HMS Valiant (1914)
| HMS Valiant | |
|---|---|
HMS Valiant 1929-1930 tehdyn modernisoinnin jälkeen |
|
|
|
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Fairfield Shipbuilding and Engineering Company |
| Kölinlasku | 31. tammikuuta 1913 |
| Laskettu vesille | 4. marraskuuta 1914 |
| Palveluskäyttöön | helmikuu 1916 |
| Palveluskäytöstä | romutettu Cairn Ryanissa 1948 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 27 940 tonnia (tyhjä) 33 528 tonnia (kuormattu) |
| Pituus | 196,76 m |
| Leveys | 27,57 m |
| Syväys | 9,19 m |
| Nopeus | 24 solmua |
| Miehistöä | 950 |
| Aseistus | 4 × 2 15" MkI tykkiä 16 × 6" tykkiä 2 × 3" ilmatorjuntatykkiä 4 × 21" torpedoputkea |
HMS Valiant oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Queen Elizabeth -luokan taistelulaiva. Se laskettiin vesille vuonna 1914 ja se otti osaa kumpaankin maailmansotaan. Alus myytiin romutettavaksi 19. maaliskuuta 1948.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota
HMS Valiant liitettiin 5. Taistelulaivaviirikköön ja otti sen mukana osaa Skagerrakin taisteluun. Taistelussa HMS Valiant ampui 288 laukausta pääaseillaan sekä yhden torpedon.[1]
[muokkaa] Sotien välinen aika
HMS Valiant siirrettiin 1919 1. Taistelulaivaviirikköön Atlantin laivastoon, missä se palveli aina vuoteen 1924, jolloin se siirrettiin 1. Taistelulaivaviirikköön Välimeren laivastoon.[1] HMS Valiantin 3 tuuman ilmatorjuntatykit vaihdettiin nelituumaisiin tammi-maaliskuussa 1925 ja kaksi nelituumaista asennettiin lisää kesä-elokuussa 1926. Mastorakenne uudistettiin ja HACS asennettiin 1927.[2]
HMS Valiant joutui telakalle modernisoitavaksi 23. maaliskuuta 1929 ja se palasi palveluskäyttöön vasta 2. joulukuuta 1930, jolloin se liitettiin jälleen Atlantin laivastoon.[1] Modernisoinnin yhteydessä sille rakennettiin torpedovyöt, savupiiput yhdistettiin yhdeksi, uusi tulenjohtojärjestelmä asennettiin (HACS MkI) ja puolet torpedoputkista poistettiin. Aluksen takakannelle lisättiin EIIH katapultti, jolla voitiin käyttää Fairey IIIF kellukekonetta sekä kahdeksanputkinen 2-paunainen, toista ei kyetty asentamaan säästösyistä.[2]
HMS Valiant siirrettiin Kotilaivastoon maaliskuussa 1932 ja se palveli siinä vuoteen heinäkuuhun 1935, jolloin se taas siirtyi Välimeren laivastoon.[1] Alukselle lisättiin toinen kahdeksanputkinen 2-paunainen vuosien 1932 ja 1933 vaihteessa samalla kuin katapultti poistettiin B-tornin katolta. Aluksen ilmatorjuntaa lisättiin kahdella neliputkisella puolentuuman konekiväärillä 1936.[2]
HMS Valiant palasi kotivesille 1937, ja se siirrettiin Devonportin telakalle muutostöitä varten 1. maaliskuuta. Muutostyöt kestivät aina vuoteen 1939 ja se palasi palveluskäyttöön marraskuussa ja se purjehti joulukuussa Itä-Intian vesille koeajoihin. Koeajojen päätyttyä se toimi saattueena Halifaxista lähteneelle saattueelle palatessaan Englantiin.[1]
[muokkaa] Toinen maailmansota
-
Katso myös: Vedenalaishyökkäys Aleksandriaan
HMS Valiant liitettiin 2. Taistelulaivaviirikköön Kotilaivastoon, jonka kotisatamana oli Scapa Flow 7. tammikuuta 1940. Se osallistui saattueiden suojaamiseen Atlantilla.
