan molemmin puolin ja maassa vallitsee trooppinen ilmasto.[1][2]
Fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indonesia koostuu 17 508 saaresta, joista noin 6 000 on asuttuja. Indonesia on maailman suurin yksinomaan saarista koostuva valtio.[1] Indonesian saaret sijaitsevat hajallaan Intian valtameren ja Tyynen valtameren, sekä Aasian ja Australian mantereiden välissä.[1][2] Vaikka Indonesia on maailman neljänneksi väkirikkain maa, se on Amazonin jälkeen maailman metsäisintä aluetta.[1]
Indonesia sijaitsee päiväntasaajalla, suurin osa siitä sijaitsee sen eteläpuolella. Maan viisi suurinta saarta ovat Isoihin Sundasaariin kuuluvat Jaava, Sumatra, Borneo ja Sulawesi, sekä itäisin saari Uusi-Guinea. Saarista Borneo on jaettu Malesian, Brunein ja Indonesian kesken. Indonesialle kuuluu saaren eteläosa Kalimantan. Sillä on saarella maarajaa vain Malesian kanssa. Lisäksi saarella on maarajaa Borneon kupeessa sijaitsevalla pienellä Sebatikin saarella. Uuden-Guinean saari on jaettu Indonesian ja Papua-Uuden-Guinean kesken. Indonesialle kuuluu saaren länsiosa Länsi Uusi-Guinea. Lisäksi Timorin saari on jaettu Indonesian ja Itä-Timorin kesken.[2] Rajanaapureidensa lisäksi Indonesialla on aluevesirajoja Australian, Singaporen, Filippiinien, Thaimaan, Intian, Palaun ja Vietnamin kanssa.[3][4][5]
Indonesian pinta-ala on 1 904 569 neliökilometriä, mikä tekee siitä maailman 15. suurimman valtion.[1][6]
Kallioperä ja pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useat Indonesian saaret ovat tuliperäisiä ja alue on seismisesti yksi maailman aktiivisimmista.[7] Indonesia sijaitsee Tyynenmeren, Euraasian ja Indo-Australian mannerlaattojen reunoilla alityöntövyöhykkeellä. Laattatektonisesti Indonesia sijaitsee yhdellä maailman monimuotoisemmista alueista, maa sijaitsee niin kutsutun Sundan hautavajoaman alueella, jossa maa vajoaa muutaman senttimetrin vuodessa. Maan vajoaminen on voimakkainta Jaavan länsiosissa, missä maa vajoaa 6 cm vuodessa. Suurin osa Indonesian tulivuorista sijaitsee Sundan kaaren alueella muodostaen 3 000 kilometriä pitkän tulivuorijonon. Tulivuorten jono ylettyy Sumatran pohjoisosasta Jaavan ja Pienten Sundasaarten läpi Bandanmerelle asti.[7] Indonesiassa sijaitsee noin 400 tulivuorta, joista noin 100 on aktiivisia.[8]
Vuoristot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indonesia sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Suurin osa Indonesian tulivuorista sijaitsee Sundan kaaren alueella, muodostaen 3 000 km pitkän tulivuorijonon. Tulivuorten jono ylettyy Sumatran pohjoisosasta Jaavan ja Pienten Sundasaarten läpi Bandanmerelle asti.[7] Indonesiassa sijaitsee noin 400 tulivuorta, joista noin 100 on aktiivisia.[8]
Sumatran saarta halkoo Barisanvuorten vuorijono, joka sijoittuu Sumatran saaren länsipuolelle. Sumatran korkeimmat vuorenhuiput ovat yli 3 000 metriä korkeita. Saaren korkein vuori on 3 800 metriä korkea Gunung Kerinci, joka on myös Indonesian korkein tulivuori.[9] Sumatran eteläosan jälkeen tulivuorien jono kääntyy itä–länsi-suuntaiseksi Jaavan ja Pienten Sundasaarten läpi Bandanmerelle asti. Pienien Sundasaarien saarista Balilla ja Floresilla sijaitsee useita tulivuoria. Sen sijaan saariston suurin ja itäisin saari Timor ei ole enää tuliperäinen.[10][8][2][11] Useat Jaavalla sijaitsevat tulivuoret ovat hyvin aktiivisia ja purkautuessaan ne saattavat aiheuttaa laajalti tuhoa.[11] Kuuluisimmat tulivuorenpurkaukset ovat Sundasalmella sijaitsevan Krakataun ja Sumbawan saarella sijainneen Tamboran purkaukset 1800-luvulla. Näistä Tamboran purkaus vuonna 1815 aiheutti maailmanlaajuisen ilmaston viilenemisen seuraaviksi vuosiksi.[12][13]
Pienten Sundasaarten itäosien jälkeen tulivuorijono kaartuu koilliseen Bandanmerelle kohti Molukkien saariryhmää ja Uutta-Guineaa. Bandanmerellä sijaitsevilla Bandasaarilla sijaitsee muutamia tulivuorisaaria ja merellä on myös merenalaisia tulivuoria.[14]
