HMNZS Achilles (70)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisen maailmansodan Leander-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Achilles.
HMNZS Achilles
HMNZS Achilles
HMNZS Achilles
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 11. kesäkuuta 1931
Laskettu vesille 1. syyskuuta 1932
Palveluskäyttöön 10. lokakuuta 1933
Palveluskäytöstä Lainattu Uudelle Seelannille 1. lokakuuta 1936
Tekniset tiedot
Uppouma 7 270 t (tyhjä)
9 740 t (kuormattuna)
Pituus 169,1 m
Leveys 17 m
Syväys 5,8 m
Koneteho 72 000 shp
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 550 rauhan aikana
680 sodan aikana
Aseistus 4 × 6" BL Mk XXIII tykkiä kaksiputkisissa Mk XXI torneissa
4 × 4" Mk V ilmatorjuntatykkiä
3 × 0,5" neliputkistakonekivääriä
8 × 21" torpedoputkea
yksi katapulttilentokone

HMS Achilles (viirinumero 70) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Leander-luokan kevyt risteilijä. HMS Achilles tilattiin 16. helmikuuta 1931 Cammell Lairdin telakalta Birkenheadistä. Sen köli laskettiin 11. kesäkuuta ja alus laskettiin vesille 1. syyskuuta 1932. Alus otettiin palvelukseen 10. lokakuuta 1933.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Achilles liitettiin palvelukseen oton jälkeen Kotilaivaston 2. Risteilijäviirikköön. Alus osallistui marraskuussa 1935 kuningas Yrjö V:n 20. kruunajaispäivän katselmukseen (engl. Silver Jubilee Review), minkä jälkeen se siirrettiin 7. marraskuuta huollettavaksi Chathamin telakalle ennen siirtoa Uuden-Seelannin Divisioonaan.[1][2]

Alukselle siirrettiin 31. maaliskuuta 1936 palvelukseen palatessa miehistö HMS Diomedeltä, minkä jälkeen se aloitti 22. huhtikuuta matkansa Uuteen-Seelantiin pysähtyen kolmeksi päiväksi varustamista varten Portsmouthiin. Alus liittyi 1. toukokuuta Gibraltarilla 2. Risteilijäviirikköön Abessinian kriisin vuoksi. Alus jatkoi 17. heinäkuuta Gibraltarilta matkaansa Jamaikalle, jonne se saapui 29. heinäkuuta. Alus jatkoi 3. elokuuta Jamaikalta levon jälkeen matkaansa Panaman kanavan kautta Tyynelle valtamerelle ja edelleen useilla saarilla poiketen Uuteen Seelantiin. Se aloitti palveluksensa uudessa palveluspaikassaan Aucklandissa 6. syyskuuta. Aluksen miehistöstä oli noin 70 % uusiseelantilaisia ja loput brittejä tai muista siirtomaista.[1][2]

Alus joutui rahtialus SS Rangatiran kolhimaksi 14. huhtikuuta 1938, ja se siirrettiin lopulta 24. tammikuuta 1939 Portsmouthin telakalle korjattavaksi. Alus palasi telakalta 21. helmikuuta 1939 palaten Uuteen-Seelantiin, jonne se saapui 8. toukokuuta. Alus aloitti 6. heinäkuuta Aucklandista Tyynenmeren purjehduksen, jolta se palasi 18. elokuuta. Se lähti 29. elokuuta sodan ajan sijoituspaikkaansa Amerikan ja Länsi-Intian laivastoasemalle. Alus saapui 12. syyskuuta Valparaisoon Chileen.[2]

Toisen maailmansodan syttyessä HMS Achilles partioi Etelä-Amerikan länsirannikolla etsien saksalaisia kauppalaivoja. Alus tankkasi 13. syyskuuta Valparaisossa, minkä jälkeen se jatkoi partiointiaan Chilen rannikolla. Alus ei kyennyt 16. syyskuuta valtaamaan kohtaamaansa saksalaista kauppa-alusta, joka pakeni puolueettoman maan aluevesille. Alus saattoi 30. syyskuuta matkustaja-alus SS Ordunan Buenaventurasta Kolumbiasta Callaoon Peruun.[2]

