Smaug

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Smaug on lohikäärme J. R. R. Tolkienin fantasiakirjassa Hobitti eli sinne ja takaisin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Smaug Kultainen on ovela, kullanpunainen lohikäärme. Hän on viimeinen Keski-Maan lohikäärmeistä. Bilbo Reppuli, Gandalf (tällöin Harmaa) ja Thorin Tammikilven johtamat kolmetoista kääpiötä lähtevät hakemaan Smaugilta takaisin kääpiöiden tarumaista aarretta, jonka se on kauan sitten ryöstänyt. Tolkien kertoo sen olevan suuri ja suomujen peittämä, lukuun ottamatta sen pehmeää mahaa, johon oli tarttunut kääpiökuninkaiden jalokiviä vuosikausien aarrekasan päällä makoilun tuloksena. Smaug asuu Yksinäisellä vuorella, kuten kuka tahansa oman arvonsa tunteva lohikäärme. Kun Bilbo "voro", lähtee vakoilemaan Yksinäisen Vuoren saleja, hän tapaa Smaugin, joka Bilbon yllyttämänä kehuskelee jalokivipeitteisellä vatsallaan. Silloin tarkkaavainen hobitti huomaa rinnan vasemmalle puolelle jääneen tyhjän kohdan. Bilbo kertoo matkatovereilleen tästä hyödyllisestä havainnostaan, jolloin vuorella asuva Rastas kuulee kertomuksen ja rientää heti kertomaan asiasta järvikaupunki Esgarothissa asuvalle Bardille, jonka esi-isä, Girion, oli Smaugin tuhoaman Laakson kaupungin kuningas (Laakson ruhtinailla oli kyky puhua Rastaiden kanssa). Smaug Kultainen hyökkää lopulta Esgarothiin. Järvikaupungin asukkaat puolustavat kaupunkiaan, kunnes palavassa kaupungissa on jäljellä taistelemassa enää Bard. Lopulta Smaug saa surmansa jousimies Bardin ampumasta Mustasta nuolesta. Kuolleen Smaugin ruumis uppoaa syvälle Pitkäjärven vesiin.

Forbes-lehti valitsi 2012 Hobitin Smaugin maailman rikkaimmaksi fiktiiviseksi hahmoksi. Omaisuutta oli kertynyt noin 62 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[1]

Smaug elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Jacksonin ohjaamassa Hobitti-elokuvatrilogiassa (2012–2014) Smaugin liikkeet ja äänen tekee Benedict Cumberbatch.

Ensimmäisessä Elokuvassa Odottamaton matka Smaug nähtiin vain vilaukselta elokuvan alussa ja lopussa, mutta hänet mainittiin muutamaan otteeseen. Smaug nähtiin ensi kertaa kokonaan toisessa elokuvassa Smaugin autioittama maa. Siinä Smaugia kuvaillaan suureksi punasuomuiseksi jättiläislohikäärmeeksi, jolla oli pitkä käärmemäinen kaula, suuri pitkä liskomainen häntä sekä neljä raajaa (kaksi takajalkaa sekä kaksi etujalkaa, joissa on myös suuret siivet). Hän erosi tällä tavalla kovasti kirjaversiostaan, koska siinä hänellä oli kuusi raajaa (neljä jalkaa ja siivet). Lisäksi elokuvassa Smaugin kaulan suomut hohtavat aina, kun hän valmistautuu syöksemään tulta.

Elokuvissa Smaug lohikäärme vaikutti myös olevan tietoinen siitä, mikä Bilbon kantama taikasormus todella oli, sekä joutuu Bilbon lisäksi kohtaamisiin myös Thorin Tammikilven ja muiden kääpiöiden kanssa. He yrittivät hukuttaa Smaugin sulaan kultaan, mutta epäonnistuivat, ja Smaug päätti lähteä tuhoamaan Esgarothin kostoksi siitä, että kaupungin asukkaat olivat auttanet retkikuntaa. Mustat nuolet olivat ainoita aseita, jotka tehoaisivat häneen. Girion oli yrittänyt kauan sitten surmata Smaugin niiden avulla, mutta onnistui vain irrottamaan tämän suomuja. Mustista nuolista viimeinen oli yhä Bard Jousimiehen hallussa. Kun Smaug heräsi, Bard yritti valmistautua tämän tuloon viemällä nuolen Esgarothin torniin pystytettyyn jouseen. Kaupungin Isäntä, joka piti Bardia uhkana vallalleen, määräsi hänet pidätettäväksi. Mutta Bard ehti antaa nuolen pojalleen, Bainille. Smaugin hyökättyä Esgarothiin Bard pakeni vankilasta ja ampui Smaugia jousellaan, kunnes Bain antoi Mustan nuolen Bardille, joka ampui nuolen Bainin avustuksella Smaugin rinnassa olevaan paljaaseen kohtaan surmaten Smaugin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tolkien, J. R. R.: Hobitti, eli, Sinne ja takaisin. (The hobbit, or There and back again, 1937.) Kuvittanut Tove Jansson. Suomentanut Kersti Juva. Runot suomentanut Panu Pekkanen. Tarkistettu laitos. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28267-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]