Gao (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gao
La Dune Rose ja Gao Askian haudan päältä nähtynä.
La Dune Rose ja Gao Askian haudan päältä nähtynä.

Gao

Koordinaatit: 16°16′0″N, 0°03′0″WKoordinaatit: 16°16′0″N, 0°03′0″W

Valtio Malin lippu. Mali
Alue Gaon alue
Korkeus 226 m
Väkiluku (2009) 86 633
Aikavyöhyke UTC+0

Gao on kaupunki sekä Gaon alueen ja Gaon piirin hallinnollinen keskus Malissa. Se sijaitsee Nigerjoen vasemmalla rannalla 1 197 kilometriä maan pääkaupungista Bamakosta koilliseen. Asukkaita on 86 600 henkeä (vuonna 2009)[1].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaon kaupunkikunta rajoittuu pohjoisessa Soni Ali Berin, idässä Anchawadiin sekä etelässä ja lännessä Gounzoureyen kuntiin[2]. Sen pinta-ala on 38,5 neliökilometriä[3].

Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen[2]. Ilmasto on hyvin kuuma ja kuiva. Loka-helmikuun kuivana ja viileänä aikana lämpötila saattaa laskea yöllä viiteen asteeseen. Maalis-kesäkuun kuivana ja kuumana aikana päivälämpötila kohoaa usein 45 asteeseen. Lämpötila pysyy korkeana myös heinä-syyskuun sadekauden ajan. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 250 millimetrin välillä.[3]

Kaupunkikuva ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaossa on yhdeksän kaupunginosaa: Gadeye, Farandjiré, Aljanabanbia, Djoulabougou, Saneye, Sosso Koïra, Boulgoundjé, Château ja Djidara[2]. Rakennuskanta koostuu etupäässä bankosta pystytetyistä nelikulmaisista ja tasakattoisista taloista[4]. Osa esikaupungeista on sähkö- ja vesijohtoverkon ulkopuolella[2].

Kaupungin asukasluku kasvoi vuosina 1998–2009 lähes 60 %[1]. Väestönkasvuun vaikuttavat korkean syntyvyyden lisäksi ympäröivän maaseudun köyhyys sekä toistuvat kuivuusjaksot. Gaosta on tullut myös Länsi-Afrikan maista Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pysähdyspaikka.[3]

Asukkaat ovat songhaita, tuaregeja, fulbeja, arabeja, bambaroita, dogoneja, bozoja, jorubia ja hausoja. Pääasiallinen uskonto on islam. Lisäksi on katolisia ja protestantteja.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorkojen ilmeisesti vuoden 690 tienoilla perustama Gao mainitaan ensimmäisen kerran 800-luvun arabialaisten maantieteilijöiden teoksissa nimellä Kawkaw[5]. Vuonna 890 siitä tuli Songhaivaltakunnan pääkaupunki[4] ja 1000-luvun alkuun mennessä tärkeä Pohjois-Afrikan ja Sudanin alueen välisen kaupan keskus[6]. Gaon hallitsija kääntyi muslimiksi vuonna 1010[7].

1300-luvun alussa Gao liitettiin Malin valtakuntaan, mutta paikallinen songhaidynastia onnistui pian saamaan itsenäisyytensä takaisin[8]. Askia Mohammad Ture perusti uuden dynastian vuonna 1493[9]. Gaon kulta-aikaa olivat 1400–1500-luvut, jolloin siellä oli ehkä 70 000–100 000 asukasta[8]. Marokkolaiset valloittivat sen vuonna 1591, minkä jälkeen kaupunki alkoi rappeutua[10].

Vuodesta 1612 lähtien Gaoa hallitsivat arma-nimellä tunnetut marokkolaissotilaiden sekarotuiset jälkeläiset. Tuaregit valloittivat sen ensimmäisen kerran vuonna 1680 ja uudelleen vuonna 1770. 1800-luvun puolivälissä kaupunki oli taantunut muutaman sadan talon kyläksi. Ranskalaiset siirtomaaisännät perustivat sinne varuskunnan vuonna 1899.[9]

Liikenne, talous ja julkiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaosta on maantieyhteydet Moptin kautta Bamakoon, Ansongon kautta Nigerin rajalle, pohjoisen Bouremiin ja Kidaliin sekä Tessalitin kautta Algerian rajalle. Nigerillä on jokiliikennettä. Kaupungissa on myös kansainvälinen lentokenttä.