Toinen tulivuorien keskittymä sijaitsee Sulawesin saaren pohjoisosassa, sekä Molukkien saariryhmään kuuluvalla Halmaheran saarella.[8] Sulawesin toimivat tulivuoret keskittyvät saaren pohjoisosiin, saaren eteläosassa tulivuoret ovat sammuneet. Pohjoisosan tulivuoret ovat aktiivisia, sillä laattatektoniikka Sulawesin ja Halmaheran välissä olevalla Molukkienmerellä on monimutkaista. Mannerlaatat alueella ovat pirstaleisia ja pieni Molukkienmeren laatta muodostaa mikrolaatan, joka vajoaa sekä Euraasian laatan ja toisen pienen Filippiinienmeren laatan alle. Kaksoissubduktio on synnyttänyt laatan reunoille idässä Halmaheran kaaren ja lännessä Sangihen kaaren, johon kuuluvat myös Sulawesin pohjoisosien tulivuoret. Halmaheran, sekä Sulawesin pohjoisosien ja Sulawesin pohjoispuolella olevien Sangihesaarten tulivuoret syöksevät laavaa joka on peräisin maan sisuksiin painuvasta molukkienmerenlaatasta. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua molukkienlaatta on vajonnut maan syvyyksiin ja Halmaheran ja Sangihen kaaret yhdistyvät ja kaksoisalityöntövyöhykkeestä jää jäljelle vain vähäisiä todisteita.[15][16]
Sulawesin saari on hyvin vuoristoinen, suurin osa saaresta on yli 500 m:n korkeudella merenpinnasta ja viidesosa on yli 1 000 m:n korkeudella.[17] Borneon saarella Indonesialle kuuluva Kalimantan on rannikoiltaan alavaa, sisämaa on vuoristoisempaa. Borneon vuoristoisimmat alueet sijaitsevat Malesian ja Indonesian rajalla saaren pohjoisosassa, saaren korkeimmat vuoret sijaitsevat Malesian puolella Sabahissa. Saaren eteläosassa ovat Meratusvuoret, joiden korkein vuori Gunung Besar on 1 892 metriä korkea.[18][19]
Uuden-Guinean saaresta Indonesialle kuuluva Länsi Uusi-Guinea on vuoristoinen saari, ja sen pohjoisosia hallitsevat vuoristot, eteläosat ovat alavampia. Saarella on useita vuorijonoja joista keskeisin on Jayawijayan vuoristo. Siellä sijaitsee myös Indonesian korkein vuori, 5 030 metriä korkea Puncak Jaya.[20][21]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Indonesia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Indonesia. Google Maps. Kartan verkkoversio
- ↑ Indonesia · MRGID 8492 marineregions.org. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Limits of the Seas (pdf) 1990. United States Department of State. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Indonesia un.org. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Rank Order Area (The World Factbook) Central Intelligence Agency. Arkistoitu 9.2.2014. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Geology & Tectonics (pdf) jsce.or.jp. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Volcanoes of Indonesia volcanodiscovery.com. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioGeography indahnesia.com. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioGeography indahnesia.com. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Java newworldencyclopedia.org. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Krakatau volcano volcanodiscovery.com. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Tambora volcano volcanodiscovery.com. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Volcanoes in the Banda Sea volcanodiscovery.com. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioDouble Subduction in the Later Stages geology.um.maine.edu. Arkistoitu 26.8.2012. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioTectonics of Indonesia oregonstate.edu. Arkistoitu 2.12.2016. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioGeography indahnesia.com. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioGeography indahnesia.com. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Besar gunungbagging.com. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioIntroduction to Papua indahnesia.com. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
- ↑ About Papua papua-insects.nl. Viitattu 18.12.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Indonesian maantiede Wikimedia Commonsissa
