HMS Jackal (F22)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta J-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Jackal.
HMS Jackal
HMS Jackal
HMS Jackal
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company, Clydebank
Kölinlasku 24. syyskuuta 1937
Laskettu vesille 25. lokakuuta 1938
Palveluskäyttöön 13. huhtikuuta 1939
Palveluskäytöstä upotettu 12. toukokuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1690 t (kuiva)
2330 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,8 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 40000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus 3 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk XII tykkiä kaksiputkisena Mk XIX asennuksena
1 kaksinaulainen (40 mm/L39) QF Mk VIII ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
2 0,5" Vickers Mk III nelipiippuista ilmatorjuntakonekivääriä

2 .303" Lewis kaksipiippuista ilmatorjuntakonekivääriä
10 21" (533 mm) PR Mk II torpedoputkea Mk IX ja Mk IX** torpedoille
30 syvyyspommia

HMS Jackal (viirinumerot F22 ja 1940 alkaen G22) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin 25. maaliskuuta 1937 John Brown and Companyltä Clydebankistä osana vuoden 1936 laivasto-ohjelmaa. Sen köli laskettiin 24. syyskuuta 1937 ja alus laskettiin vesille 25. lokakuuta 1938. Alus oli luokkansa ensimmäisenä tyyppitesteissä helmikuun 1939. Alus valmistui 31. maaliskuuta samana vuonna.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Jackal liittyi 14. huhtikuuta koulutuksen jälkeen Kotilaivaston 4. Hävittäjälaivueeseen, jossa se palveli lukuunottamatta huoltoja ja korjauksia. Alus siirrettiin 31. elokuuta laivueen mukana sodanajan sijoituspaikkaansa Humberiin.[1]

Alus oli syyskuussa Humberissa J-luokan aluksista muodostetussa 7. Hävittäjälaivueessa. Se suojasi 6. syyskuuta Pohjanmerellä HMS Januksen ja HMS Junon kanssa SS Bataviaa, joka kuljetti Berliinin suurlähetystön henkilöstöä, Massin majakkalaivalta Tonguen majakkalaivalle. Laivue siirtyi lokakuussa Plymouthiin ja edelleen Rosythiin suojaamaan 2. Risteilijäviirikköä.[1]

Alus kolari 14. lokakuuta Kirkwallissa HMS Januksen kanssa kärsien vaurioita, minkä seurauksena se matkasi Scapa Flowhun korjattavaksi sekä huoltoon. Seuraavana päivänä aloitettiin korjaukset. Alus palasi palvelukseen 24. lokakuuta suojaamaan Pohjanmeren saattueita.[1]

Alus oli huollettavana 8. marraskuuta alkaen Amos & Smithin telakalla Grimsbyssä, mistä se palasi palvelukseen 21. marraskuuta.[1]

HMS Jackal suojasi vuoden alun saattueita, kunnes se kolaroi 28. helmikuuta 1940 Pohjanmerellä ruotsalaisen rahtialuksen SS Storforsin kanssa. Rahtialus upposi ja HMS Jackal kärsi pahoja vaurioita. HMS Janus saattoi vaurioituneen aluksen Tyneen, jossa se siirrettiin seuraavana päivänä Blyth Dry Dockin telakalle korjattavaksi. Alus palasi palvelukseen 18. huhtikuuta.[1]

Taistelu Norjasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus suojasi 20. huhtikuuta joukkojenkuljetusaluksia St. Magnus, St. Sunniva ja Cedar Bank Aberdeenistä Andalsnesiin. Seuraavana päivänä Cedar Bank upposi torpedon osuttua alukseen. HMS Jackal erkani saattueesta matkaten Rombaksfjordiin. Seuraavana päiväänä alus tuki maihinnousseita joukkoja.[1]

Alus suojasi 29. huhtikuuta HMS Javelinin kanssa risteilijä HMS Glasgowia Moldeen, jossa risteilijään nousi Norjan kuningas Haakon sekä hallituksen jäseniä. Alukselle kuormattiin myös Norjan pankin kultavaranto. Osasto siirtyi kuormauksen jälkeen Tromssaan.[1]

