HMS Barham (1914)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo vuonna 1914 valmistuneesta aluksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Barham
HMS Barham
Barham 1930-luvulla
Barham 1930-luvulla
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company, Clydebank
Kölinlasku 24. helmikuuta 1913
Laskettu vesille 31. joulukuuta 1914
Palveluskäyttöön 15. lokakuuta 1915
Palveluskäytöstä 25. marraskuuta 1941
Tekniset tiedot
Uppouma 27 940 t
Pituus 197,76 m (todellinen 639 jalkaa 4 tuumaa)
Leveys 27,57 m
Syväys 9,19 m
Koneteho 75 000 shp
Nopeus 24 solmua
Miehistöä 950
Aseistus 8 kpl 15" tykkiä, 16 kpl 6" tykkiä, 2 kpl 3" ilmatorjuntatykkiä, 4 kpl 21" torpedoputkea

HMS Barham (viirinumero 04) oli Royal Navyn Queen Elizabeth -luokan taistelulaiva. Se rakennettiin John Brown -telakalla Clydebankissa Skotlannissa ja laskettiin vesille vuonna 1914. Laiva otti osaa kumpaankin maailmansotaan. Se upposi Välimerellä vuonna 1941 saksalaisen sukellusveneen U-331 ammuttua siihen kolme torpedoa.

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Barham liitettiin sen valmistuttua 5. taistelulaivaviirikköön. Skagerrakin taistelussa se oli vara-amiraali Hugh Evan-Thomasin 5. taistelulaivaviirikön lippulaiva. HMS Barham ampui taistelussa 337 laukausta 15 tuuman tykeillään, mutta samaan aikaan siihen osui kuudesti. Osumista yksi läpäisi kuusituumaisen kylkipanssarin. Osumien korjaaminen kesti 4. heinäkuuta asti.[1]

Sotien välinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Barham kuului Atlantin laivaston 1. Taistelulaivaviirikköön huhtikuusta 1919 lokakuuhun 1924. HMS Barham liitettiin 1. marraskuuta 1924 Välimeren laivastoon, jossa se palveli vuoteen 1929 saakka. Välimereltä se palasi Atlantin laivastoon joulukuuhun 1930 saakka, minkä jälkeen se siirrettiin telakalle muutostöitä varten[2].

Näkyvimpinä töinä telakalla lisättiin torpedosuojaa asentamalla vesirajaan torpedovyö. Toinen näkyvä seikka oli kahden piipun muuntaminen yhdeksi, päämasto muutettiin kolmijalkarakenteeksi ja HACS liitettiin maston puoleenväliin. Tällöin myös takimmaisen tykkitornin päälle rakennettiin katapultti tiedustelulentokoneen (yksi Fairey IIIF kaksitaso) käytön mahdollistamiseksi. Muutenkin kansirakenteiden suojaa lisättiin mm. kasemattien seinäpaksuutta lisättiin neljästä kuuteen tuumaan. Samoin aseistukseen lisättiin yksi nelituumainen ilmatorjuntatykki, kaksi neliputkista puolen tuuman konekivääriä B-tornin päälle sekä kaksi kahdeksanputkista 2-paunaista ilmatorjuntakanuunaa kummallekin puolen savupiippua ja poistettiin perästä kaksi torpedoputkea. Muutostyöt kestivät aina vuoteen 1933. HMS Barham palasi palveluskäyttöön 11. tammikuuta 1934[2].

Oltuaan jonkin aikaa Kotilaivastossa (engl. Home Fleet) HMS Barham siirrettiin Välimerelle elokuussa 1935, missä se palveli aina toisen maailmansodan puhkeamiseen saakka. HMS Barham kävi kolmannen kerran telakalla muutostöissä helmikuusta heinäkuuhun 1938, jolloin loput torpedoputket poistettiin nelituumaiset ilmatorjuntatykit korvattiin neljällä Mk XIX kaksiputkisella ja katapultti muutettiin Fairey Swordfishille sopivaksi. Kone vaihdettiin edelleen heinäkuussa 1941 Walrukseksi. Vielä sodan jo alettua aluksen ilmatorjuntaa vahvistettiin merkittävästi.[2]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa HMS Barham palveli Atlantilla ja Välimerellä. HSM Barham törmäsi hävittäjä HMS Duchessiin Mull of Kintyressä 12. joulukuuta 1939 ollessaan palaamassa Välimereltä ja liittyäkseen Kotilaivaston 2. taistelulaivaviirikköön[2].

