Luettelo Keski-Maan sivuhahmoista

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ghân-buri-Ghân
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo J. R. R. Tolkienin luoman kuvitteellisen Keski-Maan sivuhahmoista. Hahmot, joista on artikkeli, ei listata tässä. Hahmot esiintyvät kirjoissa Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta tai Keskeneräisten tarujen kirja. Osa tässä luetelluista hahmoista esiintyy vain elokuvissa ja oheismateriaalissa, eli ne eivät ole Tolkienin luomia. Elokuvia ovat Hobitti-trilogia ja Taru sormusten herrasta -trilogia.

Hobitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brii[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nob ja Bob[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

olivat Briin kylässä työskenteleviä hobitteja.

Kontu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vili Valkojalka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konnun pormestari Sormuksen sodan aikana. Kun velho Saruman Valkoisen joukot miehittivät Konnun ja alkoivat saastuttaa maata, Vili lähti yksin tekemään valitusta hobittien saamasta huonosta kohtelusta. Hänet otettiin kiinni ja raahattiin Umpikoloihin eli täysin umpinaisiksi muurattuihin hobitinkoloihin. Frodo Reppulin palattua ystäviensä kanssa seikkailultaan Valkojalka ja muut Umpikoloihin vangitut hobitit vapautettiin. Pitkän toipumisen jälkeen Vili Valkojalka palasi takaisin pormestarin tehtäviin, muttei kovin pitkäksi aikaa.

Fredegar Bolger[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredegar "Pulla" Bolger on Frodon, Samn, Merrin ja Pippinin ystävä, joka jää Kontuun, muiden lähtiessä viemään Sormusta Rivendelliin.

Tom Tölli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamfast Gamgi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuttavallisemmin Ukko, oli Samvais Gamgin isä.

Farmari Maggot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusa Tölli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunis hobittinainen, jonka kanssa Samvais Gamgi meni naimisiin ja sai lapsia. Ruusa kuolee Konnun ajanlaskussa vuonna 1482, 62 vuotta Sormuksen sodan jälkeen.

Ted Hiesuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontulainen eteläneljännyksen mylläri. Sarumanin, jota Konnun vallanneet roistot kutsuivat Sarkuksi, vallatessa Myllyn ja muuttaessa sen jokea saastuttavaksi mutteri- ja rataspesäksi, Hiesuli palveli häntä uskollisesti kiillottaen myllyn rattaita ja kunnioittaen häntä.

Drogo Reppuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frodon isä. Hän kuoli vaimonsa Esikko Rankkibukin kanssa heidän ollessa veneellä Rankkivuossa. Sormuksen ritarien alussa hobitit keskustelevat juuri heidän kuolintavastaan. Ukko Gamgi kertoi heidän vain hukkuneen, vanha Niklas sanoi kuulleensa veneen uponneen juuri ruokapöydästä nousseen Drogon painosta. Ted Hiesulin isä taas kertoi kuulleensa Esikon työntäneen tahallaan Drogon yli laidan (tuntemattomasta syystä), mutta että Drogo onnistui kiskomaan myös vaimonsa mukaansa syvyyksiin. Varmaa tietoa ei ole.

Ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esgaroth ja Laakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bard Jousimiehen poika. Hän nousi Laakson kaupungin kuninkaaksi vuonna 2977 Kolmatta Aikaa. Hän oli vallassa vielä vuonna 3001, mutta Sormuksen sodan aikoihin hän oli kuollut ja uudeksi kuninkaaksi oli noussut hänen poikansa Brand.

Bain esiintyy nuorena poikana Peter Jacksonin Hobitti-elokuvissa häntä näyttelee lapsinäyttelijä John Bell.

Brand[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bard Jousimiehen pojanpoika ja Bainin poika. Hän ja Laakson ihmiset taistelivat Sormuksen sodassa Dáin Rautajalan kääpiöarmeijan rinnalla. Laakson taistelussa Sauronin joukot lyötiin, mutta Brand ja Dáin menettivät henkensä.

Vanha Isäntä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvikaupunki Esgarothin johtaja, jota kiinnosti enemmän "kauppa ja tullit, lasti ja kulta" ja oli tarkkasilmäinen liiketoimissa. Vanhat laulut eivät häntä kiinnostaneet ja hän jopa epäili, ettei Thorin Tammikilpi ollut kuka väitti olevansa. Kun lohikäärme Smaug hyökkäsi kaupunkiin, Isäntä pakeni ensimmäisenä pelastaakseen oman nahkansa. Kun Bard Jousimies surmasi Smaugin ja paljasti olevansa Girionin jälkeläinen, kaupunkilaiset halusivat hänestä kuninkaan ja osoittivat olevansa kyllästyneitä Isäntään. Bard vannoi kuitenkin uskollisuutta Isännälle, kunnes voisi jälleenrakentaa Laakson kaupungin. Viiden armeijan taistelun jälkeen kun Bard sai haltuunsa neljännestoistaosan Ereborin aarteista, hän antoi suuren osan Isännälle. Balin-kääpiö kertoi Bilbo Reppulille, että Isännän lähteneen kullan kanssa ja menehtyneen erämaassa "toveriensa hylkäämänä".

