HMS Leamington (G19)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Leamington
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja New York Shipbuilders Corporation, Camden, New Jersey
Kölinlasku 23. tammikuuta 1918
Laskettu vesille 28. syyskuuta 1918
Palveluskäyttöön 23. lokakuuta 1940
Palveluskäytöstä Kanadan laivastolle lokakuussa 1942 nimellä HMCS Leamington
palautettu joulukuussa 1943
Neuvostoliiton laivastolle heinäkuussa 1944 nimellä Zhguchiy
palautettu 1950
romutettu 1951
Tekniset tiedot
Uppouma 1306 t
Pituus 95,81 m
Leveys 9,42 m
Syväys 2,97 m
Nopeus 35 solmua
Miehistöä 122
Aseistus 4 x 4" tykkiä
2 x 3" ilmatorjuntatykkiä
12 x 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Leamington (viirinumero G19) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Town-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus oli alun perin Yhdysvaltain laivaston Wickes-luokan hävittäjä USS Twiggs, joka luovutettiin Kuninkaalliselle laivastolle sopimuksen mukaisesti.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Wickes-luokka

Yhdysvaltain laivasto tilasi Camdenista New Jerseystä New York Shipbuilding Corporationilta hävittäjän numero 127 (engl. Destroyer No. 127). Sen köli laskettiin 23. tammikuuta 1918 ja alus laskettiin vesille vielä samana vuonna 28. syyskuuta kumminaan majuri Twiggsin lapsenlapsi neiti Lillie S. Getchell. Alus otettiin palvelukseen 28. heinäkuuta 1919 Philadelphian laivastontelakalla ensimmäisenä päällikkönään Isaac C. Johnson Jr.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koeajojen jälkeen alus liitettiin lokakuun lopulla 1919 Tyynenmeren laivaston 4. hävittäjälaivueen 16. viirikköön San Diegoon. Alus osallistui vuoteen 1922 saakka erilaisiin koulutuspurjehduksiin ja sotaharjoituksiin. Twiggsille määrättiin runkonumeroksi DD-127 17. heinäkuuta 1920 laivaston ottaessa käyttöönsä uuden numeroinnin. Laivaston supistamisen ja säästöpaineiden vuoksi alus poistettiin palveluksesta 24. kesäkuuta 1922 San Diegossa.[1]

Alus palautettiin palvelukseen 20. helmikuuta 1930 San Diegossa päällikkönään Thomas S. King II. Se sijoitettiin johtoalukseksi 14. hävittäjäviirikköön, jonka mukana alus osallistui vuoden loppuun laivaston mukana harjoituksiin San Diegon edustalla Helmikuun alussa 1931 alus lähti laivaston mukana San Franciscosta etelään osallistuakseen vuotuiseen sotaharjoitukseen. Harjoituksen päätyttyä 15. maaliskuuta alus siirrettiin tiedustelulaivastoon (engl. Scouting Fleet), joka pian laivaston uudelleen järjestelyssä 1. huhtikuuta nimettiin tiedusteluosastoksi (engl. Scouting Force). Twiggsin uutena kotisatamana oli Charleston South Carolinassa, jossa se palveli 7. hävittäjäviirikön johtoaluksena loppukevääseen 1933 saakka. Alus palasi kesän aikana taisteluosastoon (engl. Battle Force) länsirannikolle 2. hävittäjälaivueen 6. hävittäjäviirikköön.[1]

Twiggs siirrettiin 1. marraskuuta 1933 kiertävän reservin (engl. Rotating Reserve) 20. hävittäjälaivueeseen San Diegoon. Alus oli minimimiehistöllä, kunnes se 1. heinäkuuta 1934 palautettiin palvelukseen 2. hävittäjälaivueen 4. viirikköön. Se palveli taisteluosaston mukana San Diegossa aina vuoden 1936 lopulle, jolloin aluksella aloitettiin valmistelut palveluksesta poistamiseksi. Alus ankkuroitiin 6. huhtikuuta 1937 San Diegoon, jossa se poistettiin palveluksesta ja sijoitettiin reserviin.[1]