Kaupunki on maanviljely- ja karjanhoitoalueen keskus. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Tärkeitä työnantajia ovat erilaiset palvelut sekä viranomaisten ja järjestöjen hankkeet.[3] Kaupungissa on viisi toria, joilla myydään muun muassa vihanneksia, karjaa, kankaita ja suolaa[2]. Karjan vienti suuntautuu muualle Maliin sekä napurimaihin Ghanaan, Algeriaan, Nigeriin, Burkina Fasoon ja Norsunluurannikolle[3]. Teollisuutta ei ole käytännössä lainkaan.

Gaossa on 17 ala- ja 8 yläkoulua, lyseo ja neljä ammattioppilaitosta. Terveyspalveluihin kuuluu sairaala, poliklinikka, neuvola, viisi terveyskeskusta ja neljä apteekkia.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaon tärkein nähtävyys on bankosta rakennettu pyramidimainen Askian hautamonumentti. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva mausoleumi on ainoa songhaivaltakunnan ajalta säilynyt rakennusmuistomerkki.[11]

Arkeologisia kohteita ovat Malin hallitsijan Mansa Musan vuonna 1324 rakennuttaman moskeijan rauniot sekä ”kuninkaallinen hautausmaa” Sanèyessa kuuden kilometrin päässä Gaon keskustasta. Eräät arabiankielisillä kaiverruksilla varustetuista hautakivistä on valmistettu Andalusiassa. Hautausmaan vieressä on ilmeisesti keskiaikaisen kaupungin sijaintipaikka.[12]

Kaupungissa on songhaiden ja tuaregien perinteistä kulttuuria esittelevä pieni museo ja käsityökeskus[13]. Yksi nähtävyyksistä on Nigerjoen oikealla rannalla sijaitseva vaaleanpunainen hiekkadyyni Koïma Hondo, jolta avautuu laaja näköala ympäristöön[14].

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 tuaregikapinan aikana Azawadin kansallisen vapautusliikkeen (MNLA) joukot valtasivat Gaon hallituksen joukoilta. Myöhemmin MNLA julisti Pohjois-Malin Azawadin alueen itsenäiseksi ja valitsi Gaon sen pääkaupungiksi.[15] Itsenäisyydellä ei ole kansainvälistä tunnustusta.[15][16]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Resultats provisoires RGPH 2009 (Région de Gao) (PDF) Viitattu 5.6.2012. (ranskaksi)
  2. a b c d e f g Plan de Securité Alimentaire Commune Urbaine de Gao 2005–2009 (PDF) 2005. Viitattu 5.6.2012. (ranskaksi)
  3. a b c d e Schéma d'Aménagement du Territoire de Gao 2008. Viitattu 5.6.2012. (ranskaksi)
  4. a b Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 428. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  5. The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume II, s. 976–977. Leiden: E.J. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5.
  6. Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 82. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0.
  7. New Encyclopedia of Africa, volume 5, s. 204. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31459-4.
  8. a b New Encyclopedia of Africa, volume 2, s. 437. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31456-3.
  9. a b The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume II, s. 977. Leiden: E.J. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5.
  10. Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 82–83. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0.
  11. Carte Culturelle de Mali: Esquisse d’un Inventaire du Patrimoine Culturel National, s. 102–104. Bamako: Ministère de la Culture du Mali. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.7.2012). (ranskaksi)
  12. Carte Culturelle de Mali: Esquisse d’un Inventaire du Patrimoine Culturel National, s. 100–102. Bamako: Ministère de la Culture du Mali. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.7.2012). (ranskaksi)
  13. Le Petit Futé Mali 2009–2010, s. 306. Paris: Nouvelles Éditions de l’Université, 2008. ISBN 978-2-7469-2277-8.
  14. Carte Culturelle de Mali: Esquisse d’un Inventaire du Patrimoine Culturel National, s. 102. Bamako: Ministère de la Culture du Mali. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.7.2012). (ranskaksi)
  15. a b Tuaregs claim 'independence' from Mali 6.4.2012. Aljazeera. Viitattu 5.3.2013. (englanniksi)
  16. Tuaregit julistivat Azawadin alueen itsenäiseksi Malin pohjoisosassa 6.4.2012. YLE. Viitattu 5.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gao (kaupunki).