Peter Jacksonin Hobitti-elokuvissa Isäntää näyttelee Stephen Fry.

Sigrid ja Tilda[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain elokuvissa esiintyneet Bard Jousimiehen tyttäret ja Bainin sisarukset. Sigrid on perheen esikoinen ja Tilda kuopus, jonka synnyttämisessä Bardin vaimo kuoli.

Sigridiä ja Tildaa näyttelevät James Nesbittin tyttäret, Peggy ja Mary.

Alfrid[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain elokuvissa esiintynyt Esgarothin Isännän yksityissihteeri ja tämän uskollisin palvelija. Häntä näyttelee Ryan Gage.

Braga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain elokuvissa esiintynyt Esgarothin vartioston kapteeni. Häntä näyttelee Michael Mitchinson.

Brii[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljami Voivalvatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Briiläisen majatalon, Pomppivan ponin, isäntä.

Bil Imarre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portti-Harri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lothíriel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lothíriel oli Dol Amrothin suuriruhtinaan Imrahilin tytär. Lothíriel meni naimisiin Rohanin kuninkaan Éomerin kanssa, ja he saivat ainakin yhden lapsen, Elfwine Kauniin, joka peri Rohanin kuninkuuden. Lothírielilla oli ainakin kolme vanhempaa veljeä, joiden nimet olivat Elphir, Erchirion ja Amrothos.

Éothain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Háma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkenbrâd[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ghân-Buri-Ghân[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drúadanin metsän villi-ihmisten johtaja, joka puhui Keski-Maan yhteiskielen murretta. Hän johdatti Gondoriin matkalla olevat Rohanin ratsastajat läpi salaisen metsäpolun. Palkkioksi kuningas Théoden lupasi, ettei yksikään ihminen astu Druédanin metsään vastoin villi-ihmisten tahtoa, jos Mordor lyödään. Sauronin tuhon jälkeen Aragorn antoi metsän Ghân-Buri-Ghânille ja hänen kansalleen Isäntä kuvaillaan hyvin ahneeksi

Örkit ja hiidet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumuvuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso hiisi/hiisikuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumuvuorten hiisikuningas. Hän oli kaksi kertaa pidempi kuin muut hiidet ja hänellä oli hirmuisen iso pää. Kun vuonna 2941 Kolmatta Aikaa Ereborin retkellä Bilbo Reppuli ja kääpiöt joutuivat hiisien vangeiksi, heidät vietiin Ison hiiden eteen, joka uteli syytä miksi nämä kulkivat vuorilla. Kun hän näki Orkristin (jota hiidet kutsuivat Hutkiksi) Thorinin hallussa, hän määräsi tämän tapettavaksi. Mutta Gandalf surmasi Ison hiiden Glamdringin (jota hiidet kutsuivat Hatkaksi) avulla ja kääpiöt sekä Bilbo pääsivät pakenemaan.

Elokuvassa Hobitti – Odottamaton matka Iso hiisi oli toteutettu tietokoneanimoituna ja hänen äänensä elokuvaan teki Barry Humphries.

Hiisikuningas Gorkil[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintyi vain pelissä BfMe II. johti hiisiarmeijaansa Angmarista, Angmarin Noitakuninkaan entisestä Jättijängän linnoituksesta. Hän käytti aseenaan sapelia sekä pieniä taianomaisia toteemeja, jotka maahan lyötynä paljastivat kätketyt viholliset. Hän ratsasti suunnattomalla skorpionilla. Pelattaessa pahan tarinapelillä hän valtaa muun muassa Konnun, Harmaat Satamat ja on osallisena viimeisessä hyökkäyksessä Rivendelliin, ja Sauronin vallattua koko Keski-Maan, jää elämään luultavasti arvonsa mukaan yltäkylläisesti. Hyvän tarinapelissä hänet surmataan linnakkeensa porteille Glóinin ja Glorfindelin johdolla.

Moria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Örkkipäällikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopea ja voimakas örkki, jonka oikeaa nimeä ei kerrottu. Sormuksen Saattueen ollessa Moriassa hän hyökkäsi Frodon kimppuun ja iski tätä peitsellä vatsaan. Iskun torjui Frodon Bilbolta saama mithril-paita, ja örkkipäällikkö kohtasi loppunsa Aragornin iskettyä hänen päänsä kahtia Andurílilla. Elokuvassa örkkipäällikön korvaa luolapeikko, joka myös iskee Frodoa. Peikko saa useita iskuja, ennen kuin kaatuu lopullisesti Legolasin nuolesta.