Alus suojasi 10. toukokuuta HMS Javelinin kanssa saattueita Norjaan, jonne saavuttuaan se erkani seuraavana päivänä saattueesta tukemaan Mon maihinnousua. Alus tulitti 12. toukokuuta HMS Enterprisen kanssa maihinnousualuetta, jolloin ne joutuivat ilmahyökkäyksen kohteeksi. HMS Jackal saattoi 12. toukokuuta rannikkohöyryn Bodöhön vapauduttuaan Mon alueen tehtävistään, minkä jälkeen alus liitettiin Noren alaisuuteen. Alus lähti Scapa Flowhun suojaten pahoin vaurioituneen HMS Pelicanin Andalsnesista Kirkwalliin.[1]

Kanaalin taisteluissa Noren alaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Jackal saapui 16. toukokuuta Harwichiin aloittaen palveluksensa Noren alaisuudessa. Alus suojasi 18. toukokuuta saattueita sekä valvoi merialueen liikennettä. Se suojasi seuraavana päivänä HMS Jaguarin ja HMS Puffinin kanssa troolarit HMT Grampianin, HMT Peltonin, HMT James Layn, HMT Milford Queenin, HMT Milford Princessin ja HMT Cape Melvillen Norfolkin edustalle katkomaan Britteinsaarten ja mantereen välisiä viestiliikennekaapeleita operaatio Quixotessa.[1]

Alus hyökkäsi 25. toukokuuta East Anglian rannikolla tuloksetta Saksan laivaston sukellusvenettä U-9 vastaan. Belgian ja Alankomaiden evakuointien jälkeen alus aloitti saksalaisten maihinnousuvalmistelujen häiritsemisen ja seurannan.[1]

Alus suojasi 4. heinäkuuta HMS Jaguarin kanssa apumiinalaiva HMS Teviot Bankia, joka rakensi itärannikonsulkua operaatiossa BS21. Operaatiosta vapauduttuaan alus jatkoi saksalaisten maihinnousuvalmistelujen häirintää, kunnes se siirrettiin syyskuussa Kotilaivastoon Scapa Flowhun.[1]

Alus suojasi 11. syyskuuta HMS Versatilen, HMS Vimyn ja HMS Electran kanssa apumiinalaivoja HMS Southern Prince, HMS Port Napier, HMS Port Quebec ja HMS Menestheus rakennettaessa pohjoistasulkua operaatiossa SN41. Operaatiosta vapauduttuaan alus palasi Pohjanmeren valvontatehtäviin.[1]

Alus siirrettiin 2. lokakuuta 5. Hävittäjälaivueeseen estämään saksalaisten iskut rannikkosaattueisiin. Alus siirtyi tehtävänsä vuoksi Plymouthiin. Alus suojasi 10. lokakuuta HMS Javelinin, HMS Jupiterin, HMS Jaguarin, HMS Kashmirin ja HMS Kiplingin kanssa taistelulaiva HMS Revengeä Cherbourgin tykistöammunnan aikana. Seuraavana päivänä alus osallistui tulitukseen muun osaston mukana. Palattuaan 12. lokakuuta Portsmouthiin se erkani osastosta palaten Plymouthiin.[1]

HMS Jackal partioi 20. marraskuuta HMS Javelinin, HMS Jupiterin, HMS Jerseyn ja HMS Kashmirin kanssa Lands Endin ja Start Pointin välillä kohdatakseen kolme Saksan laivaston hävittäjää. Seuraavana päivänä osasto taisteli Karl Galsteria, Hans Lodyä ja Erich Steinbrinckiä vastaan, jotka irtosivat taistelusta laukaistuaan torpedonsa. Torpedo-osumista vaurioituneelta HMS Javelinilta siirrettiin 30. marraskuuta haavoittuneita HMS Jackalille, joka toimitti heidät Plymouthiin.[1]

Alus määrättiin joulukuussa huollettavaksi ja se siirrettiin 5. joulukuuta Humber Graving Dock & Engineering Companyn telakalle, mistä se palasi 10. tammikuuta 1941. Alus siirtyi Clydeen aloittaakseen saattueiden suojaamisen.[1]