HMS Achilles siirrettiin 5. lokakuuta Etelä-Atlantille muodostettuun Force G:hen, jonka tehtävänä oli suojata kauppamerenkulkua ja vallata saksalaisia aluksia. Alus lähti 10. lokakuuta Valparaisosta uuteen osastonsa. Se läpäisi Magalhãesinsalmen 19. lokakuuta ja alus saapui 22. lokakuuta 1939 Falklandille, missä se liitettiin osaksi kommodori Henry Harwoodin Etelä-Amerikan osastoa (Force G). Osaston muut alukset olivat HMS Ajaxin, HMS Exeterin ja HMS Cumberlandin. Alus lähti Port Stanleystä seuraavana päivänä tankattuaan ja se kohtasi 26. lokakuuta HMS Exeterin Lobesinsaarella. Seuraavana päivänä osasto, johon oli liittynyt HMS Cumberland, aloitti partioinnin alueella.[1][2]

Vierailtuaan 11. marraskuuta Rio de Janeirossa alus palasi La Platan suulle. Alus etsi 22. marraskuuta HMS Ajaxin kanssa alueeltaan saksalaisia saarronmurtajia, minkä jälkeen alus jatkoi 26. marraskuuta partiointia Brasilian rannikolla. Alus vieraili 3. joulukuuta Recifessä.[2]

Alus palasi 10. joulukuuta La Platan suulle liittyen HMS Ajaxiin, jonka kanssa ne kohtasivat 12. joulukuuta HMS Exeterin aloittaen partioinnin alueella. Seuraavana päivänä osasto havaitsi savua taivaanrannassa, mikä paljastui Saksan laivaston taskutaistelulaiva Admiral Graf Speeksi. Alusten välillä syntyi La Plata -joen taisteluna tunnettu taistelu. Taistelun kuluessa alus kärsi vaurioita, neljä miehistönjäsentä kaatui ja aluksen päällikkö W. E. Perry haavoittui.[1]

Alus seurasi taistelusta irtautunutta Admiral Graf Speetä Montevideoon. Saksalaisaluksen upottauduttua aluksen partiointi alueella keskeytettiin 17. joulukuuta. Se laski 21. joulukuuta haavoittuneensa maihin Port Stanleyssä, mistä se palasi seuraavana päivänä paikallispartiointiin alueella. Alus palasi 30. joulukuuta La Platan suulle HMS Ajaxin kanssa etsimään mahdollisia saarronmurtajia.[2]

HMS Achilles meni 3. tammikuuta Buenos Airesiin, mistä se lähti 5. tammikuuta 1940 Falklandin saarille. Alus aloitti 16. tammikuuta partioinnin Rio de Janeiron edustalla. Vierailtuaan 29. tammikuuta Montevideossa tarkastamassa saksalaisaluksen hylkyä alus lähti Port Stanleyyn, josta se lähti 2. helmikuuta takaisin Uuteen Seelantiin.[2]

Alus saapui 23. helmikuuta 1940 Aucklandiin, jossa se siirrettiin telakalle. Alus palasi palvelukseen kesäkuussa.[1] Alus aloitti 14. kesäkuuta koeajot sekä koulutuksen Haurakinlahdella. Alus pelasti 18. kesäkuuta Saksan laivaston kaapparin Orionin laskemaan miinaan ajaneen SS Niagaran miehistönjäseniä pelastusveneestä. Alus suoritti 22. kesäkuuta eloonjääneiden etsintöjä Kermadecsaarten vesillä ennen paluutaan Aucklandiin 28. kesäkuuta.[2]