[muokkaa] Norja
HMS Valiant otti osaa Norjan tapahtumiin 7. huhtikuuta alkaen. Operaation aikana se esimerkiksi suojasi Narvikin evakuointia ja joutui väistämään U-38 torpedoita. Norjasta palattuaan se siirrettiin Välimerelle Italian sotaan liittymisen vuoksi.[1]
[muokkaa] Välimeri
Force H muodostettiin Gibraltarilla 28. kesäkuuta ja HMS Valiant oli sen alkuperäisiä aluksia. HMS Valiant osallistui brittilaivaston iskuun Ranskan laivastoa osastoa vastaan Mers-el-Kebirissä 3. heinäkuuta, mutta alus siirrettiin Välimeren laivastoon operaatio Hatsin 29. elokuuta – 6. syyskuuta aikana ja se siirrettiin osaksi Välimeren laivastoa tukikohtana Aleksandria.[1]
HMS Valiant suojasi tukialushyökkäystä Benghaziin 15. syyskuuta ja syyskuun lopulla se suojasi Maltan saattueita ja teki syöksyjä merelle sekä pommitti Valonan Adrianmeren satamaa 19. joulukuuta vastaisena yönä.[1]
HMS Valiant pommitti Bardiaa 3. tammikuuta 1941. Se saattoi saattueen Maltalle ja Kreetalle 6.–13. tammikuuta. HMS Valiant Matapanin taisteluun 28. maaliskuuta vaihtaen täyslaidallisia italialaisen raskaan risteilijän Zaran kanssa. Se pommitti Tripolia 1. huhtikuuta.[1]
Palattuaan kotisatamaan Aleksandriaan se ajoi miinaan, mutta vauriot jäivät onneksi vähäisiksi. Toukokuussa se osallistui taisteluihin Kreetan vesillä ja siihen osui kaksi lentopommia takakannelle. Vaurioiden vuoksi sen piti palata Aleksandriaan korjauksiin, jotka kestivät aina heinäkuuhun.[1]
Vuoden 1941 lopun HMS Valiant operoi itäisellä Välimerellä, mutta 19. joulukuuta italialaisten sammakkomiesten asentama räjähdepanos vaurioitti sitä samoin kuin sisaralusta HMS Queen Elizabethia vakavasti Aleksandrian satamassa. Räjähdepanos aiheutti 20 metriä kertaa 10 metriä reiän aluksen pohjaan ja nosti etummaisen tornin paikoiltaan sekä täytti vedellä etummaiset osastot. Alus korjattiin tilapäisesti, jotta se kykeni purjehtimaan Dakariin telakalle toukokuussa 1942. Korjaukset saatiin tehdyksi heinäkuussa.[1]
[muokkaa] Eteläisellä Atlantilla ja kotivesillä
HMS Valiant siirrettiin osaksi Etelä-Atlantin operaatioryhmää ja sen satamaksi määrättiin Freetown, jossa se "lojui" pääosan ajasta, kunnes se sai käskyn palata kotiin huollettavaksi helmikuussa 1943. Huolto saatiin tehdyksi toukokuussa. Vaikka se sijoitettiin Itäisen laivaston vahvuuteen se osallistui Sisilian maihinnousuun ja sitten liitettiin Force H:hon ja purjehti Scapa Flowsta 17. kesäkuuta ja saapui Aleksandriaan 23. päivä.[1]
HMS Valiant oli osana suojaavaa osastoa Sisilian maihinnousussa 7. heinäkuuta asemapaikkana Joonian meri. Syyskuun alussa se tulitti maakohteita tukiessaan maihinnousua Calabriaan ja tuki samoin Salernon maihinnousua 9.-16. syyskuuta. Lokakuussa HMS Valiant palasi Englantiin huollettavaksi.
[muokkaa] Intian valtamerellä ja Tyynellä Valtamerellä
Huollon valmistuttua 1. joulukuuta se liitettiin 1. Taistelulaivaviirikköön Itäiseen laivastoon tammikuussa 1944.[3]
HMS Valiant otti osaa useaan operaatioon Sabangiin ja Surabayaan huhtikuusta heinäkuuhun, mutta sen ollessa huollossa kelluvalla telakalla AFD28 Trincomaleessa telakka hajosi 8. elokuuta ja HMS Valiant kärsi pahoja vaurioita. Hätäkorjausten jälkeen HMS Valiant lähti kohti Englantia Suezin kanavan kautta. Se kuitenkin ajoi karille kanavan eteläpäässä 21. lokakuuta ja jäi sinne aina joulukuuhun, jolloin se jatkoi matkaa kiertäen Afrikan ja saapui Englantiin tammikuussa 1945.[3]
[muokkaa] Viimeiset vuodet
HMS Valiant siirrettiin telakalle 1. helmikuuta korjattavaksi, mutta ne keskeytettiin sodan päättyessä. Alus muutettiin majoitustiloiksi Devonportiin koululaiva Impérieusen viereen. HMS Valiant siirtyi BISCOlle 19. maaliskuuta 1948 ja annettiin Arnott Young Ltd:lle romutettavaksi. Se saapui Cairnryaniin 16. elokuuta ja rungon paloittelu tehtiin Westillä Scotland Shipbreaking Co Ltd:llä Troonissa, jonne se saapui 10. maaliskuuta 1950.[3]
[muokkaa] Lähteet
- Whitley M J: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X.
- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
- Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Hore Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- MaritimeQuest: HMS Valiant kuvissa (englanniksi)
| HMS Queen Elizabeth – HMS Warspite – HMS Valiant – HMS Barham – HMS Malaya |
| Edeltäjä: Iron Duke -luokka – Seuraaja: Revenge-luokka |
Sivulta puuttuu