Alus liittyi 12. tammikuuta Clydessä HMS Beaglen, HMS Fearlessin, HMS Harvesterin, HMS Highlanderin, HMS Leamingtonin, HMS Lincolnin, HMS Vansittartin ja HMS Watchmanin kanssa saattueeseen WS5B, josta se erkani muun paikallissuojueen mukana 16. tammikuuta palaten Clydeen. Alus jatkoi edelleen matkaansa Plymouthiin palaten Kanaalin alueen saattueiden suojaksi.[1]

HMS Jackal suojais 20. helmikuuta HMS Impulsiven, HMS Intrepidin ja HMS Icaruksen miinanlaskua Brestin edustalle yhdessä HMS Kellyn, HMS Kiplingin ja HMS Kashmirin kanssa operaatiossa GS. Alus suojasi 19. maaliskuuta samojen alusten miinanlaskua Ile de Basin edustalla operaatiossa GU ja uudelleen Brestin edustalla 28. maaliskuuta operaatiossa GX. Alus suojasi seuraavana päivänä miinalaiva HMS Abdielia operaatiossa GY, joka peruutettiin ennen määränpäähän saapumista miinalaivan konerikon vuoksi.[1]

Välimeren laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Jackal määrättiin huhtikuussa laivueen mukana Välimeren laivastoon. Alus lähti 2. huhtikuuta Gibraltarille, jossa se liittyi 24. huhtikuuta Force S:ään HMS Kashmirin, HMS Kellyn, HMS Kiplingin, HMS Kelvinin ja HMS Jerseyn kanssa suojatakseen HMS Abdielia ja HMS Didoa operaatio Salientissa. Operaatiosta vapauduttuaan alus jatkoi 27. huhtikuuta matkaansa Maltalle, jonne se saapui seuraavana päivänä liittyen Force K:hon.[1]

Alus lähti 1. toukokuuta Maltalta HMS Kellyn, HMS Jerseyn ja HMS Kelvinin kanssa akselivaltojen huoltosaattueiden tuhoamismatkalle. Seuraavana päivänä alus jäi ansaan Maltan Suureen satamaan HMS Jerseyn upottua miinaan ajettuaan sataman suulle.[1]

Alus lähti 9. toukokuuta Maltalta liittyäkseen HMS Ajaxin, HMS Didon, HMS Orionin ja HMAS Perthin muodostamaan osastoon, jonka tehtävänä oli suojata operaatio Tiikerin saattue Sisilian kapeikon läpi. Seuraavana päivänä alus erkani saattueesta kohdattuaan Välimeren laivaston lähettämän osaston. Alus tulitti 11. toukokuuta Benghazin satamaa paluumatkalla Maltalle, jolloin se joutui ilmahyökkäykseen. Alus saapui seuraavana päivänä Maltalle.[1]

Alus lähti 21. toukokuuta Maltalta liittyäkseen Kreetan puolustukseksi koottuihin laivastoyksiköihin. Seuraavana päivänä se oli Kreetan edustalla liittyen Välimeren laivastoon, josta se erkani pelastamaan Saksan ilmavoimien upottaman risteilijä HMS Gloucesterin eloonjääneitä.[1]

HMS Jackal hyökkäsi 23. toukokuuta HMS Kellyn, HMS Kelvinin ja HMS Kashmirin kanssa saksalaisia maihinnousuosastoja vastaan, jolloin alukset joutuivat voimakkaan ilmahyökkäyksen maaliksi. HMS Kelly ja HMS Kashmir tuhoutuivat. Jäljelle jääneet alukset etsivät maihinnousualuksia Kisamoksesta sekä Canneanlahdelta, minkä jälkeen ne palasivat Aleksandriaan.[1]

Alus suojasi 25. toukokuuta HMAS Napierin ja HMS Kelvinin kanssa risteilijät HMS Didon ja HMS Ajaxin Kason salmeen etsittäessä saksalaisten maihinnousulaivastoa. Seuraavana päivänä osasto liittyi Välimeren laivastoon evakuoimaan liittoutuneiden joukkoja Kreetalta. Alus erkani 27. toukokuuta laivastosta mainitun osaston mukana täydentämään varastojaan Aleksandriaan.[1]