Azog[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri kirvestä käyttelevä örkki ja Bolgin isä. Azogin tapettua Thrórin Moriassa kääpiöt lähtivät kostosotaan örkkejä vastaan. Azogin surmasi Dáin Rautajalka Náinin poika Azanulbizarin taistelussa Morian porteilla.

Elokuvassa Hobitti – Odottamaton matka Azog ei ole kuollut vaan elossa, ja haluaa kostaa kääpiö Thorinille, joka katkaisi Azanulbizarin taistelussa tämän käden. Azogia kutsutaan elokuvassa myös "Azog Turmelijaksi" sekä "Kalpeaksi örkiksi". Hän ja kaikki hänen käskyläisensä puhuvat vain Mustaa kieltä. Elokuvassa Smaugin autioittama maa Azog saa Synkmetsän Noidalta (Sauron) tehtäväkseen johtaa tämän örkkiarmeijaa, joten hän jättää Thornin metsästyksen Bolgin vastuulle. Beorn mainitsee, että Durinin suvun jäsenten tappamisen lisäksi Azog oli vanginnut nahanvaihtajia ja tappanut monet heistä.

Azogia näyttelee elokuvissa Manu Bennett.

Bolg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Örkkien johtaja ja Azogin poika. Bolg nousi valtaan Moriassa Azogin kuoltua sodassa kääpiöitä vastaan. Bolg hallitsi Moriaa noin 150 vuotta ja johti örkkien ja hiisien armeijaa Viiden armeijan taistelussa Yksinäisellä vuorella. Taistelussa karhuksi muuttunut Beorn tappoi Bolgin.

Hobitti -elokuvatrilogian alussa 2012 Bolg kuvattiin haarniskaa käyttäväksi ja punapartaiseksi örkiksi, mutta 2013-14 myöhemmissä elokuvissa hän muistutti enemmän isäänsä Azogia. Elokuvassa Odottamaton matka Bolg nähtiin vain vilaukselta Azanulbizarin taistelussa taistelemassa Dwalinia vastaan. Elokuvassa Smaugin autioittama maa hän sai vastuulleen Thorinin retkikunnan jahtaamisen, kun Azog sai toisenlaisen tehtävän Synkmetsän Noidalta (Sauron). Bolgia näyttelee Conan Stevens ja Lawrence Makoare.

Yazneg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain Peter Jacksonin elokuvatrilogiassa esiintynyt metsästäjäörkki ja Azogin oikea käsi. Hänen johtamansa hukilla ratsastava joukko jahtasi Thorin Tammikilpeä ja tämän retkikuntaa, mutta velho Radagastin sekä Rivendellin haltioiden avustuksella retkikunta pääsi turvaan Yaznegin joukoilta. Rangaistuksena epäonnistumisesta Azog antoi hukkien raadella Yaznegin kuoliaaksi ja nimitti Fimbulin tämän seuraajaksi. Yaznegia näytteli elokuvissa uusiseelantilainen näyttelijä John Rawls.

Fimbul[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain Peter Jacksonin elokuvatrilogiassa esiintynyt metsästäjäörkki, joka elokuvassa Odottamaton matka korvasi Yaznegin paikan Azogin (myöhemmin Bolgin) oikeana kätenä, kun Yazneg tapettiin rangaistuksena epäonnistumisestaan. Elokuvassa Smaugin autioittama maa Fimbul kuoli Legolasin toimesta. Fimbulia näytteli elokuvissa Stephen Ure.

Narzug[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain Peter Jacksonin elokuvatrilogiassa esiintynyt metsästäjäörkki, joka kuului Azogin (myöhemmin Bolgin) joukkoihin. Elokuvassa Smaugin autioittama maa Narzug jäi metsähaltioiden vangiksi ja kuulusteltuaan tätä jonkin aikaa Thranduil surmasi hänet. Narzugia näytteli elokuvissa Ben Mitchell.

Rautapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lurtz[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain elokuvassa esiintynyt oli Rautapihan ensimmäinen uruk-hai.[1] Hän johti muut urukit Sormuksen Saattueen kimppuun Amon Henillä. Taistelussa hän ampui kolme nuolta Boromirin rintaan (kirjassa Aragorn löysi Boromirin ruumiin, kun örkit olivat jo lähteneet), ja olisi surmannut hänet neljännellä, ellei Aragorn olisi tullut väliin. Hän voitti Lurtzin miekkataistossa, minkä jälkeen Uglúkista tuli uruk-hai -lauman komentaja.

Uglúk[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uruk-hai -laumaa komentaja (kirjassa alun perinkin, elokuvassa Lurtzin kuoltua), joka vei Merriä ja Pippiniä kohti Rautapihaa. Éomerin johtamat Rohanin ratsastajat kuitenkin saarsivat ja tuhosivat örkkilauman. Merri ja Pippin pääsivät pakoon, mutta yksikään örkki ei jäänyt henkiin. Elokuvassa Uglúkin loppua ei näytetä, mutta kirjassa sanottiin Éomerin käyneen kaksintaistelun hänen kanssaan ja surmanneen örkin. Kirjassa sanotaan että örkkien polttamisesta jääneiden tuhkakasojen keskellä olisi ollut seiväs jonka kärkeen oli isketty suuren örkin pää - ilmeisesti Uglúkin pää.

