HMS Kipling

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Kipling
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow and Company, Scotstoun
Kölinlasku 26. lokakuuta 1937
Laskettu vesille 19. tammikuuta 1939
Palveluskäyttöön 22. joulukuuta 1939
Palveluskäytöstä upotettu 11. toukokuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1717 t (kuiva)
2367 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,90 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 40000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus 6 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk XII tykkiä kaksiputkisena Mk XIX asennuksena
4 kaksinaulaista (40 mm/L39) QF Mk VIII ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
2 0,5" Vickers Mk III nelipiippuista ilmatorjuntakonekivääriä
10 21" (533 mm) PR Mk II torpedoputkea Mk IX ja Mk IX** torpedoille

HMS Kipling (viirinumero F91) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston K-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin J. Samuel White and Companyltä Cowesista Isle of Wightilta osana vuoden 1937 laivasto-ohjelmaa. Sen köli laskettiin 26. lokakuuta 1937 ja alus laskettiin vesille 19. tammikuuta 1939. Alus valmistui 22. joulukuuta 1939.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Kipling valmistui 22. joulukuuta 1939, jolloin se aloitti vastaanottotestit. Testien päätyttyä alus matkasi Portlandiin aseiden kalibrointiin ja koulutettavaksi. Koulutuksen aikana aluksen moottoreissa havaittiin vika, jonka vuoksi se matkasi 17. tammikuussa 1940 Clydeen korjattavaksi. Alus siirrettiin 20. tammikuuta Barclay Curlen telakalle.[1]

1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Kiplingin korjaukset valmistuivat 4. helmikuuta, minkä jälkeen se liittyi laivueeseensa aloittaen Pohjanmeren saattueiden suojaamisen sekä merialueen valvonnan. Se siirrettiin 22. helmikuuta Hawthorn Leslien telakalle Newcastleen aluksella havaittujen vikojen korjamaiseksi.[1]

Alus lähti 13. huhtikuuta Tynestä palatakseen laivueeseensa. Se lähti 16. huhtikuuta Scapa Flowsta HMS Januksen, HMS Junon ja HMS Herewardin kanssa suojaten risteilijä HMS Suffolkia operaatio Duckissa, jossa oli tarkoitus iskeä Stavangerin lentotukikohtaan. Paluumatkalla seuraavana päivänä osasto joutui jatkuviin ilmahyökkäyksiin, jolloin alukseen osui kaksi pommia. Aluksen korjaukset allokoitiin 20. huhtikuuta Southamptoniin ja koneiden korjaus Humber Graving Dockille. Alus lähti 24. huhtikuuta Solentiin ja se otettiin seuraavana päivänä Southamptonissa telakalle.[1]

Aluksen korjaukset valmistuivat 19. heinäkuuta Southamptonissa ja se siirrettiin Humberiin, jossa se otettiin 21. heinäkuuta korjattavaksi. Aluksen korjaukset valmistuivat 14. elokuuta, minkä jälkeen se palasi laivueeseensa.[1]

HMS Kipling saapui 15. elokuuta Scapa Flowhun. Aluksella havaittiin uusia vikoja ja se siirrettiin 13. syyskuuta Rosythissa telakalle, mistä se palasi 30. syyskuuta Scapa Flowhun.[1]

Alus suojasi laivueeseen palattuaan Kanaalin saattueita, kunnes se kolaroi SS Queen Maudin kanssa, minkä seurauksena HMS Kipling siirrettiin 3. lokakuuta Devonportin telakalle korjattavaksi. Alus palasi 10. lokakuuta palvelukseen liitettynä Plymouthiin 5. Hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi 17. lokakuuta HMS Jackalin, HMS Jupiterin, HMS Kashmirin ja HMS Kelvinin kanssa risteilijä HMS Newcastlea, kun se pyrki estämään Saksan laivaston alusten pääsyn saattuereiteille.[1]

Alus poistettiin palveluksesta 27. lokakuuta korjausten vuoksi, ja se aloitti matkan Tyneen. Alus siirrettiin 29. lokakuuta Newcastlessa telakalle, mistä se palasi 24. marraskuuta aloittaen koeajot. Koeajojen päätyttyä alus liittyi laivueeseensa Plymouthissa.[1]

HMS Kipling suojasi 2. joulukuuta HMS Kashmirin ja HMS Jupiterin kanssa miinalaiva HMS Adventurea laskettaessa miinakenttää Little Sole Bankiin (operaatio CQI). Seuraavana päivänä se suojasi HMS Kashmirin ja HMS Punjabin kanssa HMS Icarusta, jonka tehtävänä oli laskea miinoja Isle de Basin edustalle (operaatio GR). Operaation peruuntuessa alus palasi Plymouthiin.[1]

Alus liittyi 19. joulukuuta Clydessä HMS Kelvinin, HMCS Ottawan, HMCS St. Laurentin ja Puolan merivoimien ORP Piorunin kanssa paikallissaattueeksi saattueeseen WS5A, josta se erkani 22. joulukuuta palaten Clydeen. Pari päivää myöhemmin alus palasi Plymouthiin.[1]