Saksan hyökättyä Puolaan 1. syyskuuta 1939 presidentti Roosevelt esitti puolueettomuuden valvonnan aloittamista Yhdysvaltain itäpuolisilla merialueilla sekä Meksikonlahdella. Laivasto palautti palvelukseen 77 hävittäjää ja kevyttä miinalaivaa, jotka olivat maanneet reservissä Philadelphiassa ja San Diegossa. Osana operaatiota Twiggs palautettiin palvelukseen 30. syyskuuta 1939 San Diegossa päällikkönään Lyman K. Swenson.[1]

32. hävittäjälaivueen 64. viirikön lippulaivana Twiggs oli marraskuun laivueensa mukana koeajoissa ja koulutuksessa San Diegon edustalla. Yhdessä kahdeksan sisaraluksensa kanssa alus läpäisi Panaman kanavan joulukuun alussa ja se saapui uuteen kotisatamaansa Key Westiin Floridaan. Alus osallistui viirikkönsä mukana puolueettomuuden valvontaan, reservin kouluttamiseen, taisteluharjoituksiin sekä erilaisiin harjoitukseen kesän 1940.[1]

Saksan vallattua vuoden 1940 alun aikana Tanskan, Norjan, Benelux-maat ja Ranskan sekä Saksan laivaston sukellusveneiden uhatessa meriliikennettä pyysi Britannian pääministeri Winston Churchill apua Yhdysvalloilta saadakseen saattajia saattueiden suojaksi. Kesällä 1940 presidentti Roosevelt esitti ratkaisuksi vastakauppoja. Britannia luovuttaisi 99-vuoden vuokra-ajalla Yhdysvalloille satamia ja se saisi vastalahjana 50 hävittäjää. Twiggs määrättiin luovutettavaksi yhtenä näistä.[1]

Alus saapui 16. lokakuuta 1940 Halifaxiin Nova Scotiaan, jossa se poistettiin palveluksesta 23. lokakuuta. Alus poistettiin alusluettelosta 8. tammikuuta 1941.[1]

Lend-lease[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Leamington otettiin palvelukseen 23. lokakuuta 1940 Halifaxissa. Alus siirtyi marraskuussa saattueen mukana Plymouthiin, josta se siirrettiin 15. marraskuuta Devonportin telakalle huollettavaksi ja muutostöitä varten. Se palasi palvelukseen 29. marraskuuta.[2]

HMS Leamington määrättiin joulukuussa suojaamaan saattuetta SL56. Alus aloitti 15. joulukuuta Scapa Flowssa koulutuksensa, jonka päätyttyä se liitettiin 5. tammikuuta 1941 2. Saattajaryhmään. Alus suojasi 12. tammikuuta saattuetta WS5B Belfastista ryhmän mukana. Se erkani saattueesta 16. tammikuuta palaten Clydeen.[2]

HMS Leamington kolaroi 27. toukokuuta HMS Thyran kanssa, mikä upposi. Alus joutui Liverpooliin telakalle korjattavaksi. Se palasi heinäkuussa palvelukseen ryhmäänsä Londonderryyn. Alus suojasi 15. elokuuta saattuetta WS8C Scapa Flowsta. Se erkani saattueesta paria päivää myöhemmin saattueen palattua Clydeen.[2]

HMS Leamington suojasi syyskuussa saattuetta ON13F, minkä jälkeen se siirtyi ryhmänsä mukana Islantiin. Alus avusti 11. syyskuuta ryhmänsä mukana Kanadan laivaston saattajaryhmää suojaamaan saattuetta SC42. Se upotti Saksan laivaston sukellusveneen U-207:n HMS Veteranin kanssa (63°59′N, 34°48′W).[2]

HMS Leamington jatkoi saattueiden suojaamista ryhmänsä mukana. Alus suojasi vuoden lopulla ainakin saattueita ONS32, ON39 ja HX161.[2]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Leamington oli tammikuun 1942 saattuetehtävissä Atlantilla. Alus määrättiin suojaamaan helmikuussa Yhdysvalloista saapuvia ja sinne palaavia joukkojenkuljetusaluksia (AT ja TA saattueet), kunnes se määrättiin HMS Volunteerin, HMS Aldenhamin ja HMS Groven kanssa suojaamaan saattuetta WS17. Se liittyi 23. helmikuuta Clydessä saattueeseen WS17.[2]

