HMS Queen Elizabeth (1913)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo vuonna 1913 valmistuneesta aluksesta. Muita samannimisiä aluksia on, katso HMS Queen Elizabeth
HMS Queen Elizabeth
HMS Queen Elizabeth Dardanelleilla 1913
HMS Queen Elizabeth Dardanelleilla 1913
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Portsmouthin telakka
Kölinlasku 21. lokakuuta 1912
Laskettu vesille 16. lokakuuta 1913
Palveluskäyttöön 15. tammikuuta 1915
Palveluskäytöstä 7. heinäkuuta 1948
Tekniset tiedot
Uppouma 33020t
Pituus 195,34 m (todellinen 640 jalkaa 10,5 tuumaa)
Leveys 30 jalkaa 6 tuumaa
Syväys 33 jalkaa 10 tuumaa
Koneteho 75 000 shp
Nopeus 24 solmua
Miehistöä 950–1300
Aseistus 4 kaksoistornia Mk I 15"/42 tykkejä
12 kpl Mk XII 6":n tykkiä
2 kpl 3":n ilmatorjuntatykkiä
4 kpl 3 paunan (47 mm) kunnialaukaustykkiä
4 kpl 21":n torpedoputkea

HMS Queen Elizabeth (viirinumero 00) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Queen Elizabeth -luokan nimikkotaistelulaiva. Alus oli nimetty kuningatar Elisabet I:n mukaan. Se laskettiin vesille vuonna 1913, ja se otti osaa kumpaankin maailmansotaan. Alus romutettiin 7. heinäkuuta 1948.

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Queen Elizabeth laskettiin vesille Portsmouthissa Hampshiressa 16. lokakuuta 1913 ja se liittyi laivastoon ensimmäisen maailmansodan aikana tammikuussa 1915.[1]

Ollessaan Välimerellä käyttöönottotestauksessa se sai käskyn purjehtia Dardanelleille liittyäkseen siellä olevaan laivastoon. Dardanellien laivasto-osastossa se oli ainoa moderni taistelulaiva muiden ollessa taisteluristeilijöitä ja esi-Dreadnoughteja. HMS Queen Elizabethista tehtiin laivaston lippulaiva helmikuussa 1915 ja se otti osaa Dardanellien taisteluun 18. maaliskuuta. Samoin alus oli Gallipolin maihinnousussa 25. huhtikuuta kenraali Sir Ian Hamiltonin lippulaivana. HMS Goliathin upottua turkkilaisten torpedoveneiden hyökkäyksessä 12. toukokuuta siirrettiin HMS Queen Elizabeth kauemmas rannikosta ja lopulta pois alueelta.[1]

HMS Queen Elizabeth liitettiin amiraali Hugh Evan-Thomasin johtamaan 5. Taisteluviirikköön (Queen Elizabeth -luokan taistelulaivat) ja Grand Fleetin lippulaivaksi 1916-1919. Viirikön kotisatamana oli Scapa Flow. Skagerrakin taisteluun alus ei osallistunut, koska oli sen aikana telakalla huollossa.[1]

Sotienvälinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Queen Elizabeth oli Atlantin laivaston lippulaivana 1919–1924. Alukseen asennettiin 1919–1920 etäisyysmittarit etukannen takimmaiseen (B-torniin) ja takakannen takimmaiseen (X-torniin). Etsintälamput päämastosta ja takaosasta poistettiin 1922–1923. Elo–syyskuussa 1924 3 tuuman ilmatorjuntatykit vaihdettiin nelituumaisiin.[2]

Vuonna 1924 alus siirrettiin Välimeren laivaston lippulaivaksi. HMS Queen Elizabeth siirrettiin telakalle 26. toukokuuta 1926 huollettavaksi ja modernisoitavaksi.[1] Alusta modernisoitaessa mm:[2]

  • poistettiin vanhat kansirakenteet ja rakennettiin uudet[2]
    • savupiiput yhdistettiin[2]
    • torpedovyöt valettiin[2]
  • poistettiin 6 tuuman (152 mm) apuaseet ja tilalle asennettiin 20 kpl 4,5 tuuman (114 mm) tykkiä[2]
  • lisättiin 4 4 tuuman ilmatorjuntakanuunaa[2]
  • poistettiin katapultti X-tornin katolta, mutta B-tornin katapultti säilyi aina 1933–1934 muutostöihin asti [2]

HMS Queen Elizabeth liitettiin uudelleen laivaston vahvuuteen 2. tammikuuta 1928 ja sijoitettiin Välimeren laivastoon, jossa se oli kunnes palasi telakalle Portsmouthiin 1. elokuuta 1937, jossa alus oli 31. tammikuuta 1941 saakka. Viive johtui toisen maailmansodan alkamisesta ja siitä, että saksalaisten telakkapommitusten johdosta HMS Queen Elizabeth jouduttiin siirtämään viimeisteltäväksi Rosythiin joulukuussa 1940.[1]