Shârku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain elokuvassa esiintynyt hukanratsastajalähde?, joka johti hyökkäystä Théodenin ja rohirrimin kimppuun, jotka olivat siirtymässä turvaan Helmin syvänteeseen. Taistelun aikana Shârku surmasi useita ihmisiä ja törmäsi Aragorniin, joka jäi kiinni Shârkun hukan hihnasta. Shârku kaatui pois kyydistä vakavasti haavoittuneena, mutta Aragorn putosi hukan kanssa jyrkänteeltä. Shârku luuli hänen kuolleen, vaikkei asia näin ollut, ja kertoi tämän Legolakselle ja Gimlille. Tämän sanottuaan Shârku kuoli haavoihinsa nauraen pilkallisesti.

Mordor[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grishnâkh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauronin lähettämän örkkijoukon komentaja, joka liittyi Uglúkin johtamaan uruk-haihin. Elokuva ja kirja ovat hahmon suhteen hiukan ristiriidassa, mutta molemmissa versioissa hän oli riidoissa Uglúkin kanssa ja yritti ottaa Merrin ja Pippinin kiinni lähellä Fangornin metsää. Kirjassa hän kuoli Rohanin ratsuväen hyökkäykseen, mutta elokuvassa hän ajoi hobitteja takaa metsään ja sai surmansa Puuparran jalasta.

Gothmog[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri henkilö kuin balrog Gothmog. Hän oli epämuodostunut örkkikomentaja. Kirjassa hänen rodustaan ei ole varmaa tietoa, mutta elokuvaan tarvittiin Mordorin armeijan komentaja, koska Angmarin noitakuningas ei ollut sopiva tähän tehtävään ja niin Gothmogista tehtiin örkki.lähde? Gothmog komensi Minas Tirithiin hyökännyttä armeijaa sen tuhoutumiseen asti, ja Kuninkaan paluun erikoispidennetyssä versiossa hänet surmaavat Aragorn ja Gimli. Gothmogin nimi tarkoittaa "Johtajaääntä".lähde?

Haltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synkmetsä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Thranduilin hovimestari. Kun hän joi kuninkaan vartijoiden päällikön kanssa liikaa viiniä he nukahtivat, mikä antoi Bilbolle mahdollisuuden varastaa avaimet ja vapauttaa Thorin Tammikilven ja muut kääpiöt haltioiden vankityrmistä.

Peter Jacksonin Hobitti-elokuvissa Galionia näyttelee Craig Hall.

Tauriel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain elokuvissa esiintyvä Synkmetsän haltioiden vartiokapteeni. Hänen nimensä tarkoittaa Synkmetsän tytärtä. Tauriel on kaunis nuori naispuolinen haltia, joka on seikkailullinen ja luottavaisempi kääpiöitä kohtaan kuin muut kansansa asukkaat. Elokuvassa Smaugin autioittama maa hän pelastaa kahdesti kääpiö Kílin hengen ja nämä tykästyvät toisiinsa. Taurielia näyttelee Evangeline Lilly.

Elros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri henkilö kuin puolihaltia Elros. Synkmetsän salohaltioihin kuuluva Elros on vain Peter Jacksonin elokuvissa esiintynyt vartija, joka vahti tyrmiä, joihin Thorin Tammikilven retkikunnan jäsenet olivat vangittu. Hänen ja Galionin nukahtaminen viinin vaikutuksesta antoi retkikunnalle mahdollisuuden paeta. Elrosia näyttelee Robin Kerr.

Kääpiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäinen vuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fundinin poika ja Morian ruhtinas, Durinin sukua (Kolmas Aika. Balinilla oli valkoiset hiukset ja valkoinen parta ja hän käytti punaista huppuviittaa. Dwalin oli hänen veljensä. Balinin kanssa pakeni Yksinäiseltä vuorelta Smaugin valloitettua sen Thorin Tammikilpi sekä tämän isä Thrain ja isoisä Thrór. Balin oli toiseksi vanhin Ereborin-retkelle toukokuussa 2941 lähteneistä 13:sta kääpiöstä. Balin oli myös Thráinin kumppani tämän matkalla Dol Gulduriin, missä Thráin jäi Noidan (Sauronin) vangiksi ja mistä Gandalf löysi Thráinin järkensä menettäneenä. Ereborin retkellä Balin toimi vartijana, sillä iästään huolimatta hänellä oli hyvä näkö ja kuulo. Myöhemmin Balin matkasi Khazad-dûmiin (Moriaan) ja asutti sen uudelleen vuonna 2989. Örkki surmasi hänet kuitenkin viiden vuoden päästä Dinrilin laaksossa heittämällä kivellä päähän. Myöhemmin Sormuksen Saattue kulki hänen saliensa kautta alittaessaan vuoret Morian kaivoksia pitkin.

