HMS Orion (85)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisen maailmansodan Leander-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Orion.
HMS Orion
Mare Islandilta takaisin laivastoon
Mare Islandilta takaisin laivastoon
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Devonportin telakka
Kölinlasku 26. syyskuuta 1931
Laskettu vesille 24. marraskuuta 1932
Palveluskäyttöön 18. tammikuuta 1934
Palveluskäytöstä 1947
Tekniset tiedot
Uppouma 7 270 t (tyhjä)
9 740 t (kuormattuna)
Pituus 169,1 m
Leveys 17 m
Syväys 5,8 m
Koneteho 72 000 shp
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 550 rauhan aikana
680 sodan aikana
Aseistus 4 × 6" BL Mk XXIII tykkiä kaksiputkisissa Mk XXI torneissa
4 × 4" Mk V ilmatorjuntatykkiä
3 × 0,5" neliputkistakonekivääriä
8 × 21" torpedoputkea

HMS Orion (viirinumero 85) Yhdistyneiden kuningaskuntien Leander-luokan kevyt risteilijä. Alus oli toiseksi eniten taistelumerkintöjä kerännyt alus Kuninkaallisessa laivastossa toisessa maailmansodassa.

Ennen sotaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Orion rakennettiin Devonportin telakalla ja se otettiin palvelukseen 18. tammikuuta 1934, jolloin se liitettiin Kotilaivastoon. HMS Orion siirrettiin Amerikan ja Länsi-Intian laivastoasemalle osaksi 8. Risteilijäviirikköä 1937.

HMS Orionin 4 tuuman tykit vaihdettiin kaksiputkisiin Mk XIX torneihin vuosien 1936 ja 1938 välillä. Samoin alukselle asennettiin kevyttä vesikonetta varten katapultti, mutta lentokone vaihdettiin Fairey Seafoxiin vuoden 1937 jälkeen.[1]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Orion siirrettiin kesäkuussa 1940 Välimeren laivastoon 7. Risteilijäviirikön lippulaivaksi. Alus osallistui 21. kesäkuuta Bardian pommitukseen.

HMS Orion oli suojaamassa 28. kesäkuuta Maltan saattuetta, kun se sai käskyn osallistua kolmesta Italian laivaston hävittäjästä kootun huoltosaattueen pysäyttämiseen (Espero-saattue).

Välimerellä se otti osaa heinäkuussa Calabrian taisteluun ja loppuosan vuotta HMS Orion oli saattamassa Maltan saattueita sekä kuljetti joukkoja Kreikkaan. Vuoden 1941 alkupuolen se oli Kreetalla ja Aegean meren alueella sekä otti maaliskuussa osaa Matapanin taisteluun.[1]

HMS Orionin katapultti poistettiin 1941 samoin kuin puolen tuuman konekiväärit, jotka korvattiin seitsemällä 20 mm ilmatorjuntatykillä ja kahdella nelipiippuisella 2 paunaisella tykillä. Lisäksi asennettiin tutkat 279, 284 sekä 285. Tutka tyyppiä 273 lisättiin 1942.[2]

Kreetan evakuoinnin aikana 29. toukokuuta HMS Orion sai pahoja vaurioita ilmapommituksessa, jolloin lähes 300 miestä kaatui. Noin puolet kaatuneista oli merimiehiä ja loput evakuoitavia sotilaita. HMS Orioniin tehtiin alustavat korjaukset Simonstownissa Etelä-Afrikassa, minkä jälkeen se siirrettiin Mare Islandin Laivaston telakalle Yhdysvaltoihin varsinaisiin korjauksiin.[1]

HMS Orion palasi Välimerelle 1943, jolloin se liitettiin osaksi 15. Risteilijäviirikköä. Se otti osaa Sisilian ja Salernon maihinnousuihin. Se siirrettiin kotivesille Normandian maihinnousuun kesäkuussa 1944, jolloin se liitettiin Force K:hon Gold rannan maihinnousua tukemaan. HMS Orion siirrettiin kuitenkin pian takaisin Välimerelle elokuisia Etelä-Ranskan maihinnousuja varten, mistä se siirrettiin syys-lokakuun vaihteessa Aegean merelle Ateenan valtauksen tueksi ja edelleen tukemaan San Remon hyökkäystä tulittamalla saksalaisten asemia.[1] Se oli osallisena Korfun Kanavan tapahtumissa.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Orion poistettiin laivastosta 1947 ja myytiin romutettavaksi Arnott Youngille Dalmuiriin Skotlantiin 19. heinäkuuta 1949 ja se romutettiin elokuussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Whitley s.99
  2. Whitley s.98