Alus kuljetti 20. heinäkuuta maavoimien ja ilmavoimien esikuntapäälliköt kokoukseen Fidžille, jonne saavuttiin 23. heinäkuuta. Alus jatkoi 26. heinäkuuta matkaansa Tongalle, jonne se saapui 28. heinäkuuta. Alus palasi 31. heinäkuuta Aucklandiin, jossa siitä tehtiin Uuden Seelannin osaston komentajan lippulaiva.[2]

Alus etsi 20. elokuuta Saksan laivaston kaapparia Orionia, joka oli upottanut SS Turakinan Kolmen kuninkaan saarten vesille. Tankattuaan Aucklandissa alus jatkoi 25. elokuuta kaapparin etsintöjä Campbellinsaaren ympäristössä. Alus saattoi 27. elokuuta MV Orcadesin Wellingtonista Lytteltoniin. Seuraavana päivänä alus suojasi Melbourneen joukkojenkuljetussaattueen, johon kuuluivat MV Orcades, SS Empress of Japan ja RMS Mauretania.[2]

Alus lähti 2. syyskuuta paluumatkalle Aucklandiin, jossa alukselle nousi 6. syyskuuta upseereita kuljetettavaksi kokoukseen Tahitille. Alus lähti 15. syyskuuta Cooksaarille kokousosanottajien kanssa. Alus lähti 21. syyskuuta Raratongalta paluumatkalle Aucklandiin.[2]

HMS Achilles partioi 21. lokakuuta North Capen edustalla. Alus suojasi 7. marraskuuta Sydneyyn joukkojenkuljetussaattueen US7. Alus partioi 16. marraskuuta Campbellin ja Aucklandin saarten välisellä merialueella. Se etsi 28. marraskuuta Saksan laivaston kaapparia saatuaan viestin SS Rangatanelta, joka myöhemmin upposi. Aluksen partiomatkat Aucklandin edustalla jatkuivat 30. marraskuuta.[2]

Alus suojasi 1. joulukuuta postilaivan North Capesta Tasmaninmerelle. Se suojasi 5. joulukuuta MV Dominion Monarchin Wellingtoniin. Alus etsi 8. joulukuuta Saksan laivaston kaapparia Tasmaninmereltä, mistä se palasi operaation peruunnuttua Aucklandiin. Alus suojasi 20. joulukuuta joukkojenkuljetussaattueen US8 Sydneyyn, jonne se saapui 23. joulukuuta. Alus suojasi 30. joulukuuta paluumatkallaan saattueen T1 Aucklandiin.[2]

HMS Achilles suojasi 2. tammikuuta 1941 saattueen VK1 Aucklandiin. Se suojasi 6. tammikuuta SS Empress of Australian Fidžille palaten itse takaisin Aucklandiin, jossa se siirrettiin 10. tammikuuta telakalle huollettavaksi.[2]

Palvelukseen palattuaan alus suojasi 7. helmikuuta Panamaan matkannutta matkustaja-alusta, kunnes se erkani suojattavastaan Chathaminsaaren kohdalla. Alus suojasi 12. helmikuuta Sydneyyn saattueen ZT2, josta se erkani 18. helmikuuta suojatakseen matkustaja-aluksen Cap Maria Van Diemeniin Pohjois-Saarelle.[2]

Alus suojasi 26. helmikuuta Panamaan matkanneen saattueen saattueen AP13 450 merimailia Chathaminsaaren pohjoispuolelle. Se suojasi 3. maaliskuuta saattueen APP14 samalle alueelle. Alus suojasi 6. maaliskuuta edelleen Panamaan matkanneita saattueita Chathaminsaaren vesille, kunnes se vapautettiin 20. maaliskuuta Tyynenmeren saattuepalveluksesta.[2]