Dwalin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fundinin poika, Durinin sukua (Kolmas Aika 2772-3112). Dwalinilla oli sininen parta. Dwalin ja Balin olivat veljeksiä ja he molemmat soittivat viulua. Dwalin käytti tummanvihreää huppuviittaa ja kultaista vyötä. Ereborin-retkellä hän lainasi varaviittansa ja -päähineensä Bilbolle, joka säilytti niitä arvotavaroina kotonaan retken jälkeen ja puki ne seuraavan kerran vasta poistuessaan kotoaan Sormuksen sodan aikaan. Dwalin eli huomattavan vanhaksi jopa kääpiöksi, jotka useimmiten elivät noin 250 vuotta, sillä hän oli kuollessaan 340 vuotta vanha.

Dori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Durinin sukua (syntymäaika tuntematon, kuitenkin ennen vuotta Kolmas Aika 2809, kuolinaika tuntematon, mutta eli ainakin vuoteen 3018) Dori, Ori ja Nori olivat luultavasti veljeksiä. He kaikki kolme soittivat myös huilua. Dorin huppuviitta oli purppuranvärinen. Dori oli Ereborin-retken aikana usein auttamassa fyysisesti heikompaa ja pienempää Bilbo Reppulia kantamalla ja nostelemalla häntä. Dori joutui välillä ottamaan suuria riskejä auttaessaan Bilboa. Sumuvuorten itäpuolella lähellä hiisi-porttia pääsi hukka haukkaamaan hänen viittansa lievettä, kun hän oli laskeutunut puusta nostamaan Bilbon puuhun turvaan ja jäänyt itse viimeisenä maahan. Dori ei kenties ollut joukon nopein, mutta luultavimmin voimakkain, sillä hän kulki yleensä joukon viimeisenä varmistamassa, että muut ovat päässeet turvallisesti matkaan. Hänen luonteensa oli kääpiöille tunnusomaisen kipakka, mutta hän oli vastuuntuntoinen ja huolehtivainen, vaikka välillä sanoikin vastaan ja valitti olevansa "joku kantaja, vai?". Dori tuli pohjoisilta Sinivuorilta (Ered Lindon, Ered Luin, Läntiset vuoret), mutta asui Ereborin valloituksen jälkeen siellä.

Nori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Durinin sukua (syntymäaika tuntematon, kuitenkin ennen vuotta Kolmas Aika 2809, kuolinaika tuntematon, mutta eli ainakin vuoteen 3018) Nori, Dori ja Ori olivat luultavasti veljeksiä. Thorin Tammikilpi oli heidän kaukainen sukulaisensa. Nori, Dori ja Ori soittivat myös huilua. Norin huppuviitta oli purppuranvärinen. Norin tarkaavaisuus pelasti Bilbo Reppulin hengen hiisiportin luona hukkien hyökätessä Ereborin-retken aikana, sillä Nori huomasi, ettei Bilbo ollut päässyt puuhun turvaan, koska ei ylettynyt mäntyjen alimpiin oksiin.

Ori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Durinin sukua (syntymäaika tuntematon, kuitenkin ennen vuotta Kolmas Aika 2809, kuoli luultavasti 2994) Ori, Dori ja Nori olivat luultavasti veljeksiä, jotka kaikki soittivat myös huilua. Ori käytti harmaata huppuviittaa. Ereborin retken ja Viiden armeijan taistelun jälkeen vuonna 2941 Ori jäi asumaan Ereboriin 48 vuodeksi. Sitten vuonna 2989 hän lähti Balinin ja Oinin mukaan valloittamaan kääpiöarmeijan kanssa Morian takaisin hiisiltä. Aluksi uudelleenasuttaminen sujui hyvin, mutta viiden vuoden päästä hiisi surmasi Balinin. Hiidet miehittivät ja tuhosivat Morian uloskäynnit ja Ori vetäytyi harvan kamppailuista eloon jääneen kanssa Mazarbulin saliin, missä myös Balinin hauta sijaitsi. Ori oli ilmeisesti oppinut kääpiö, sillä hän kirjoitti haltia Fëanorin kehittämällä kirjoitusjärjestelmällä suurhaltiakieli quenyaa nopeasti ja sujuvasti paksuin kirjaimin. Loukussa Mazarbulin salissa Ori kirjoitti viimeiset sivut Mazarbulin kirjaan ennen menehtymistään. Gimli löysi nämä sivut Sormuksen Saattueen kulkiessa Moriassa. Orin hätäisesti kirjoittamat viimeiset sanat olivat: "Ne tulevat." Jos hiidet siis surmasivat hänet tämän jälkeen, niin hän kuoli vuonna 2994. Ori oli myös taitava taistelija siitä päätellen, että hän pystyi pienen joukkonsa kanssa kauimmin puolustautumaan hiisiä vastaan jäätyään ansaan Moriaan.

