HMS Watchman
| HMS Watchman | |
|---|---|
_IWM_FL_10518.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | William Beardmore and Company, Dalmuir |
| Kölinlasku | 17. tammikuuta 1917 |
| Laskettu vesille | 2. marraskuuta 1917 |
| Palveluskäyttöön | 26. tammikuuta 1918 |
| Loppuvaihe | myyty romutettavaksi 23. heinäkuuta 1945 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 100 t (standardi) 1 490 t (max) |
| Pituus | 95,1 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 9,0 m |
| Syväys | 3,2 m |
| Koneteho | 27 000 hv |
| Nopeus | 34 solmua |
| Miehistöä | 134 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina 1 x 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki 6 x 21" (533 mm) torpedoputkea |
HMS Watchman (viirinumero D26) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin W-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: V- ja W-luokka
Alus tilattiin 9. joulukuuta 1916 vuosien 1916-1917 laivasto-ohjelman 10. tilauksessa John Brown and Companyltä Clydebankistä, missä köli laskettiin 17. tammikuuta 1917. Alus laskettiin vesille 2. joulukuuta ja valmistui 26. tammikuuta 1918.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Suureen laivastoon (engl. Grand Fleet). Vuonna 1919 alus osallistui Baltian tapahtumiin, jolloin se muun muassa kahakoi Neuvosto-Venäjän laivaston alusten kanssa. Vuonna 1921 alus kuului 1. hävittäjälaivueeseen ja se sijoitettiin reserviin. Se palautettiin palvelukseen 1939.[1]
Syyskuussa 1939 alus oli Gibraltarilla 13. hävittäjälaivueessa, jossa se valvoi Gibraltarinsalmen liikennettä ja suojasi saattueita. Aluksen viirinumero vaihdettiin toukokuussa 1940 I26:ksi. Alus yritti 12. kesäkuuta upottaa Italian laivaston sukellusvene R. Smg. Capallanin, joka vaurioitui pahoin. Heinäkuussa alus sai määräyksen palata Britteinsaarille.[1]
Elokuussa alus siirtyi uuteen tukikohtaansa läntisen reitin alaisuuteen. Se liittyi syyskuussa Liverpoolissa 6. saattajaryhmään (engl. 6th Escort Group), jossa alus suojasi Pohjois-Atlantin saattueita. Saattajien uudelleen järjestelyn yhteydessä alus siirrettiin huhtikuussa 1942 1. brittiläiseen saattajaryhmään, jonka muodostivat hävittäjät HMS Hurricane ja HMS Rockingham sekä korvetit HMS Borage, HMS Dahlia, HMS Meadowsweet, HMS Monkshood, HMS Wallflower ja HMS Anchusa.[1]
Maaliskuussa 1943 alus määrättiin muutettavaksi pitkän matkan saattajaksi ja siirrettiin huhtikuussa Liverpoolissa telakalle. Elokuussa aluksella aloitettiin koeajot, joiden päätyttyä aloitettiin miehistönkoulutus. Koulutuksen päätyttyä alus palasi 1. brittiläiseen saattajaryhmään suojaamaan Gibraltarille matkaavia saattueita.[1]
Marraskuussa 1943 alus siirrettiin Gibraltarin saattajaosastoon. Se joutui 21. marraskuuta Heinkel He-117 koneen ohjaaman Hs-293 liitopommin maaliksi, mikä torjuttiin ilmatorjuntatulella.[1]
Tammikuussa 1944 alus määrättiin Kotilaivastoon suojaamaan Jäämeren saattueita, kunnes se toukokuussa siirrettiin Normandian maihinnousuun. Alus liitettiin saattajaryhmä 138:aan, jonka muut alukset olivat korvetti HMCS Lindsay ja troolarit HMS Scalpay ja HMS Ganilly. Tehtävien aikana alus joutui useaan kertaan torjumaan E-veneiden hyökkäyksiä ja upotti Saksan laivaston sukellusveneen U-1195 Hedgehogilla.[1]
Euroopan sotatoimien päätyttyä alus poistettiin toukokuussa 1945 operatiivisista tehtävistä ja sijoitettiin reserviin. Kesäkuussa se sijoitettiin poistolistalle ja 23. heinäkuuta myytiin romutettavaksi T. W. Wardille. Alus hinattiin Inverkeithingiin Japanin antauduttua.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 440. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
- Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
- Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Amiraliteetti: HMS Voyager - HMS Wakeful - HMS Walker - HMS Walpole - HMS Walrus - HMS Warwick - HMS Watchman - HMS Waterhen - HMS Wessex - HMS Westcott - HMS Westminster - HMS Whirlwind - HMS Whitley - HMS Winchelsea - HMS Winchester - HMS Windsor - HMS Wolfhound - HMS Wrestler - HMS Wryneck - HMS Wayfarer - HMS Woodpecker |
| Thornycroft: HMS Wolsey - HMS Woolston |
| Edeltäjä: V-luokka – Seuraaja: S-luokka |