Alus suojasi 7. huhtikuuta HMAS Australian ja HMAS Hobartin kanssa joukkojenkuljetussaattuetta Australian rannikolla. Se erkani 10. huhtikuuta saattueesta suojaamaan RMS Queen Maryä, joka oli matkalla Sydneystä Adeniin matkaavaan saattueeseen US10. Alukset liittyivät seuraavana päivänä saattueeseen, jonka muut alukset olivat RMS Queen Elizabeth, SS Ile de France, RMS Mauretania ja SS Nieuw Amsterdam. HMS Achilles erkani 12. huhtikuuta saattueesta ja tankattuaan Sydneyssä se palasi Aucklandiin.[2]

Alus käväisi toukokuun alussa Fidžillä, josta palatessaan se pelasti 14. toukokuuta miinan upottaman miinanraivaaja HMS Puririn miehistön Haurakinlahdella. Alus suojasi 20. toukokuuta MV Rangatiran Wellingtonista Fidžille. Se palasi 2. kesäkuuta Wellingtoniin.[2]

Alus suojasi 10. kesäkuuta saattueen AP41 Chathaminsaarelle, jossa se erkani saattueesta suojaten paluumatkallaan aluksia Wellingtoniin. Alus teki vastaavan operaation 14.-15. kesäkuuta. Alus palasi 20. kesäkuuta Aucklandiin. Se suojasi 23. kesäkuuta matkustaja-aluksen North Capeen ja sieltä toisen aluksen Wellingtoniin.[2]

HMS Achilles saattoi 27. kesäkuuta SS Aquitanian Bassinsalmeen. Alus liittyi 30. kesäkuuta HMAS Australiaan, jonka kanssa se suojasi Adeniin matkannutta saattueetta US11A, johon kuuluivat SS Aquitania, RMS Queen Mary ja RMS Queen Elizabeth. Alus erkani saattueesta palaten Aucklandiin, jossa se siirrettiin telakalle. Telakalla ollessaan alus siirrettiin vasta muodostetulle Uuden-Seelannin laivastolle, jolloin aluksen etuliite muuttui HMNZS:ksi.[2]

HMNZS Achilles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMNZS Achilles palasi palvelukseen 29. elokuuta, jolloin se saattoi RMS Rimutakan Cape Palliserista Chathaminsaarelle. Chathaminsaarelta alus suojasi kauppa-aluksen Wellingtoniin. Se suojasi 15. syyskuuta saattuetta US12B. Australian laivaston risteilijät HMAS Adelaide ja HMAS Sydney vapauttivat 18. syyskuuta aluksen suojaustehtävästä, minkä jälkeen se palasi Aucklandiin.[2]

Alus etsi 3. lokakuuta HMAS Adelaiden ja apuristeilijä HMNZS Monowain kanssa Saksan laivaston kaapparia Tasmaninmereltä. Se palasi 10. lokakuuta apuristeilijän kanssa Aucklandiin. Alus vapautti 14. lokakuuta Tasmaninmerellä HMAS Adelaiden matkustaja-aluksen suojaamisesta, minkä jälkeen alus suojasi matkustaja-aluksen Aucklandiin. Se suojasi 20. lokakuuta Yhdysvaltoihin lähteneen yhdysvaltalaisen matkustaja-aluksen Aucklandista ekvaattorille, jossa se erkani 27. lokakuuta saatettavastaan lähtien Suvalle. Alus saapui 4. marraskuuta Aucklandiin, josta se suojasi 8. marraskuuta yhdysvaltalaisen matkustaja-aluksen Australiaan.[2]

Alus vastaanotti 22. marraskuuta Bassinsalmessa HMAS Adelaidelta saattueen VK21, josta se erkani 24. marraskuuta Chathaminsaaren itäpuolella. Alus suojasi 27. marraskuuta saattueen Cape Brettistä Navalunsalmeen. Se lähti 30. marraskuuta HMS Leanderin kanssa Suvalta Aucklandiin. Se suojasi 5. joulukuuta saattuetta Uuden-Seelannin ja Fidžin välillä.[2]