Óin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gróinin poika, Durinin sukua (Kolmas Aika 2772-2994) Óin oli Glóinin vanhempi veli. Óinin tunsi ruskeasta huppuviitasta. Balin ja Dwalin olivat hänen serkkujaan. Óin ja Glóin olivat tunnettuja hyvästä tulentekotaidostaan. Valitettavasti he kadottivat Ereborin-retkellä tulentekovälineensä Sumuvuorten luolissa. Järvikaupungin Esgarothin ihmiset antoivat heille uudet välineet, joita Óin sitten käytti sytyttäessään Bilbolle mäntysoihtuja Bilbon tutkiessa Smaugin aarrekammiota. Óin oli auttamassa myös Lumotun Joen ylityksessä Synkmetsässä vetäen venettä joen yli. Óin muutti Balinin retkikunnan mukana Moriaan vuonna 2989. Hän katosi ikävissä olosuhteissa uudelleen asutetussa Khazad-dûmissa. Óin meni tarkistamaan Balinin pyynnöstä Itä-portin alla olevia asevarikkoja vuoren sisällä tehtävien räjäytysten yhteydessä. Sitten hän päätti käydä myös Länsiportilla, jonka editse virtasi joki. Joessa asustanut kauhistuttava Veden valvoja kaappasi Óinin ja hukutti hänet jäljettömiin.

Elokuvissa Óin on huonokuuloinen ja käyttää kuulotorvea, jota hän joskus käyttää myös juoma-astiana. Óinia näyttelee John Callen.

Glóin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gróinin poika, Durinin sukua (Kolmas Aika 2783-3136 - (Neljäs Aika 15)) Óinin nuorempi veli. Glóin käytti valkoista huppuviittaa. Balin ja Dwalin olivat hänen serkkujaan. Glóin oli suoraan alenevassa polvessa kuningas Nain II:n jälkeläinen. Gimli oli Glóin poika. Veljensä kanssa Glóin oli taitava tulentekijä, mutta Ereborin-retkellä he hukkasivat tulentekovälineensä Sumuvuorten luolissa. Glóin auttoi Filiä, Kiliä ja Óinia veneen vetämisessä Lumotun joen yli Synkmetsässä Ereborin-retken aikana. Glóin epäili ennen retkeä Repunpäässä Bilbo Reppulin kykyjä retkellä, mutta Gandalf mulkaisi häntä niin tuimasti, että hän kyyristyi hiljaa takaisin tuoliinsa. Glóin esiintyy myös kirjassa Taru Sormusten Herrasta ja tapaa Frodon Rivendellissä. Glóin elää niin vanhaksi, että näkee poikansa menestyksen ja iloitsee siitä. Ereborin-retken kääpiöistä hän on toinen Dwalinin ohella, jonka tiedetään varmuudella kuolleen luonnollisen kuoleman.

Elokuvissa Glóin kantaa samanlaista kirvestä kuin hänen poikansa Gimli myöhemmin kantoi. Hänellä on myös riipus, jossa on kuva sekä hänen vaimostaan että pojastaan. Glóinia näyttelee Peter Hambleton.

Bifur[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khazad-dûmin kääpiöitä muttei Durinin eli Pitkäpartojen sukua (syntymäaika tuntematon, kuitenkin ennen Kolmas Aika 2809, kuolinaika tuntematon, eli kuitenkin 3018) Bofurin ja Bomburin serkku. Huppuviitan väri keltainen. Bifur soitti klarinettia. Bilbon luona Repunpäässä pyysi teellä vadelmahilloa ja omenapiirakkaa ennen Ereborin retkeä. Retkellä peikkojen vangitessa hänet Bifur pani lujasti vastaan ja aiheutti peikoille suuria hankaluuksia tappelemalla kuin mielipuoli. Bifurin tarkkaavaisuuden ansiosta Bofur ja Bombur ehdittiin pelastaa vuoren juurelta ponien luota Smaugin lähdettyä vihaisena etsimään vuorelleen tunkeutuneita vieraita. Glóin kertoi vuonna 3018, että Bifur elelee edelleen Yksinäisellä vuorella.

Elokuvissa Bifur puhuu murahdellen ja mutisten, koska hänen päässään on kiinni hiisien kirveenterä. Bifuria näyttelee elokuvissa William Kircher.