Alus suojasi 27. joulukuuta torpedo-osumasta vaurioitunutta risteilijää HMS Kentiä sen matkatessa lounaisen reitin alueelta Plymouthiin. Alukset saapuivat 30. joulukuuta Plymouthiin.[1]

1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Kipling suojasi 20. helmikuuta 1941 HMS Kashmirin ja HMS Jackalin kanssa 20. Hävittäjälaivueen miinanlaskua Brestin edustalla (operaatio GS). Alus suojasi 24. maaliskuuta HMS Kashmirin kanssa miinalaiva HMS Abdielia laskettaessa miinoja Brestin edustalle (operaatio GV).[1]

Alus pelasti 16. huhtikuuta ilmahyökkäyksessä uponneen rahtialuksen SS Boletten eloonjäänyttä. Alus määrättiin 20. huhtikuuta HMS Jerseyn, HMS Jupiterin, HMS Kashmirin ja HMS Kelvinin kanssa Välimerelle. Seuraavana päivänä alus lähti Plymouthista laivueen mukana palvelukseen Maltalle, missä tehtävänä oli häiritä akselivaltojen huoltolinjaa Italian ja Pohjois-Afrikan välillä.[1]

Alus liittyi 24. huhtikuuta Gibraltarilla osastoon Force S, jossa olivat HMS Abdiel, HMS Dido, HMS Jackal, HMS Jersey, HMS Kashmir ja HMS Kelvin. Osasto lähti kohti Maltaa suojaten Maltalle täydennyksiä kuljettaneita aluksia operaatio Salientissa. Osasto saapui 28. huhtikuuta Maltalle, jossa alus liitettiin laivueesta muodostettuun akselivaltojen huoltoliikennettä häiritsemään määrättyyn Force K:hon.[1]

Alus palasi 2. toukokuuta Maltalle, josta se suojasi HMS Kashmirin kanssa HMS Gloucesterin Gibraltarille HMS Jerseyn hylyn tukittua Valettan sataman suun. Alukset saapuivat 4. toukokuuta Gibraltarille. Seuraavana päivänä alus muodosti yhdessä HMS Kiplingin ja HMS Gloucesterin kanssa Force D:n, jonka tehtävänä oli suojata Maltalle matkannutta saattuetta operaatio Tigerissä.[1]

Alus liittyi 9. toukokuuta vapauduttuaan operaatiosta laivueeseensa. Se erkani saattueesta seuraavana päivänä Force K:n alusten kanssa, minkä jälkeen ne matkasivat Benghaziin tukemaan maajoukkojen taistelua. Alus palasi 11. toukokuuta laivueen mukana Maltalle.[1]

HMS Kipling lähti 21. toukokuuta Maltalta HMS Kellyn ja HMS Kashmirin kanssa tukemaan Kreetan taistelua. Seuraavana päivänä alus erkani osastosta ohjauksessa havaitun vian vuoksi, minkä jälkeen se joutui syöksypommittajien maaliksi. Ainoana selvinneenä aluksena se pelasti seuraavana päivänä 279 eloonjäänyttä merestä. Pelastustyön aikana alus törmäsi HMS Kellyn hylkyyn, mikä aiheutti öljyvuodon sekä laski aluksen nopeuden 20 solmuun. Seuraavana päivänä matkatessaan Aleksandriaan alus joutui toistuvien ilmahyökkäysten kohteeksi, minkä seurauksena se kärsi vahinkoja lähelle osuneista pommeista. Lopulta alus pysäähtyi polttoaineen loputtua, jolloin verkonlaskija HMS Protectorilta saatiin polttoainetäydennnystä matkan jatkamiseksi.[1]

Alus laski 25. toukokuuta pelastetut maihin Aleksandriassa, missä se siirrettiin 27. toukokuuta telakalle korjattavaksi. Kesäkuussa alus siirrettiin 7. Hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se lähti tukemaan Syyrian rannikolle tukemaan taisteluita Vichyn Ranskan joukkoja vastaan (operaatio Exporter). Alus vapautui heinäkuussa operaatiosta, minkä jälkeen se suojasi itäisen Välimeren saattueita sekä tuki Tobrukin varuskunnan taistelua.[1]

Alus suojasi 25. marraskuuta HMAS Napierin, HMAS Nizamin, HMS Jackalin ja HMS Jervisin kanssa taistelulaivoja HMS Queen Elizabeth, HMS Barham ja HMS Valiant, jotka suojasivat saattuetta Maltalle. Alus oli HMS Barhamin vieressä taistelulaivan tuhoutuessa sukellusveneen torpedoitua aluksen, minkä jälkeen HMS Kipling osallistui sukellusveneen tuloksettomaan etsintään.[1]

Alus lähti 1. joulukuuta HMS Jackalin, HMS Jerviksen ja HMS Jaguarin kanssa etsimään Dernan edustalla havaittuja kolmea Italian laivaston hävittäjää. Osasto joutui Kreetan eteläpuolella ilmahyökkäykseen, jolloin HMS Jackal menetti peräsimensä pommin osuttua. Osasto suojasi vaurioituneen aluksen paluun Aleksandriaan, jonne ne saapuivat 2. joulukuuta.[1]