Vuonna 1930 asennettiin HACS MkI mastoon ja poistettiin torpedoputket. Kaksi kahdeksanputkista 2 paunaista Mk VI ilmatorjuntatykkiä ja kaksi neliputkista puolentuuman ilmatorjuntakonekivääriä kansirakenteiden takaosaan asennettiin 1936. Elokuussa 1937 alus siirrettiin telakalle modernisoitavaksi. Modernisoinnin yhteydessä kansirakenteet poistettiin, asennettiin uudet Parsons-moottorit ja panssarointia lisättiin. Pääaseistuksen elevaatiota lisättiin 15 asteesta aina 30:een ja kaikki kuuden tuuman apuaseet korvattiin kahdellakymmenellä 4,5 tuuman QF Mk I tai Mk III kaksiputkista BD Mk II -torneissa. Uudet apuaseet olivat myös ilmatorjuntaan sopivia (elevaatio 80 astetta) ja niiden kantama oli 41 000 jalkaa.[2]

HACS:ien lukumäärä lisättiin neljään, mistä kaksi komentosillalle ja kaksi taakse tulenjohtotorniin. Tulivoimaa lisättiin neljällä kahdeksanputkisella 2-paunaisella ja neljällä neliputkisella puolen tuuman konekiväärillä. Alukseen asennettiin myös kaksi kiinteää kantapulttia sekä hangaari neljän lentokoneen (Supermarine Walrus) kuljettamiseksi.[2]

Rakenne muuttui kaikkien kuuden tuuman kasemattien poistamisesta ja panssarien paksuuntumisen myötä. Myös koneet modernisoitiin.[2]

Espanjan sisällissodan aikana HMS Queen Elizabeth otti osaa saartoon.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Vedenalaishyökkäys Aleksandriaan

HMS Queen Elizabeth 1941

Vuonna 1941 modernisoinnin valmistuttua HMS Queen Elizabeth liitettiin 2. Taistelulaivaviirikköön Kotilaivastossa ja toukokuussa se palasi Välimeren laivastoon suojelemaan saattueita (Operaatio Tiikeri). Välimeren laivastossa se liitettiin 1. Taistelulaivaviirikköön Välimeren laivaston lippulaivaksi. 8. toukokuuta se sai viime hetkellä väistettyä torpedon. Aleksandriaa tukikohtana käyttäen se osallistui Kreetan evakuointiin ja Maltan saattueiden suojaamiseen.[1]

Se oli yhdessä HMS Valiantin kanssa Aleksandrian satamassa Egyptissä, kun italialaiset sammakkomiehet onnistuivat miinoittamaan alukset. Kumpikin alus vajosi satama-altaaseen, mutta mataluuden ansiosta alusten kansirakenteet jäivät pinnalle, jolloin alukset näyttivät edelleen toimintakuntoisilta, vaikka makasivatkin pohjassa. Miinan räjähdyksessä sai surmansa yhdeksän merimiestä.[1]

Alus hätäkorjattiin ja siirrettiin Yhdysvaltain laivaston telakalle Norfolkiin Virginiaan syyskuussa 1942. Alukselle tehtiin korjauksen lisäksi täydellinen modernisointi. HMS Queen Elizabeth palasi palvelukseen kesäkuussa 1943. 26. kesäkuuta se liittyi Kotilaivastoon. Aluksen uppouma kasvoi korjauksissa ja modernisoinnissa 32700 tonniin ja täysin kuormattuna 37875 tonniin. Samoin aluksen kevyttä ilmatorjunta-aseistus oli jälleen merkittävästi lisätty. Alus lähetettiin 23. joulukuuta 1943 yhdessä 1. Taistelulaivaviirikön kanssa Intian valtamerelle. Viirikkö saapui Colomboon liittyäkseen Itäiseen laivastoon 30. tammikuuta 1944.[1]

Lippulaivana se otti osaa lentotukialusten hyökkäykseen Sabangiin 16.–24. huhtikuuta, TF 65:n hyökkäykseen Surabayaan 6.–27. toukokuuta ja lentotukialus- ja tykistöhyökkäykseen Sabangiin 22. kesäkuuta17. heinäkuuta. Tämä oli samalla ensimmäinen kerta jolloin Itäinen laivasto käytti tykistöään japanilaisia maakohteita vastaan.[1]

HMS Queen Elizabeth oli korjattavana Durbanissa loka-marraskuussa 1944, mutta otti osaa hyökkäykseen Belawanin tukikohtaan ja lentokentälle Sabangiin 17.-23. marraskuuta. Seuraavaksi se oli tulitukitehtävissä maihinnousussa Ramree-saarelle osana Arakan operaatiota tammikuussa 1945 ja osallistui osana TF63:a hyökkäykseen Sabangille. Huhtikuussa 1945 alus osallistui Car Nicobarin ja Port Blairin Andamaaneilla tulitukseen osana Rangoonin valtauksen suojaamisoperaatiota.[1]

HMS Nelson vaihtoi HMS Queen Elizabethin kanssa tehtäviä 12. heinäkuuta ja se sai palata kotivesille. HMS Queen Elizabeth saapui Portsmouthiin 7. elokuuta ja siirrettiin reservialukseksi Rosythiin 10. elokuuta.[1]

Vuodet 1945–1948[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Queen Elizabethin ollessa reservinä sitä käytettiin useaan otteeseen majoitusaluksena (kelluva hotelli) Portlandissa, Portsmouthissa ja Rosythissa ennen kuin se myytiin BISCOlle romutettavaksi 13. maaliskuuta 1948. Alus poistettiin laivaston rekisteristä 15. toukokuuta ja siirrettiin Arnott Youngin Dalmuirin telakalle purettavaksi 7. heinäkuuta ja runko paloiteltiin Troonissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X.
  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Whitley, s. 100.
  2. a b c d e f g h i j k Whitley, s. 97.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Queen Elizabeth (1913).