Japanin liityttyä joulukuun alussa sotaan HMNZS Achilles siirrettiin 8 joulukuuta Itäiseen laivastoon, minkä vuoksi se lähti Suvasta Port Moresbyyn. Se määrättiin 11. joulukuuta liittymään HMS Repulsen ja HMS Prince of Walesin muodostamaan Force Z:aan, mutta osaston tuhouduttua määräys peruutettiin. Alus vapautettiin samalla Itäisestä laivastosta ja se palasi Aucklandiin.[2]

Alus suojasi osana ANZAC-joukoista saattueita lounaisella Tyynellä valtamerellä. Uuden Georgian Saarilla osana Yhdysvaltain laivaston mukana purjehtiessaan aluksen X-torniin osui 5. tammikuuta 1943 lentopommi, joka aiheutti telakalle siirtymisen. Alus oli 1. huhtikuuta 1943 - 20. toukokuuta 1944 telakalla Portsmouthissa, missä vaurioitunut X-torni korvattiin neljällä QF 2 paunaisilla ilmatorjuntatykeillä. Korjausten jälkeen alus palasi palvelukseen 23. toukokuuta ja siirrettiin Tyynelle valtamerelle. Alus liitettiin toukokuussa 1945 Brittiläiseen Tyynenmeren laivastoon (engl. British Pacific Fleet).[1]

Alus otti osaa Sakashima Guntolle tehtyyn rynnäkköön, lentotukialusten hyökkäykseen Trukille sekä hyökkäyksiin Japanin pääsaarille heinäkuussa ja elokuussa 1945.[1]

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMNZS Achilles palasi 12. syyskuuta 1946 Englantiin ja poistettiin Uuden-Seelannin laivastosta vahvuudesta 17. syyskuuta 1946 ja palautettiin Britannian Kuninkaalliselle laivastolle. Alus myytiin Intian laivastolle, jossa se otettiin palvelukseen 5. heinäkuuta 1948 nimellä INS Delhi. Se poistui palveluksesta 30. kesäkuuta 1978.[1]

Lentokalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Achillekselle asennettiin syyskuussa 1933 EIIIH tyyppinen katapultti, joka poistettiin huhtikuun ja toukokuun välillä 1943.

Aluksella palveli lokakuusta 1933 joulukuuhun 1935 407 lentue, josta aluksella palveli kerrallaan lokakuuhun 1935 saakka ainoastaan yksi Osprey tiedustelukone. Tämän jälkeen alukselle sijoitettiin kaksi Ospreyta kerrallaan aina heinäkuuhun 1936 saakka.

  • S1697 tunnus 203 lokakuusta 1933 marraskuuhun 1934
  • K2777 tunnus 206 tammikuusta helmikuuhun 1934
  • K2774 tunnus 204 huhtikuusta lokakuuhun 1934
  • K2774 tunnus 206 helmikuu 1935
  • K2778 tunnus 206 elokuu 1935
  • K2775

Heinäkuusta 1936 alkaen aluksella palveli 720 laivue, jonka kalustona olleista Walrus lentoveneistä yksi palveli kerrallaan aluksella.

  • K4797 syyskuu 1935
  • K5776 toukokuu 1936
  • K5774 tunnukset Z-4/Z-2/Z-1 lokakuusta 1936 tammikuuhun 1939
  • K5783 helmikuusta 1937 heinäkuuhun 1939
  • L2241 helmikuusta huhtikuuhun 1939
  • NZ151 tunnuksella A

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
  • Sturtivant, Ray ja Cronin, Dick: Fleet Air Arm Aircraft, Units and Ships 1920 to 1939. Kent, Yhdistynyt kuningaskunta: An Air-Britain Publication, 1998. ISBN 0-85130-271-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Whitley s. 100
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Naval-history.net - HMNZS Achilles

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMNZS Achilles (70).