HMS Barham sai osuman saksalaisen sukellusveneen U-30:n ampumasta torpedosta 28. joulukuuta 1939 Hebridien pohjoispuolella. Torpedo osui vasempaan kylkeen kahden ammusvaraston väliin tuhoten torpedovyön. Osumassa kuoli neljä ja loukkaantui kaksi miehistön jäsentä. Alus vakavoitiin, mutta sen syväys lisääntyi 10 jalkaa. HMS Barham korjattiin seuraavien kolmen kuukauden aikana Liverpoolissa siten, että se palasi laivueeseen huhtikuussa 1940.[2]

HMS Barham sai käskyn 28. elokuuta 1940 liittyä Osasto H:n Gibraltarilla, jossa se ilmoittautui 3. syyskuuta. Osasto H:n mukana se otti osaa hyökkäykseen Dakariin ennen Vapaan Ranskan joukkojen maihinnousua (operaatio Menace). Dakarin edustalla 23.- 25. syyskuuta HMS Barham sai osumia rannikkopatterien 9,4" ja 6,1" tykeistä.[2] HMS Barhamin ja Vichyn Ranskan taistelulaiva Richelieu välisessä kaksintaistelussa HMS Barhamiin osui kaksi 380 mm tykin kranaattia, mutta ne eivät saaneet aikaan merkittäviä vaurioita[3] ja sukellusvene Bévéziers ampui torpedon HMS Resolutioniin samana päivänä, minkä seurauksena HMS Barham joutui hinaamaan sen Freetownin satamaan.[4] Maihinnousuoperaatio jouduttiin perumaan.

Marraskuussa HMS Barham siirrettiin Osasto H:sta Välimeren laivastoon ja saattoi saattueita Maltalle ja takaisin. Se osallistui 3. tammikuuta 1941 Bardian pommitukseen ja sitten Matapanin taisteluun 28. maaliskuuta. Huhtikuussa HMS Barham oli mukana laivastossa, joka pommitti Tripolia.[2]

Toukokuussa HMS Barham sai siirron toimia Kreetan vesille. Tällä purjehduksella se sai osuman LG 1:n Ju 88:n pudottamasta pommista takakannen Y-torniin 28. toukokuuta. Pommi aiheutti vuodon alukseen ja suuren tulipalon. HMS Barhamille tehtiin tilapäiskorjaus Aleksandriassa ja näin korjattuna se purjehti Durbaniin telakalle. Alus oli telakalla kesäkuusta aina heinäkuun loppuun.[2]

Barhamin tuho

25. marraskuuta 1941 HMS Barham oli matkalla suojaamaan hyökkäystä italialaisten saattueita vastaan, kun saksalainen sukellusvene U-331, komentajanaan kapteeniluutnantti Hans-Dietrich von Tiesenhausen, ampui siihen kolme torpedoa 750 metrin matkalta Sollumin edustalla.[2] Alus kaatui, ammusvarastot räjähtivät ja se upposi nopeasti mukanaan 2/3 miehistöstä.

Amiraliteetti sai välittömästi tiedon aluksen menetyksestä. Muutaman tunnin sisällä tuli kuitenkin selväksi ettei Saksan OKW tiennyt aluksen menetyksestä. Laivasto salasi kaiken tiedon aluksen ja 861 miehistön jäsenen menetyksestä. Omaisille ilmoitettiin muutaman viikon kuluttua. Lehdistö sai tiedon tapauksesta vasta 27. tammikuuta 1942.

Tutkintalauta päätteli aluksen menetyksen syyksi ylimääräiset neljän tuuman ilmatorjuntatykkien ammukset, joita oli jatkuvan ilmavaaran vuoksi varastoitu laivalla pitkin käytäviä pääammusvarastojen luona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X.
  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Whitley s.102-103
  2. a b c d e f g h i Whitley s.103
  3. Whitley s. 59
  4. Whitley s. 112

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Barham (1914).