Bofur[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khazad-dûmin kääpiöitä muttei Durinin eli Pitkäpartojen sukua (syntymäaika tuntematon, kuitenkin ennen Kolmas Aika 2809, kuolinaika tuntematon, eli kuitenkin 3018) Bomburin veli ja Bifurin serkku. Huppuviitta oli keltainen. Bofur soitti klarinettia. Repunpäässä pyysi teellä täytetorttua ja juustoa. Bofur jäi retkikunnan saavuttua Yksinäiselle vuorelle vartioimaan vuoren juurelle poneja yhdessä Bomburin kanssa. Hänet pelastettiin kiskomalla köysillä ylös salakäytävän suulle, kun Smaug oli lähtenyt metsästämään vuorelle tulleita retkikunnan jäseniä. Glóin kertoi vuonna 3018, että Bofur elelee edelleen Yksinäisellä vuorella. Bofuria pidettiin Thorinin vartijana yhdessä Bifurin ja Bomburin kanssa.

Bombur[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khazad-dûmin kääpiöitä muttei Durinin eli Pitkäpartojen sukua (syntymäaika tuntematon, kuolinaika tuntematon eli kuitenkin Kolmas Aika 3018) Bofurin veli ja Bifurin serkku. Käytti vaaleanvihreää huppuviittaa ja soitti rumpua. Tuli paikalle yleensä viimeisenä ja saapuessaan Bilbon luo Repunpäähän kaatui kynnyksellä ja Thorin Tammikilpi jäi pinon alimmaiseksi. Bombur taisteli peikkoja vastaan vimmatusti ja vahvuutensa vuoksi kantoi Sumuvuorten luolissa välillä Bilboa hiisien ahdistaessa retkeläisiä. Bombur oli pulskin kääpiöistä ja Synkmetsässä hänen pudottua Lumottuun jokeen hän vaipui päiviksi uneen ja muut kääpiöt olivat lopenväsyneitä kannettuaan häntä, kun haltiakuninkaan Thranduilin joukot tapasivat heidät. Bombur nukahteli tämän jälkeen helposti ja oli siksi Ereborilla kiitollinen Bilbolle, joka tarjoutui hoitamaan hänen vartiovuoronsa. Bilbo kävi silloin viemässä kääpiöiden suurimman jalokiven Arkkikiven Bardille ja Thranduilille. Bomburista tuli myöhemmin niin lihava, että tarvittiin kuusi nuorta kääpiötä nostamaan häntä.

Fíli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Durinin sukua (Kolmas Aika 2859-2941), Kílin veli ja Thorin Tammikilven sisaren, Dísin, poika, jonka huppuviitta oli sininen ja vyö hopeinen. Fílin pitkä ja terävä nenä oli hänen yksi tuntomerkkinsä. Soitti veljensä kanssa viulua ja otti Smaugin aarteesta itselleen kultaisen harpun. Olivat veljensä kanssa nuorimmat Ereborin retkelle osallistuneista kääpiöistä. Puolusti omalla ruumiillaan saarroksiin jäänyttä Thorin Tammikilpeä Viiden Armeijan Taistelussa, jossa menehtyi yhdessä veljensä kanssa samoin kuin taistelussa kuolettavasti haavoittunut Thorin Tammikilpi.

Kíli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Durinin sukua (Kolmas Aika 2864-2941) Fílin veli ja Thorin Tammikilven sisarenpoika. Huppuviitta oli sininen ja vyö hopeinen. Soitti viulua. Kílin pitkä parta oli keltainen. Piti veljensä Fílin kanssa kovasti musiikista, sillä Ereborissa Smaugin luolassa he valitsivat itselleen ensimmäisenä kultaiset harput muiden kääpiöiden ottaessa muita aarteita ja jalokiviä. Kíli ja Fíli laitettiin monesti toimittamaan erilaisia tehtäviä, esimerkiksi Sumuvuorilla heidät lähetettiin rajuilmaan etsimään parempaa suojapaikkaa retkikunnalle. Kíli kuoli Viiden Armeijan Taistelussa puolustaessaan hiisien johtajan Bolgin henkivartioston piirittämiä ruhtinaitaan ja kuolettavasti haavoittunutta Thorin Tammikilpeä.

Dáin Rautajalka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Durinin sukua (Kolmas Aika 2767-3019, eli 252-vuotiaaksi) ja Ereborin kuningas. Hänen edeltäjänsä Thorin Tammikilpi Thráinin Thrórin pojan poika hallitsi Ereborissa hyvin lyhyen aikaa, sillä Thorin kaatui Viiden armeijan taistelussa. Dáin II ja Thorin olivat pikkuserkukset. Dáinin isoisä oli Grór, Thorinin isoisän Thrórin veli. Heidän isänsä oli Dáin I. Dain II aiemmin Dáin oli taistellut kääpiöiden ja örkkien välisessä sodassa. Hänen isänsä Náinin kuoltua Azog-örkin miekasta Dáin surmasi örkin Azanulbizarin taistelussa (haltiakielellä Nanduhirionin taistelu). Dáin kaatui pitkäikäisenä Sormuksen sodan viimeisinä päivinä yhdessä Bard II:n kanssa.