Alus pelasti 5. joulukuuta Libyan rannikolla maihinnousualus HMS Chakdinalta 200 eloonjäänyttä. Alus upotti 28. joulukuuta Mersa Matruhin edustalla rahtialus SS Volon upottaneen Saksan laivaston sukellusveneen U-75 (31°50′N, 26°40′E) jahdattuaan sitä kaksi ja puoli tuntia.[1]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Kipling suojasi 5. tammikuuta 1942 HMS Didon, HMS Euryaluksen, HMS Naiadin, HMS Foxhoundin, HMS Gurkhan, HMS Kingstonin ja HMS Sikhin kanssa huoltoalus SS Glengylen Maltalle operaatiossa MF2. Alus liittyi seuraavana päivänä huoltoalus HMS Breconshireen paluumatkalla Aleksandriaan, kun Maltalle matkanneen saattueen suojaus siirtyi Force C:lle Dernan länsipuolella. Alukset saapuivat 9. tammikuuta Aleksandriaan.[1]

Alus lähti 16. tammikuuta Aleksandriasta HMS Didon, HMS Euryaluksen, HMS Naiadin, HMS Foxhoundin, HMS Havockin, HMS Hotspurin ja HMS Kelvinin kanssa muodostaen operaatio MF3:n Force C:n, jonka tehtävänä oli suojata Maltalle matkannutta saattuetta MW8A. Seuraavana päivänä saattueeseen liittyi myöhemmin liikkeelle lähtenyt saattue MW8B. Saattueiden suojausvastuu siirtyi 18. tammikuuta Maltalta saapuneelle Force K:lle, minkä jälkeen alus aloitti paluumatkan Aleksandriaan Force B:n ja saattueiden lähisuojana olleiden alusten kanssa. Osasto saapui 20. tammikuuta Aleksandriaan.[1]

Alus suojasi 24. tammikuuta HMS Didon, HMS Euryaluksen, HMS Naiadin, HMS Griffinin, HMS Kelvinin, HMS Kingstonin, HMS Jaguarin, HMS Hastyn, HMS Arrowin ja Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Isaac Sweersin kanssa HMS Breconshireä matkalla Maltalle. Kaksi päivää myöhemmin suojausvastuu siirtyi Maltalta saapuneelle Force K:lle, minkä jälkeen alus palasi suojausosaston mukana Aleksandriaan suojaten rahtialus SS Rowallan Castlea ja HMS Glengyleä.[1]

Alus lähti 13. helmikuuta Aleksandriasta saattueiden MW9A/B suojana operaatiossa MF5. Saman ja seuraavan päivän aikana saattueen kaikki rahtialukset tuhoutuivat ilmahyökkäyksissä. Alus palasi Aleksandriaan suojaten Maltalta neljän tyhjän rahtialuksen saattueetta ME10, jonka mukana se saapui 15. helmikuuta Aleksandriaan.[1]

HMS Kipling siirrettiin maaliskuussa 14. Hävittäjälaivueeseen. Alus lähti 10. maaliskuuta Tripolin edustalle tuloksettomaan akselivaltojen saattueen etsintään. Seuraavana päivänä lähti paluumatkalle risteilijä HMS Cleopatran ja HMS Kingstonin kanssa joutuen ilmahyökkäykseen. Matkan aikana osasto joutui vielä Mersa Matruhin edustalla sukellusvene U-565:n maaliksi, jolloin amiraali Vianin lippulaiva risteilijä HMS Naiad tuhoutui torpedon osuttua. Alus pelasti HMS Jerviksen ja HMS Livelyn kanssa eloonjääneet.[1]

Alus suojasi 20. maaliskuuta laivueensa mukana risteilijöitä HMS Cleopatra, HMS Dido ja HMS Euryalus, jotka muodostivat Maltalle matkaavan saattueen MW10 suojaksi muodostetun Force B:n (operaatio MG1). Saattue joutui 22. maaliskuuta Italian laivaston uhkaamaksi, minkä seurauksena alus osallistui Syrtin lahden toiseen meritaisteluun. Alus palasi 24. maaliskuuta Force B:n mukana Aleksandriaan.[1]

Alus laski 16. huhtikuuta Kuphoriksella maihin merijalkaväkiosaston, jonka tehtävänä oli tuhota radioasema. Alus etsi 10. toukokuuta HMS Jackalin, HMS Jerviksen ja HMS Livelyn kanssa Benghaziin matkalla ollutta akselivaltojen saattuetta (operaatio MG2). Seuraavana päivänä osasto joutui 14 Kreetalta saapuneen Junkers Ju 88 koneen maaliksi, jolloin HMS Livelyyn tuhoutui pommin osuttua. Seuraavan Kreikasta saapuneen hyökkäysaallon aikana HMS Kipling tuhoutui pommin osuttua. Alus vei mennessään 25 miehistönjäsentä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy James P: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]