U-30 (1936)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
U-30
Aluksen vaiheet
Rakentaja AG Weser, Bremen
Kölinlasku 24. tammikuuta 1936
Laskettu vesille 4. elokuuta 1936
Palveluskäyttöön 8. lokakuuta 1936
Poistui palveluskäytöstä 4. toukokuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 626 t (pinnalla)
745 t (sukellus)
Pituus 64,51 m
Leveys 5,85 m
Syväys 4,37 m
Koneteho 2 310 hv (pinnalla)
750 hv (sukellus)
Nopeus 17 solmua (pinnalla)
8 solmua (sukellus)
Toimintamatka 6 200 mailia@10 solmua (pinnalla)
94 mailia@4 solmua (sukellus)
Miehistöä 42-46
Aseistus
Aseistus 5 × torpedoputkea, joihin 11 torpedoa
22 TMA-miina
1 × 88 mm/L45 tykki, johon 200 kranaattia

U-30 oli Saksan laivaston VIIA-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa. Palveluksessa ollessaan veneellä tehtiin kahdeksan taistelupurjehdusta, joiden aikana se upotti 16 kauppalaivaa yhteensä 86 165 bruttorekisteritonnia sekä yhden 325 bruttorekisteritonnin tukilaivan. Sukellusvene myös vaurioitti pahoin 5 642 tonnin kauppalaivaa sekä taistelulaiva HMS Barhamia.[1]

Ensimmäinen upotus oli matkustaja-alus Athenia (13 581 brt) toisen maailmansodan ensimmäisenä sukellusveneupotuksena. Sukellusveneen komentajana toimi Fritz-Julius Lemp.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tyyppi VII

Alus tilattiin 1. huhtikuuta 1935 AG Weseriltä Bremenistä, missä kölin laskettiin 24. tammikuuta 1936. Alus laskettiin vesille 4. elokuuta ja otettiin palvelukseen 8. lokakuuta ensimmäisenä päällikkönään Hans Cohausz.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 2. sukellusvenelaivueeseen, jossa se oli marraskuun loppuun 1940. Alus siirrettiin 1. joulukuuta 24. sukellusvenelaivueeseen koulutusalukseksi ja edelleen 1. joulukuuta 1943 22. sukellusvenelaivueeseen koululaivaksi.[1]

Alus tuhoutui 4. toukokuuta 1945 Kupfermühlenin lahdessa ja sen jäännökset romutettiin 1948.[1]

Purjehdukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fritz-Julius Lemp keskustelee elokuussa 1940 Karl Dönitzin kanssa U-30:llä
SS Athenia vuonna 1933
  • 1. Purjehdus 22. elokuuta 1939, Wilhelmshaven - 26. syyskuuta, Wilhelmshaven
  • 2. Purjehdus 9. joulukuuta 1939, Wilhelmshaven - 14. joulukuuta, Wilhelmshaven (miinanlasku matka Liverpoolin edustalle)
    • 11. tammikuuta 1940 El Oso 7 267 brt (miina, saattue HX-14B)
    • 16. tammikuuta 1940 Gracia 5 642 brt (vaurioitui osuttuaan miinaan, saattue OB-72)
    • 17. tammikuuta 1940 Cairnross 5 494 brt (miina, saattue OB-74)
    • 7. helmikuuta 1940 Münster 4 305 brt (miina)
    • 9. helmikuuta 1940 Chagres 5 406 brt (miina)
    • 8. maaliskuuta 1940 Counsellor 5 068 brt (miina, saattue HX-22)
  • 3. Purjehdus 23. joulukuuta 1939, Wilhelmshaven - 17. tammikuuta 1940 Wilhelmshaven
    • 28. joulukuuta 1939 HMS Barbara Robertson 325 brt
    • 28. joulukuuta 1939 HMS Barham 31 100 brt (vaurioitui, 58°47′N, 8°5′W)
  • 4. Purjehdus 11. maaliskuuta 1940, Wilhelmshaven - 30. maaliskuuta, Wilhelmshaven
  • 5. Purjehdus 3. huhtikuuta 1940, Wilhelmshaven - 4. toukokuuta, Wilhelmshaven
  • 6. Purjehdus 8. kesäkuuta 1940, Wilhelmshaven - 7. heinäkuuta, Lorient
    • 20. kesäkuuta Otterpool 4 876 brt (saattue HGF-34)
    • 22. kesäkuuta Randsfjord 3 999 brt (saattue HX-49)
    • 28. kesäkuuta Llanarth 5 053 brt
    • 1. heinäkuuta Beignon 5 218 brt (saattue SL-36)
    • 6. heinäkuuta Angele Mabro 3 154 brt
  • 7. Purjehdus 13. heinäkuuta 1940, Lorient - 24. heinäkuuta, Lorient
    • 21. heinäkuuta Ellaroy 712 brt
  • 8. Purjehdus 5. elokuuta 1940, Lorient - 30. elokuuta, Kiel
    • 9. elokuuta Canton 5 779 brt
    • 16. elokuuta Clan Line Clan MacPhee 6 628 brt (saattue OB-197)

Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen päälliköinä olivat:

  • Hans Cohausz 8. lokakuuta 1936 - 31. lokakuuta 1938
  • Hans Pauckstadt 15. helmikuuta - 17. elokuuta 1938
  • Fritz-Julius Lemp marraskuu 1938 - syyskuu 1940
  • Robert Prützmann syyskuu 1940 - 31. maaliskuuta 1941
  • Paul-Karl Loeser 1. huhtikuuta 1941 - huhtikuu 1941
  • Hubertus Purkhold huhtikuu 1941 - 22. huhtikuuta 1941
  • Kurt Baberg 23. huhtikuuta 1941 - 9. maaliskuuta 1942
  • Hermann Bauer 10. maaliskuuta - 4. lokakuuta 1942
  • Franz Saar 5. lokakuuta - 16. joulukuuta 1942
  • Ernst Fischer toukokuu - 1. joulukuuta 1943
  • Ludwig Fabricius 2. joulukuuta 1943 - 14. joulukuuta 1944
  • Günther Schimmel 17.-23. tammikuuta 1945

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Slader, John: The Red Duster at War - A History of the Merchant Navy during the Second World War. Lontoo: William Kimber, 1988. ISBN 0-7183-0679-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]