Belegost[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azaghâl[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belegostin kuningas ja Väkivarsien kääpiöheimon johtaja. Lohikäärme Glaurung surmasi hänet Ensimmäisellä Ajalla.

Nogrod[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telchar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöseppä, joka takoi Narsilin.

Gamil Zirak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telcharin mestari.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khamûl[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiseksi vahvin yhdeksästä Mustasta Ratsastajasta eli Nazgûlista, sormusaaveesta. Khamûl oli ainoa Nazgûl, jonka nimen Tolkien mainitsee teoksissaan, tarkemmin sanottuna Keskeneräisten tarujen kirjassa. Khamûl tunnettiin myös nimillä Musta itäläinen ja Idän varjo, ja ennen muuttumistaan sormusaaveeksi hän oli mitä todennäköisimmin hyvin korkea-arvoinen itäläinen. Herransa Sauronin palattua Mordoriin Khamûl johti Dol Guldurin linnoitusta aina Sormuksen sotaan saakka. Tarussa sormusten herrasta hän seurasi hobitteja Konnussa. Pelissä Lord of the Rings: War of the Ring hän puolustaa Dol Gulduria Legolaksen johtamia haltioita vastaan, mutta epäonnistuu, ja menettää ratsunsa ja "olomuotonsa". Lisäksi pelissä The Lord of the Rings: The Battle for Middle-earth II - The Rise of the Witch-king on nimetty toinenkin sormusaave, Morgomir, joka pelin mukaan olisi ollut Angmarin Noitakuninkaan oikeakäsi ja oli Angmarin Noitakuninkaan mukana hänen valloitusretkellään Arnoriin.

Äkkipää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuori entti, joka oli saanut nimensä siitä, että hän teki päätöksensä asioissa jo silloin, kun vanhemmat entit vasta kuuntelivat esitystä; Äkkipää oli lempeä olento, mutta vihollisena todella pelottava.

Kuolleiden Kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Déagol[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hobitin kaltainen olento ja kolmas Valtasormuksen kantaja Sauronin ja Isildurin jälkeen. Hän löysi Sormuksen ollessaan sukeltamassa Gladden-joessa (laskee Anduiniin) sukulaisensa Sméagolin (tunnettiin myöhemmin Klonkkuna) kanssa, joka vaati Sormusta ja murhasi Déagolin tämän kieltäydyttyä antamasta sitä. Kuninkaan paluussa Déagolia näyttelee uusiseelantilainen näyttelijä Thomas Robins.

Edeltäjä:
Isildur
Valtasormuksen haltija
2463 - 2463 Kolmatta Aikaa
Seuraaja:
Sméagol

Hallavaharja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallavaharja (engl. Shadowfax) oli mearasin, hevosista vahvimpien ja älykkäimpien, päällikkö. Se oli kimo, uljas, ja kaunis ori. Sen omisti Rohanin kuningas Théoden, mutta hän lahjoitti sen Gandalfille tämän tekemän palveluksen vuoksi.

Vanha Metsä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamarja Joentytär[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tom Bombadilin puoliso.

Vanha Halavaukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frodon, Samin, Merrin ja Pippinin matkatessa Konnusta Vanhan metsän kautta Briihin vangitsee puuhahmo Vanha Halavaukko Merrin ja Pippinin oksiinsa. Vasta paikalle osuva Tom Bombadil päästää heidät pinteestä.

Moria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden valvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olento, joka esiintyy Taru sormusten herrasta kirjasarjan ensimmäisessä osassa Sormuksen ritarit. Se elää Morian läntisten muurien lähettyvillä olevassa järvessä. Muissa Tolkienin kirjoituksissa olentoon viitataan vain nimellä ”Valvoja”. Peter Jacksonin ohjaamassa Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit -elokuvassa Veden valvoja kuvataan eräänlaisena suurilonkeroisena ”jättimustekalana”, jolla on hirviömäinen kita. Tolkienin alkuperäisessä teoksessa olennon ulkonäköä ei kuvailla. Elokuvantekijät ovat verranneet olentoa muun muassa krakeniin. Elokuvassa olento häiriintyy ja hyökkää päähenkilöiden kimppuun, kun Peregrin Tuk heittelee kiviä tämän asuttamaan järveen.

Durinin turma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beleriandin taisteluista karannut Morgothin Balrog, joka piiloutui Sumuvuorten alle. Kääpiöt herättivät hänet louhiessaan Khazad-dûmia syvemmälle. Balrog tappoi heidän johtajansa, Durinin, ja tästä hän sai nimen Durinin turma. Durinin turma liittoutui hiisien kanssa ja ajoi kääpiöt pois Khazad-dûmista. Kolmannen ajan lopulla Sormuksen saattue tuli Khazad-dûmiin ja Durinin turma yritti tuhota heidät, mutta velho Gandalf harmaa taisteli häntä vastaan ja lopulta molemmat kuolivat taistelussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]