Ero sivun ”Tyydyttymätön rasvahappo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tyydyttämätön → Tyydyttymätön, kirjoitusvirhe, mm. → muun muassa & virheellinen wikilinkki |
monityydyttymättömien rasvahappojen saanti |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
|+ Voin ja eräiden ruokaöljyjen rasvahappokoostumus (tyydyttämättömät rasvahapot, %) |
|+ Voin ja eräiden ruokaöljyjen rasvahappokoostumus (tyydyttämättömät rasvahapot, %) |
||
|- |
|- |
||
! Rasva tai öljy !! [[Alfalinoleenihappo|ALA]] !! [[Eikosapentaeenihappo|EPA]] !! [[Dokosaheksaeenihappo|DHA]] !! [[Eikosatetraeenihappo|ETA]] |
! Rasva tai öljy !! [[Alfalinoleenihappo|ALA]] !! [[Eikosapentaeenihappo|EPA]] !! [[Dokosaheksaeenihappo|DHA]] !! [[Eikosatetraeenihappo|ETA]]!! [[Stearidonihappo|SDA]] !! [[Linolihappo|LA]] !! [[Arakidonihappo|AA]] !! [[Dihomogammalinoleenihappo|DGLA]]!! [[Gammalinoleenihappo|GLA]] !! [[Palmitoleenihappo|PA]]!! [[Öljyhappo|OA]] |
||
|- |
|- |
||
| || colspan="5" | n-3 || colspan="4" | n-6 || colspan="1" | n-7 || colspan="1" | n-9 |
| || colspan="5" | n-3 || colspan="4" | n-6 || colspan="1" | n-7 || colspan="1" | n-9 |
||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
|- |
|- |
||
|} |
|} |
||
== Terveysvaikutukset == |
|||
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten [[Monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömiä rasvahappoja]] nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang|Otsikko=Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study|Julkaisu=BMC Gastroenterology|Ajankohta=2021-11-30|Vuosikerta=21|Numero=1|Sivut=451|Pmid=34847883|Doi=10.1186/s12876-021-02039-2|Issn=1471-230X|www=https://doi.org/10.1186/s12876-021-02039-2}}</ref> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 22. joulukuuta 2022 kello 04.02
| Ruokien rasvat |
|---|
 |
| Katso myös |
Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, jossa on yksi tai useampia kaksoissidoksia rasvahappoketjussa. Rasvahappo on kertatyydyttymätön jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen. Yleensä kaksoissidokset ovat cis-muodossa ja rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.
Tyydyttymättömien rasvahappojen korkeaenergiset kaksoissidokset tekevät ne helposti hapettuviksi[1].
Omega-3-rasvahapot
Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä, sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.[2]
Omega-6-rasvahapot
Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.[2] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuotteissa, kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.[2]
Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.[2] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.
Muut tyydyttymättömät rasvahapot
Edellä käsiteltyjen rasvahappojen lisäksi tyydyttymätön kaksoissidos voi sijaita myös muissa kohdin hiilivetyketjua. Esimerkkejä ovat
- Omega-5-rasvahapot: Myristoleiinihappo ja granaattiomenahappo
- Omega-7-rasvahapot: Palmitoleiinihappo (PA)
- Omega-9-rasvahapot: Öljyhappo (OA)
Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät muun muassa konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.
Tyydyttymättömät rasvahapot ravinnossa
Oliivin rasvassa on 70 prosenttia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 14 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja[3]. Saksanpähkinässä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja muissa pähkinöissä runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja[4]. Yli puolet sian[5] ja broilerin rasvasta[6] koostuu tyydyttymättömistä rasvahapoista. Noin puolet lampaan rasvan rasvahapoista on tyydyttymättömiä[7]. Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja.
| Rasva tai öljy | ALA | EPA | DHA | ETA | SDA | LA | AA | DGLA | GLA | PA | OA |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| n-3 | n-6 | n-7 | n-9 | ||||||||
| Voi[8] | 4 | 30 | |||||||||
| Kylmäp.rypsiöljy[2] | 6–10 | 50–57 | 0 | 18–26 | |||||||
| Oliivi-[2] | 0–1 | 4–21 | 0 | 55–83 | |||||||
| Hamppu- lähde? | 21 | 2 | 57 | 4 | 6 | ||||||
| Auringonkukka-[2] | < 1 | 48–74 | 0 | 14–39 | |||||||
| Pellava-[2] | 30–60 | 10–25 | 0 | 13–36 | |||||||
| Soija-[2] | 6–10 | 50–57 | 0 | 18–26 | |||||||
| Seesam-[2] | 0 | 42–48 | 0 | 36–42 | |||||||
Terveysvaikutukset
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[9]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sian ja naudan ruokinnan vaikutus lihan laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja A7. Sivu 27. https://core.ac.uk/download/pdf/52206014.pdf
- ↑ a b c d e f g h i j Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138–140. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.
- ↑ Oliiviöljy – Vihreä superöljy www.juoksija-lehti.fi. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Kati Laine: Mikä on paras pähkinä? ravistamo. 13.12.2019. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Lampaanliha rasvainen Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.
- ↑ Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyydyttymätön rasvahappo Wikimedia Commonsissa