HMS Leamington upotti 27. helmikuuta ryhmänsä alusten kanssa sukellusvene U-587:n (47°21′N, 21°39′W). Se erkani saattueesta WS17 palaten Clydeen.[2]

HMS Leamington suojasi 10. toukokuuta saattuetta WS19 Clydestä. Alus erkani 13. toukokuuta saattueesta. Se suojasi 1. kesäkuuta saattuetta WS19P Liverpoolista. Alus erkani 4. kesäkuuta saattueesta palaten Clydeen.[2]

HMS Leamington suojasi RMS Queen Maryä (saattue WS19Y) yhdessä risteilijä HMS Delhin, HMS Boadicean, HMS Keppelin, HMS Salisburyn ja HMS St. Albansin kanssa. Alus erkani saattueesta palaten Clydeen.[2]

HMS Leamington suojasi 30. kesäkuuta Jäämeren saattuetta PQ17. Saattueen hajaantuessa 4. heinäkuuta Amiraliteetin käskystä alus pysyi saattajien mukana. Se siirrettiin 15. heinäkuuta Hartlepoolin telakalle huoltoon.[2]

HMS Leamington palasi telakalta joulukuussa, minkä jälkeen se siirrettiin Western Local Escort Forceen Halifaxiin. Alus siirtyi vielä vuoden lopulla Halifaxiin, jossa se siirrettiin tammikuussa 1943 Kanadan laivastolle nimellä HMCS Leamington.[2]

HMCS Leamington[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMCS Leamington tuki maaliskuussa 5. Brittiläistä Saattajaryhmää puolustettaessa saattuetta SC122 sukellusveneryhmä Sturmeria vastaan. Alus vaurioitui kolaroituaan USS Albatrosin kanssa, minkä vuoksi se siirrettiin 15. huhtikuuta telakalle.[2]

HMCS Leamington palasi 4. kesäkuuta palvelukseen. Alus kolaroi SS Mortimerin kanssa, minkä vuoksi se siirrettiin 28. kesäkuuta Norfolkin laivastontelakalle Yhdysvaltoihin. Aluksen korjaus viivästyi, jolloin sen tulevaa käyttöä mietittiin.[2]

HMCS Leamington poistettiin marraskuussa 1943 palveluskäytöstä. Se purjehti joulukuussa Azorien kautta Britteinsaarille, jossa se palautettiin Kuninkaalliselle laivastolle. Alus siirrettiin tammikuussa 1944 reserviin, minkä jälkeen se makasi ankkurissa Hartlepoolissa.[2]

Zhguchi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Leamington määrättiin huhtikuussa siirtymään Neuvostoliitolle huollon jälkeen. Alus oli toukokuussa huollettavana, jona aikana aluksen uusi neuvostoliittolainen miehistö saapui 7. toukokuuta saattueessa RA59 Clydeen.[2]

HMS Leamington siirrettiin 16. heinäkuuta Neuvostoliiton laivastolle, joka nimesi sen Zhguchiksi. Alus purjehti elokuussa Kuolan niemimaalle saattueessa JW59.[2]

Zhguchi palveli Neuvostoliiton Pohjoisessa laivastossa vuoteen 1950, jolloin se virallisesti palautettiin 13. marraskuuta. Alus sijoitettiin poistolistalle ja se myytiin 26. heinäkuuta 1951 BISCOlle, joka siirsi romuttamisen Cashmorelle Newportiin. HMS Leamington vuokrattiin filmiryhmälle ennen romuttamistaan 3. joulukuuta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hague, Arnold: Destroyers for Great Britain - A History of the 50 Town Class Ships Transferred from the United States to Great Britain in 1940. Annapolis, MAryland: Naval Institute Press, 1990. ISBN 0-87021-782-8. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]