Alus evakuoi 28. toukokuuta joukkoja Heraklionista toimittaen evakuoidut seuraavana päivänä Aleksandriaan. Alus lähti 31. toukokuuta evakuoimaan joukkoja Sphakiasta risteilijä HMS Phoeben ja miinalaiva HMS Abdielin sekä hävittäjien HMS Hotspurin ja HMS Kimberleyn kanssa. Osasto evakuoi kaikkiaan noin 4000 miestä, jotka ne toimittivat 1. kesäkuuta Aleksandriaan.[1]

HMS Jackal määrättiin 4. kesäkuuta tukemaan operaatioita Vichyn Ranskan joukkoja vastaan Syyriassa (operaatio Exporter). Se lähti 7. kesäkuuta Aleksandriasta liittyäkseen Syyrian rannikolla Force B:hen tukemaan maissa olevia joukkoja sekä suojaamaan risteilijöitä Vichyn Ranskan alueella olevilta aluksilta. Seuraavana päivänä alus torjui toimintaa estämään pyrkineiden Vichyn Ranskan alusten yritykset. Alus joutui 9. kesäkuuta HMS Januksen kanssa Vichyn Ranskan hävittäjien Valmyn ja Guépardin tykkituleen, jolloin alukseen osui yksi kranaatti. Ranskalaisalukset vetäytyivät HMS Isiksen ja HMS Hotspurin saapuessa paikalle. Alus tulitti 4. heinäkuuta Beirutia risteilijöiden HMS Naiadin ja HMS Ajaxin kanssa, minkä jälkeen HMS Jackal palasi Aleksandriaan vapauduttuaan operaatiosta. Alus palasi Välimeren laivastoon suojaamaan saattueita sekä tukemaan maajoukkojen taistelua.[1]

Alus osallistui 22. heinäkuuta operaatio Substancen harhautusoperaatioon MD5:een, minkä jälkeen alus palveli lähinnä rannikkosaattueiden suojana sekä tuki maajoukkojen taistelua. Alus osallistui syyskuussa operaatio Halberdin harhautusoperaatioon suojaten raskaita aluksia. Lokakuussa alus tuki lähinnä Tobrukin piiritettyä varuskuntaa.[1]

Alus suojasi 25. marraskuuta taistelulaiva HMS Barhamia, jonka Saksan laivaston sukellusvene U-81 torpedoi Libyan rannikolla. HMS Jackal osallistui tuloksettomaan sukellusvenejahtiin sekä tuhoutununeen aluksen eloonjääneiden pelastamiseen. Aluksen ollessa 30. marraskuuta Dernan se joutui ilmahyökkäykseen vaurioituen pahoin torpedon osuttua. Alus siirrettiin 2. joulukuuta Aleksandriassa telakalle korjattavaksi.[1]

Alus siirrettiin huhtikuussa 1942 telakalle ollessa 14. Hävittäjälaivueeseen. Se oli 10. toukokuuta HMS Jerviksen, HMS Jackalin, HMS Kiplingin ja HMS Livelyn kanssa etsimässä akselivaltojen Benghaziin matkannutta saattuetta. Seuraavana päivänä osasto joutui ilmahyökkäyksen maaliksi, jolloin HMS Lively tuhoutui 10 merimailia Tobrukista koilliseen vieden mukanaan 76 miehistönjäsentä. Ilmahyökkäysten jatkuessa HMS Jackalin takakannella räjähti pommi sytyttäen aluksen tuleen. Ainoa hyökkäyksestä selvinnyt HMS Jervis otti vaurioituneen aluksen hinaukseen.[1]

HMS Jerviksen hinatessa palavaa HMS Jackalia 12. toukokuuta niin tulipalo riistäytyi hallinnasta, jolloin aluksen miehistön piti jättää laiva. HMS Jervis pelasti eloonjääneet ja upotti palavan aluksen torpedoimalla. Aluksella oli saanut surmansa ainoastaan 15 henkeä. HMS Jervis palasi Aleksandriaan mukanaan 650 tuhoutuneilta aluksilta pelastettua.[1]

Koordinaatit: 32°28′N, 26°20′E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy James P: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Langtree, Christopher: The Kelly's - British J, K & N Class Destroyers of World War II. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-166-X. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]