Välttämätön rasvahappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös

Välttämättömät rasvahapot (engl. Essential Fatty Acids, EFA) ovat sellaisia elimistön tarvitsemia rasvahappoja, joita se ei kykene valmistamaan itse.[1] Välttämättömiä rasvahappoja tai niiden esiasteita pitää saada siksi ravinnosta.

Omega-3-rasvahappojen rungon muodostavaa alfalinoleenihappoa (ALA) sekä omega-6-rasvahappojen rungon muodostavaa linolihappoa (LA) on pidetty ihmiselle välttämättöminä rasvahappoina. Myös arakidonihappo kuuluu välttämättömiin rasvahappoihin kissoilla ja muilla eläimillä, jotka eivät pysty tuottamaan sitä linolihapoista.

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2017 tutkimuksen, jonka mukaan esimerkiksi äidinmaidon sisältämät arakidonihappo ja DHA olisivat ensisijaisia linolihappoon ja alfalinoleenihappoon nähden, minkä vuoksi olisi perusteltua pitää niitä välttämättöminä rasvahappoina. Aivojen ja immuunijärjestelmän kehitykselle välttämätön arakidonihappo on välttämätön rasvahappo ainakin pikkulapsille, koska niiden elimistö ei kykene muodostamaan sitä linolihaposta.[2]

Joidenkin ihmisten elimistö pystyy tuottamaan alfalinoleenihaposta DHA:ta, mutta hyötysuhde jää vain 1–9 prosenttiin.[3] Muunnos saattaa lisäksi jäädä tapahtumatta, jos elimistössä on runsaasti linolihappoa suhteessa alfa-linoleenihappoon.[4]

Välttämättömät rasvahapot luokiteltiin aikaisemmin F-vitamiiniksi,[5][6] kunnes havaittiin niiden kuuluvan rasvahappoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Linda Strand: Välttämättömät rasvahapot – Möller.fi Möller. 16.1.2019. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  2. ↑ Lorenzo Anez-Bustillos, Duy T. Dao, Gillian L. Fell, Meredith A. Baker, Kathleen M. Gura, Bruce R. Bistrian: Redefining essential fatty acids in the era of novel intravenous lipid emulsions. Clinical Nutrition (Edinburgh, Scotland), 06 2018, nro 3, s. 784–789. PubMed:28716367. doi:10.1016/j.clnu.2017.07.004. ISSN 1532-1983. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Christine M. Williams, Graham Burdge: Long-chain n-3 PUFA: plant v. marine sources. The Proceedings of the Nutrition Society, 2006-02, 65. vsk, nro 1, s. 42–50. PubMed:16441943. doi:10.1079/pns2005473. ISSN 0029-6651. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Irene Jaakkola: Rasvahappojen kvantitatiivinen määritys, s. 16. Turun Ammattikorkeakoulu, 2012. .https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47758/Jaakkola%20Irene.pdf?sequence=1
  5. ↑ Otavan iso Fokus, 4. osa (Kp–Mn), s. 2325, art. Linoleenihappo. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.
  6. ↑ Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo–Qw), s. 3107, art. Pellavaöljyhappo. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Välttämätön_rasvahappo&oldid=22099385”