Välttämätön rasvahappo

Wikipedia

Välttämättömät rasvahapot (engl. Essential Fatty Acids, EFA) ovat rasvoja, jotka ovat välttämättömiä tasapainoisen ravitsemuksen ja ihmisen terveyden kannalta. Näiden rasvahappojen tulee olla osana tasapainoista ruokavaliota, sillä elimistö ei pysty näitä itse tuottamaan. Aikaisemmin välttämättömät rasvahapot luokiteltiin F-vitamiiniksi, kunnes havaittiin niiden kuuluvan rasvoihin.

Ravitsemustieteessä vain linolihappoa (LA, omega-6) ja alfalinoleenihappoa (ALA, omega-3) pidetään välttämättöminä, koska keho ei pysty niitä valmistamaan ja ne muodostavat omega-3 ja omega-6 rasvahappojen rungon.

Ravitsemuslääketieteessä kuitenkin mitä tahansa rasvahappoa, joka aineenvaihdunnan vaikutuksesta voi muuttua edellä mainituiksi linoli- tai alfalinoleenihapoksi, kutsutaan välttämättömäksi rasvahapoksi.

Ravinnossa esiintyvät rasvahapot jaetaan ensimmäisen kaksoissidoksen sijainnin mukaan neljään eri perheeseen seuraavasti:

Ravintorasvojen rasvahappokoostumus (%)^lähde?
Rasva	ALA	EPA	SDA	LA	GLA	PA	OA
	n-3			n-6		n-7	n-9
Voi
Kylmäp.rypsi-	10		0	22	0		63
Oliivi-	0,5		0	10	0		77
Hamppu-	21		2	57	4		6
Auringonkukka-	0,4			62
Pellava-	58		0	13	0
Soija-	7			52
Seesam-	0		4	40		10	40
Manteli-			1	25		6	65
Kalanmaksa-		●
Lohi-		●

Omega-3-rasvahappohin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa pähkinöistä sekä rypsi-, pellava- ja soijaöljystä - sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta vain vajaa prosentti muuntuu EPAksi, kun taas EPAn pidentäminen DHAksi on elimistöllemme helppoa: muutos tapahtuu liki 40 % hyötysuhteella. Täten kalaöljy on huikeasti hyödyllisempää hermosolujen rakentumisessa elntärkeän DHAn saannin kannalta kuin kasviöljyjen ALA. Tämän seikan takia kala-aterioita suositellaan nautittavaksi 2-3 kertaa viikossa.^lähde?

Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa. Dihomogammalinoleeinhappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa saadaan myös joistain kasvikunnan tuotteista, kuten helokin- ja mustaherukan siemenistä.^lähde?

Oleellisin ero omega-3 ja omega-6 -rasvahapojen välillä on niiden vaikutus tulehdustekijöihin. Omega-3-rasvahapot tuottavat elimistössämme tulehdusta vaimentavia johdoksia, kun taas omega-6-rasvahapot ovat tulehdusta ylläpitävien aineiden kuten leukotrieenien lähtöaineita.^lähde?

Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on jostain syystä kehossa estynyt tai puutteellista (mm. diabeetikot?) on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista. Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.